Jyväskylän kaupunginhallitus esittää merkittävää lisärahoitusta sivistyspalveluihin

Kaupunginhallitus esittää selkeitä kohdennuksia myös kirjastoverkkoon, lähitalo- ja vapaaehtoistoiminnan toiminnan turvaamiseen sekä yli 75-vuotiaiden asukkaiden tonttiliittymien auraukseen. Kokonaisuudessaan kaupunginjohtajan esittämiä säästöjä ei kuitenkaan palveluihin palautettu, joten karsintaa kyseisissä palveluissakin tullaan tekemään sopeutustavoitteiden saavuttamiseksi.  

Veronkorotuksen tuomat lisäeurot kohdennetaan palveluihin ja alijäämän pienentämiseen

Kaupunginhallituksen talousarvioesitys pohjautuu valtuuston 4.11. hyväksymään tuloveroprosenttiin 8,1, joka nousi 0,1 prosenttiyksiköllä kuluvaan vuoteen nähden. Kunnallisveron korotuksen myötä kaupungin tulot kasvavat noin 3 miljoonaa euroa kaupunginjohtajan pohjaesitykseen nähden.

Kaupunginhallitus esittää yksimielisesti, että palveluihin kohdennetaan yhteensä 1 781 800 euron lisämääräraha. Lisäsäästöjä toimialoilta haetaan 581 000 eurolla. Yhteensä kaupunginhallitus esittää siten palveluihin kohdennettavan 1 200 000 euroa enemmän kuin kaupunginjohtajan pohjaesityksessä. Loppuosuus verokorotuksen tuomasta tulosta (noin 1,8 miljoonaa euroa) kohdennetaan alijäämän pienentämiseen.  

Merkittävin lisämääräraha, noin 1,4 miljoonaa euroa, kohdentuu sivistyspalveluihin. Hallituksen esityksen mukaan rahaa kohdennetaan Kuohun koulun toiminnan jatkamiseen ja Liinalammen koulun 1.-2.-luokkien opetuksen turvaamiseen. Myös nuorten työpajatoiminta jatkuu nykyisessä laajuudessaan. Toimintaa järjestetään jatkossa pääosin Veturitalleilla sekä kaupungin omistamissa tiloissa. Sivistyslautakunta kohdentaa loput noin 1 200 000 euroa kasvun ja oppimisen palveluihin käyttötaloussuunnitelmassaan.
Vesangan ja Lohikosken lähikirjastojen toiminta jatkuu.

Kaupunkirakennepalveluihin esitetään 147 000 euron lisämääräraha, jolla turvataan yli 75-vuotiaiden liittymäauraus kuluvan talvikauden ajan. Samalla kaupunkirakennepalveluille asetetaan kuitenkin 150 000 euron lisäsäästötavoite, jonka tarkemmasta kohdentamisesta lautakunta päättää käyttötaloussuunnitelmassaan.

Elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialalle hallitus esittää 200 000 euron lisäsäästöä. Elinkeino- ja työllisyysjaosto kohdentaa säästön käyttötaloussuunnitelmassaan.

Konsernihallinnolle esitetään yhteensä 200 000 lisämäärärahaa, joka kohdennetaan vapaaehtoistoiminnan palveluiden Vaparin ja Piippurannan klubitalon toimintaan. Keskustassa sijaitsevan Kortteliklubin tiloista luovutaan. Vaparin toimintaa supistetaan ja sen järjestämistapaa kehitetään yhteistyössä Keski-Suomen yhteisöjen tuen KYTin kanssa. Vastaavasti konsernihallintoon kohdennetaan 75 000 euron lisäsäästö, jonka kohdentamisesta päätetään käyttötaloussuunnitelmassa.

Kunnallistekniikan investointeihin varattua määrärahaa pienennetään miljoonalla eurolla. Päätös syntyi kokouksen ainoan äänestyksen jälkeen. Keskustelun aikana Caius Forsberg (Kok.) esitti Meri Lumelan (Vihr.) ja Jari Collianderin (Kesk.) kannattamana, että kunnallistekniikan investointeja pienennetään miljoonalla eurolla. Joni Parkkonen (PS) puolestaan esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kunnallistekniikan investointien määrärahaa pienennetään miljoonalla eurolla ja urheilu- ja retkeilyalueiden investointien määrärahaa pienennetään 600 000 eurolla. Äänestyksessä Forsbergin ehdotus voitti äänin 10-3. Tämän jälkeen Forsbergin äänestys asetettiin kaupunginjohtajan pohjaesitystä vastaan ja hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallituksen esityksen keskeiset luvut

Kaupunginhallituksen valtuustoon etenevässä esityksessä toimintamenot ovat 468,6 miljoonaa euroa ja toimintatulot noin 98,2 miljoonaa euroa. Toimintakate on 370,4 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen talousarvioesityksen mukaan kaupungin talous toteutuu vuonna 2025 noin -18,7 miljoonaa euroa alijäämäisenä.

