Askeleita tulevaisuuteen - Kaavoituskertomus 2024

Asemakaavoituksessa työtä on paiskittu erityisesti pientaloalueiden sekä yritystonttien parissa. Vihreän siirtymän hankkeet ovat rantautumassa toden teolla myös Jyväskylään. Ne tarjoavat suuria mahdollisuuksia, mutta toisaalta uudenlaisia haasteita monitahoisine selvitystarpeineen ja suurine mittakaavoineen. Hankkeiden ansiosta esimerkiksi hukkalämmön hyödyntäminen voi vauhdittaa merkittävästi Jyväskylän etenemistä kohti hiilineutraaliutta. Resurssiviisaus ja kestävyysnäkökulmat ovat muutoinkin kaavoittajan jokapäiväistä arkea – kaavassa kuin kaavassa pohditaan vaikkapa ilmastonmuutoksen sopeutumisen kysymyksiä tai etsitään ratkaisuja luontohaittojen välttämiseksi.  

Jyväskylän yleiskaava 2050

Jyväskylän yleiskaava 2050 tuli vireille tammikuussa 2024. Edellinen yleiskaava on saanut lainvoiman 2016, ja se on osittain jo vanhentunut. Muutamia osayleiskaavoja tullaan korvaamaan uudella yleiskaavalla. Erityisiä kysymyksiä yleiskaavassa ovat esimerkiksi uusien pientaloalueiden osoittaminen sekä elinkeinoelämän olosuhteiden kehittäminen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luontokato tuovat yleiskaavatyöhön uudenlaisia lähtökohtia ja painopisteitä.

Yleiskaavatyö käynnistyi vuoden 2024 alussa tavoitevaiheella. Kaikille jyväskyläläisille suunnattuun verkkokyselyyn saatiin yli tuhat vastausta. Asukkaiden mielestä tärkeimmät yleiskaavan tavoitteet liittyvät virkistysmahdollisuuksien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, lähipalveluihin sekä joukkoliikenteeseen. Jyväskylän yleiskaavan 2050 lopullinen tavoiteraportti hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa huhtikuussa 2024. Tavoitteet jaettiin neljään eri kokonaisuuteen, jotka olivat resurssiviisas yhdyskuntarakenne, fiksu ja kestävä liikkuminen, monipuoliset mahdollisuudet elinkeinoille sekä vihreä ja sininen ympäristö. 

Yleiskaavan pohjaksi on tehty lukuisia selvityksiä, joista osan laadinta on edelleen kesken ja jatkuu vielä luonnosvaiheenkin jälkeen. Selvityksissä on ollut aiheena muun muassa kestävä liikkuminen, tie- ja katuverkko, kulttuuriympäristöt, siniviherrakenne ja luonnon monimuotoisuus, hiilivarastot ja -nielut, maankäytön päästöt, kiertotalous sekä energiaratkaisut.

Jyväskylän yleiskaavan 2050 luonnos asetetaan nähtäville vuoden 2025 alkupuolella. Kaavan ehdotusvaihe seuraa tästä noin vuoden kuluttua ja yleiskaavan hyväksymisvaihe ajoittuu näillä näkymin vuoden 2026 loppupuolelle.

Työtä, teitä ja tontteja

Vuoden 2023 talousarvioon oli kirjattu tavoitteeksi vuodelle 2024 kaavoittaa 200 uutta omakotitonttia hyväksymisvaiheeseen. Tarkoitus on kohentaa hiipunutta tonttivarantoa ja luoda houkuttelevia uusia asumisen mahdollisuuksia. Tätä työtä asemakaavoituksessa koordinoi kaavoitusarkkitehti Henriikka Keskinen osana KymppiR-ohjelmointia. Ennen vuoden loppumista saldo lähenee jo 160 omakotitonttia! Saavutus on hieno, sillä kaavoitusprosessit ovat olleet todella haastavia eikä valituksiltakaan ole vältytty. Sekä Tammirinne että Kauramäki II päätyivät hallinto-oikeuteen. 

