11.11.2024
Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 11.11.2024 olleesta kokouksesta

Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntapaikkamäärä
Kaupunginhallitus päätti, että Jyväskylän kaupungin kuntapaikkakiintiö on vuonna 2025 yhteensä 50. Kuntapaikat allokoidaan hallitusohjelman kirjausten ja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyvän palvelutarpeen mukaisesti samassa suhteessa, kuin ne olivat kaupunginjohtajan pohjaesityksessä.
Päätös syntyi 2 äänestyksen jälkeen. Keskustelun aikana Kati-Erika Timperi (Kok.) esitti Joni Parkkosen (PS) ja Ilse Weijon (Kesk.) kannattamana, että kuntapaikkamäärä olisi elinkeino- ja työllisyysjaoston päätöksen mukaisesti 50. Ira Vainikainen (Vas.) esitti puolestaan Arto Lampilan (Vihr.) ja Tony Melvillen (SDP) kannattamana, että kuntapaikkamäärä olisi 150. Ehdotukset asetettiin ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain, jonka voitti Kati-Erika Timperin esitys äänin 7-6. Tämän jälkeen Timperin esitys asetettiin kansliapäällikkö Leinonkosken ehdotusta (75 paikkaa) vastaan. Timperin ehdotus voitti äänestyksen äänin 7-6.
Taustalla on Keski-Suomen kunnille ELY-keskukselta tullut pyyntö tarkistaa ja vahvistaa kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden ja kotikunnan saaneiden tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden kuntapaikat vuonna 2025. Ilmoitus tulee antaa 26.11.2024 mennessä.
Jyväskylä on vastaanottanut kuntapaikoille 50 kiintiöpakolaista vuodesta 1990 lähtien, ja kaupungilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus ELY-keskuksen kanssa 50 pakolaisen vastaanottamisesta vuosittain. Kaupunginhallitus on päättänyt 8.11.2021 että 1.1.2022 alkaen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrä pidetään vuosittain 150:ssä valtuustokauden ajan (kausi päättyy 31.5.2025). Lisäksi Jyväskylän kaupunki on varautunut tarkastelemaan turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää, mikäli kansainvälinen ja/tai kansallinen tilanne sitä edellyttää.
Jyväskylässä vain vuonna 2023 kuntapaikkojen kokonaislukumäärä (150) on tullut täyteen.
Yhteistoimintamenettelyn päättyminen
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi yhteistoimintaneuvotteluiden neuvottelutuloksen. Jyväskylän kaupunki arvioi yt-neuvotteluiden alkaessa, että mahdolliset irtisanomiset, osa-aikaistamiset mukaan lukien irtisanomisperusteiset ehtomuutokset voisivat koskea enintään 280 henkilöä. Neuvottelujen päättyessä todettiin, että mahdolliset henkilöstövaikutteiset toimenpiteet voisivat koskea enintään 258 henkilöä. Irtisanomiset voisivat koskea enintään yhteensä 167 henkilöä kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa, pois lukien työllisyyspalvelut.
Tämän lisäksi osa-aikaistamisia ja niin sanottuja irtisanomisperusteisia ehtomuutoksia voisi organisaatiossa kohdentua 91 työtehtävään. Ehtomuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia, joissa henkilöillä säilyisi palvelussuhde kaupunkiin, mutta tehtävät poikkeaisivat esimerkiksi olennaisesti työsopimuksessa sovitusta tai virkamääräyksen mukaisista tehtävistä. Osa-aikaistaminen puolestaan tarkoittaisi, että nykyinen palvelussuhde muuttuisi osa-aikaiseksi. Muutoksia voisi toteutua kaikilla kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa, pois lukien työllisyyspalvelut. Lomautukset eivät olleet käytyjen neuvotteluiden keinovalikoimassa.
Mahdollisten toimenpiteiden laajuutta on arvioitu neuvotteluissa enimmäisvaikutuksina. Tämä tarkoittaa sitä, että neuvotteluissa on käyty läpi kaikki harkinnassa olevat toimenpiteet, joiden mahdollisesta toteutumisesta tehdään päätökset myöhemmässä poliittisessa päätöksenteossa. Näin ollen neuvotteluissa on käsitelty kaupunginjohtajan esityksessä sisällä olleet henkilöstövaikutteiset toimenpiteet mutta myös rinnalla valmistellut täydentävät, vaihtoehtoiset harkittavat mahdolliset toimenpiteet.
Toimenpiteiden laajuus ratkeaa, kun ensi vuoden talousarviosta päätetään kaupunginvaltuustossa 25.11.2024 ja tämän jälkeen toimialat vahvistavat käyttötaloussuunnitelmista.
Yleiset ennakkoäänestyspaikat alue- ja kuntavaaleissa 2025
Kaupunginhallitus määräsi huhtikuussa 2025 pidettävien alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Tulevissa vaaleissa Kortepohjassa Rentukka-talossa ollut ennakkoäänestyspaikka siirretään kaupungin tiloihin Kortepohjan kirjastoon osoitteeseen Kartanonkuja 4. Huhtasuon lähikirjaston, Keltinmäen nuorisotilan ja Palokan aluekirjaston ennakkoäänestyspaikat jäävät pois ennakkoäänestyspaikkaverkosta. Syynä on se, että kyseisissä ennakkoäänestyspaikoissa äänestäjien määrä on jäänyt vähäisemmäksi ja äänestäjät ovat pääosin asioineet lähellä olevien kauppakeskusten ennakkoäänestyspaikoissa.