Kaupungin taseessa ylijäämäkertymää arvioidaan olevan vuoden 2024 lopussa 100,7 miljoonaa euroa, joka antaa puskuria talouden sopeuttamisen vaiheistamiseen vuosille 2025 ja 2026. Vuoden 2025 lopussa kumulatiivisen ylijäämän arvioidaan olevan 82 miljoonaa euroa.

Tuloveroprosentti on 8,1 %, joka on 0,1 % enemmän kuin vuonna 2024. Kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla.

Ensi vuoden talousarvion hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto 25.11.

Kaupunginhallituksen esitys talousarviosta etenee seuraavaksi kaupunginvaltuustoon, joka päättää lopullisesti ensi vuoden talousarviosta kokouksessaan 25.11.2024.

Kun talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, lautakunnat ja johtokunnat tekevät lopulliset määrärahakohdennukset oman tehtäväalueensa käyttötaloussuunnitelmissaan joulukuun aikana.

Talousarviokokouksessa käsiteltiin myös neljä valtuustoaloitetta

Kaupunginhallitus käsitteli vastaukset neljään valtuustoaloitteeseen ja ehdottaa valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteiden johdosta suoritetut toimet riittäviksi.  

Mervi Turusen (KD) ja 37 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa ehdotettiin vapaaehtoisen latumaksun käyttöönottoa Jyväskylässä, todettiin vastauksena, ettei sitä toistaiseksi oteta käyttöön Jyväskylässä. Perusteluissa todetaan, että liikuntapalvelujen ylläpitämä latuverkosto on keskeinen kuntalaisille tarjottava maksuton liikunta- ja ulkoilupalvelu, jonka ylläpitämiseen kohdennetaan resursseja koko liikuntapaikkaverkon ylläpitoon suhteutettuna maltillisesti. Samalla todetaan, että ensilumenlatu Laajavuoressa on jo tällä hetkellä maksullinen palvelu ja mahdollistaa hiihtoharrastuksen aloittamisen ennen luonnonlumikauden alkua.

Kaisa Garedewin (PS) ja 21 muun valtuutetun aloitteeseen siitä, ettei yhtään nykyistä kyläkoulua supisteta tai lakkauteta tällä valtuustokaudella, esitetään vastaukseksi, ettei kaupungin nykyisessä taloustilanteessa ole syytä rajata em. toimenpiteitä talouden sopeuttamiskeinojen ulkopuolelle.

Jyväskylän sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja 14 muun valtuutetun aloitteeseen jyväskyläläisten toisen asteen opiskelijoiden maksuttoman koulutuksen säilyttämisestä sekä Vasemmistoliiton Jyväskylän valtuustoryhmän ja 10 muun valtuutetun aloitteeseen maksuttoman toisen asteen koulutuksen varmistamisesta toisen asteen koulutuksen nuorille tutkinnon loppuun saakka annettiin vastaukset, että Jyväskylän toisen asteen koulutuksenjärjestäjänä Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Gradia saa valtion vuoden 2025 talousarvioesityksen mukaisesti edelleen rahoituksen toisen asteen maksuttomuuden toteuttamiseksi. Näin ollen kaupungin ole tarpeen tehdä esitystä Gradialle 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden oppimiskustannusten maksamisesta koulutuksenjärjestäjän toimesta eikä harkita erillisrahoituksen järjestämistä.

Lisätietoja:
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- kaupunginhallituksen jäsen Tony Melville, p. 050 2464
- kaupunginhallituksen jäsen Joni Parkkonen, p. 044 294 4934
- kaupunginhallituksen jäsen Ira Vainikainen, p. 045 144 3552
- kaupunginhallituksen jäsen Tapio Puolimatka, p. 050 413 4324
- kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819