Painopisteen oltua omakotitonttivarannon kasvattamisessa on kerrostalokaavoja laadittu maltillisesti. Uusia lainvoimaisia kerrostalokohteita on syntynyt muun muassa Palokan keskustaan Olavintielle, Halssilan työväentalon kortteliin ja keskustaan. Myös ensimmäinen vaiheasemakaava on laadittu Kukkulan alueelle ja Kukkulan osayleiskaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Tällä hetkellä kerros- ja rivitalorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvällä tasolla. 

Kaavoitusohjelmassa on ollut lukuisia tiekaavoja, joista työllistävin on ollut Vaajakosken ohitustiekaavat. Keski-Suomen ELY-keskuksen tekemän oikaisukehotuksen vuoksi kaavojen käsittely venyy vielä vuoden 2025 puolelle. Hieno uutinen on MAL-sopimuksen myötä varmistunut rahoitus Palokanorren kehittämiseen, jonka ansiosta sen sujuvuus tulee paranemaan.

Työpaikkarakentamisen kaavoja on runsaasti vireillä eri puolilla kaupunkia. Lintukankaan yritysalueen ensimmäisen vaiheen asemakaava sai lainvoiman alkuvuodesta ja kaavoitusta tullaan siellä jatkamaan tulevina vuosina. Vihreän siirtymän hankkeet ovat työllistäneet Seppälänkankaalla ja Keljonrannantiellä.

Lainvoiman saaneita suojeluasemakaavoja ovat Säynätsalon Hannala ja Älylä, joka tuli voimaan osittain. Vuosia valmisteltu ja erittäin vaativa Seminaarinmäen kampuksen suojeluasemakaava etenee hyväksymiseen vielä loppuvuoden aikana.

Ilmastoviisasta kaavoitusta

Vuodesta 2023 alkaen on ollut käynnissä hanke, jossa on kehitetty toimintamallia ilmastoviisaaseen kaavoitukseen. Hankkeen on mahdollistanut Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen ohjelmasta saatava avustus. Nykyisin ilmastonäkökulmat tulee puntaroida jokaisessa kaavassa, ja hanke on auttanut meitä vahvistamaan omaa osaamistamme.

Ilmastoviisauden näkökulmasta merkittävimmät ratkaisut tehdään yleiskaavatasolla. Tavoitteena on sopivan tiivis yhdyskuntarakenne, jossa liikkuminen nojautuu vahvasti joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Riittävät viheralueet ovat tärkeitä muun muassa varauduttaessa ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin kuten rankkasateisiin. Asemakaavatasolla ilmastoviisauden näkökulmasta korostuvat korjausrakentaminen, rakentamisen tavat, energiatehokkuuden ratkaisut tai vaikkapa viherympäristön laatu.

Hankkeen aikana olemme olleet mukana kehittämässä Planect-nimistä kaavoituksen päästölaskuria. Päästölaskentoja on tehty tähän mennessä yli 30 kaavahankkeessa. Hankkeen aikana on testattu uuden tyyppistä lähtötietoselvitys-menettelyä eli tuttavallisemmin Lähtistä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kaavaratkaisujen suunnittelun pohjaksi on käytettävissä mahdollisimman kattava tieto muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvistä näkökulmista.
Kaiken kaikkiaan osaaminen ja ymmärrys sekä työkalut ovat ottaneet suuren harppauksen eteenpäin hankkeen aikana. Erityisesti haluamme kiittää tästä hanketyöntekijäämme Ella Tammistoa!

Uusia osaajia

Pitkään käynnissä olleet rekrytoinnit tuottivat tänä vuonna viimein tulosta. Suunnitteluassistentteina aloittivat keväällä Outi Hänninen ja Noora Kokkinen sekä kaavoitusarkkitehtina Oona Peuhkuri. Yhdyskuntasuunnittelussa ovat tänä vuonna ahertaneet vanhempainvapaan sijaisina erikoissuunnittelijat Kirill Gusev ja Laura Korhonen, kiitos heidän panoksestaan erityisesti yleiskaavatyössä sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman laadinnassa. Lämpimät kiitokset myös yli neljänkymmenen vuoden työuran kaupungilla ja asemakaavoituksessa tehneelle suunnitteluavustajallemme Tuula Janatuiselle ja antoisia eläkepäiviä!

Leila Strömberg 
kaupunginarkkitehti 

Mervi Vallinkoski 
yleiskaavapäällikkö