Vaalipäivän äänestyspaikat alue- ja kuntavaaleissa 2025
Kaupunginhallitus päätti 13.4.2025 pidettävien alue- ja kuntavaalien vaalipäivän äänestyspaikat. Jyväskylässä on tulevissa vaaleissa 28 äänestysaluetta ja 28 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Kaupunginvaltuusto päätti 26.8.2024, että Vespuolen ja Saakosken äänestysalueet yhdistetään Korpilahden äänestysalueeseen. Muutoin vaalipäivän äänestyspaikkoihin ei ole muilta osin tulossa muutoksia vaan ne ovat samat kuin vuoden 2024 presidentin- ja europarlamentinvaaleissa. Vaalipäivän äänestys aloitetaan äänestyspaikoissa vaalipäivänä kello 9 ja sitä jatketaan yhtäjaksoisesti kello 20:een.
Lisäksi hallitus vahvisti laitosäänestyspaikat alue- ja kuntavaaleissa 2025 esityslistan mukaisesti.
Lausunto Museovirastolle Aaltojen arkkitehtuuri-maailmanperintösarjan esityksestä
Kaupunginhallitukselle antoi lausuntonsa Aaltojen arkkitehtuuri-maailmanperintösarjan esityksestä. Taustalla on museoviraston vuodesta 2022 lähtien valmistelema esitys Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon kolmestatoista kohteesta koostuvan sarjan nimeämiseksi Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon. Museoviraston esittämän aikataulun mukaan esitys toimitetaan Unescolle 1.2.2025 mennessä, ja päätöstä odotetaan Unescosta vuonna 2026.
Esityksessä on 3 kohdetta Jyväskylästä: Muuratsalon koetalo, Jyväskylän yliopistokampus ja Säynätsalon kunnantalo. Lausunnossaan kaupunginhallitus toteaa kaupungin tukevan Aaltojen arkkitehtuuri-maailmanperintösarjan esityksen eteenpäinviemistä. Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, ettei kaupungilla ei ole huomautettavaa Muuratsalon koetalon ja Jyväskylän yliopistokampuksen kohde-esityksistä.
Kaupunki esittää, että maailmanperintöesityksen jatkovalmistelussa olisi hyvä edelleen tarkastella Säynätsalon kunnantalon kohdealueen rajausta. Kunnantalon kohdealueeseen on esityksessä sisällytetty kokonaisuudessaan tontti 179-31-29-2. Tontilla on ollut Koivulan päiväkoti. Vuonna 1980 valmistunut päiväkotirakennus oli toteutettu Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) suunnittelutyönä. Varsinainen päiväkotitoiminta rakennuksessa loppui vuonna 2010, ja rakennus on purettu 2019. Tontti on purkutyön jälkeen osin tasattu tilapäisesti pysäköintikäyttöön. Tontin itäosa on osa kunnantaloa ympäröivää puistomaista aluetta. Kaupunki esittää, että jatkovalmistelussa tarkastellaan, missä määrin kyseiseen tontinosaan liittyy yleismaailmallista arvoa ja olisiko se mahdollista jättää kohderajauksen ulkopuolelle.
Entisen päiväkodin tontin vieressä, maailmanperintöesityksen mukaisen suojavyöhykkeen alueella, on terveysasemana ja liiketilana toiminut Säynätsalon palvelukeskusrakennus. Vuonna 1978 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy. Rakennuksen käyttö on päättymässä lähiaikoina, ja kaavamuutoksen käynnistäminen tontilla tulee harkittavaksi. Muutosalueeseen olisi tarpeen liittää myös entisen päiväkodin tontin Hakatien puoleinen osa, ja tutkia tässä yhteydessä kehittämisen sopeutumista ja rajaamista suhteessa Unesco-kohteen arvoihin.
Lausunto Väylävirastolle ratasuunnitelmasta Jyväskylä -Pieksämäki perusparannus, Tasoristeysturvallisuuden parantaminen rataosuudella Jyväskylä–Pieksämäki, Jyväskylä ja Laukaa
Kaupunginhallitus antoi Väylävirastolle lausunnon ratasuunnitelmasta ”Jyväskylä -Pieksämäki perusparannus, tasoristeysturvallisuuden parantaminen rataosuudella Jyväskylä–Pieksämäki, Jyväskylä ja Laukaa”. Kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan muun muassa, että ratasuunnitelman ratkaisu edistää valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteita liikenteen saavutettavuudesta, kestävyydestä ja tehokkuudesta. Hanke edistää osaltaan myös Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita parantamalla Keski-Suomen saavutettavuutta, päästöttömän ja kestävän liikkumisen tavoitteita sekä erityisesti turvallisuutta ja toimintavarmuutta.
Lisäksi kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi keskeisten päättäjien ja viranhaltijoiden sidonnaisuudet tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön hallituksen jäseneksi 1.1.2025-30.9.2025 asti hallitus nimesi Caius Forsbergin. Monetra Keski-Suomi Oy:n neuvottelukuntaedustajaksi valittiin talousjohtaja Vesa Voutilainen. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön hallitukseen valittiin jäseneksi Tony Melville (SDP) toimikaudelle 2025–2026.
Lisätietoja
Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
(huom. esteellinen kuntapaikkamäärää koskeneessa pykälässä sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön hallituksen jäsentä koskevassa pykälässä)
Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
(puheenjohtajana kuntapaikkamäärää koskeneessa pykälässä sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön hallituksen jäsentä koskevassa pykälässä)
Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, p. 050 365 4287