Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 30.9.2024 - Hipposkeskuksen suunnitelmat hyväksyttiin

Hipposkeskuksen suunnitelmat ja päivitetyt sopimukset saivat kaupunginvaltuuston hyväksynnän äänestysten jälkeen

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kahden äänestysten jälkeen, että se hyväksyy päivitetyt pääperiaatteet suunnitelmista Hippoksen yhtiörakenteeksi, kustannusarvioksi ja aikataululuonnokseksi sekä arvion vaikutuksista kaupungin talouteen. Lisäksi valtuusto edellyttää, että toteutuakseen kaikkien Hippos-hankkeen osakokonaisuuksien, eli Liikuntakeskuksen, Jääurheilukeskuksen sekä yksityisellä rahoituksella toteutettavan Osaamiskeskuksen käynnistämiselle on valmiudet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös päivitetyt Hippoksen sopimusten pääperiaatteet, mukaan lukien liikuntavuorosopimuksen siirtokelpoisuuden ja perusindeksin muuttamisen vastaamaan kaupunginvaltuuston 28.5.2018 hyväksymiä pääperiaatteita. Valtuusto valtuutti kaupunginhallituksen hyväksymään lopulliset sopimukset pääperiaatteiden mukaisesti. Valtuusto päätti myös, että Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy siirryttyä kaupungin omistukseen, kaupunki kohdentaa tälle yhtiölle Hippos-hankkeeseen osoitetun investoinnin. Valtuusto totesi, että hankkeeseen ei sisälly kiellettyä valtiontukea. Kaupunginvaltuusto myös hyväksyi sitoutumiskirjeen SEB Leasing Oy:lle ja valtuutti kaupunginjohtajan tekemään siihen tarvittaessa teknisluontoisia täydennyksiä ja korjauksia, sekä allekirjoittamaan sen kaupungin puolesta Hippos-hankkeen käynnistyessä.

Asian etenemisestä äänestettiin kaksi kertaa. Ensimmäinen äänestys käytiin Kimmo Suomen (SDP) esittämän ja Mia Puolimatkan (KD), Joni Parkkosen (PS), Timo Lehtosen (PS), Toimi Kankaanniemen (PS) ja Jarno Kemiläisen (SDP) kannattaman asian pöydälle jättämisen ja keskustelun jatkamisen välillä. Äänestyksen jälkeen äänin 51–16 keskustelua aiheesta jatkettiin.

Seuraavaksi Joni Parkkonen (PS) esitti Tapio Puolimatkan (KD) kannattamana, että kaupunginvaltuusto hylkää Hippos-hankkeen ja päättää aloittaa uuden, korvaavan hankeen valmistelun kaupungin omaan taseeseen. Tässä toisessa äänestyksessä valtuusto äänesti pohjaesityksen puolesta äänin 55 – 9, kolme tyhjää. Joni Parkkonen esitti asiaan perussuomalaisten ryhmän puolesta eriävän mielipiteen. 

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen kaupunginhallitus päättää muun muassa Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy osakkeiden ostosta, liikuntavuorosopimuksen siirrosta ja sopimukseen tehtävästä muutosliitteestä sekä Hippos Ky:n ja Hippos GP Oy:n osakas- ja yhtiösopimusten muuttamisesta niin, että ne mahdollistavat siirtymisen rakentamisvaiheeseen. Nämä päätökset tehdään ehdollisina kaupunginvaltuuston 30.9.2024 päätöksen lainvoimaisuudelle. Koko hankkeen käynnistyminen edellyttää myös yksityisellä rahalla rakennettavan Osaamiskeskuksen rahoituksen varmistumista ja rakentamisen käynnistymistä.

Ensimmäiset Hippos-päätökset tehtiin jo vuonna 2018

Hippos-hankkeen käynnistämisestä päätettiin alun perin 28.5.2018. Sen jälkeen kaupunginvaltuusto on täsmentänyt päätöksiään 4.2.2019 ja 23.11.2020 muun muassa huonetilaohjelman, kustannusarvion, liikuntavuorosopimuksen, vuosittaisen seurojen omavastuuosuuden ja irtaimistohankintojen sekä sijoitettavan pääoman ja luovutettavien tonttien osalta. 25.9.2023 kaupunginvaltuusto päätti, että Hippos-hanke voidaan toteuttaa vaiheittain.

Nyt 30.9. valtuusto päätti muun muassa rahoitus- ja omistusmalleista, jotka ovat muuttuneet alkuperäisestä. Uudessa rahoitusmallissa kaupunki toteuttaa hankkeen liikuntatilat, eli Liikuntakeskuksen ja Jääurheilukeskuksen rahoitus-leasingillä. Osaamiskeskuksen toteuttaa Hippoksen Yhteissijoitus Ky ja alueen pysäköinnin kaupungin omistukseen tuleva KOy Hippos-Parkki. Liikuntatilat vastaavat sisällöltään 25.9.2023 suunnitelmaa. Merkittävä muutos liikuntatilojen toteuttamiseen on, että Jääurheilukeskuksen uudisosien laajuus on kasvanut ja se valmistuisi noin vuoden aiemmin suunniteltua nopeammin jo vuoden 2027 syksyllä.

Investoinnin laajuus 211 miljoonaa euroa

Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 211 miljoonaa euroa, josta 155 miljoonaa euroa rahoitetaan rahoitusleasingilla sekä kaupungin investoinnilla ja 56 miljoonaa suoraan yksityisellä rahoituksella, josta pysäköintihallin noin 16 miljoonan euron investointi rahoitetaan rakentamisen edetessä velvoitepysäköintipaikkojen lunastuksilla. 

Hipposkeskus muodostuu neljästä rakennuksesta, Liikuntakeskuksesta, Osaamiskeskuksesta, Jääurheilukeskuksesta sekä Hippos-Parkista, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen aulatilan kautta. Uuteen, 33 400 m2:n Liikuntakeskukseen tulee harjoitusolosuhteen noin 20 eri urheilu- ja liikuntalajille sekä noin 2 000 hengen katsomolla varustettu sisäpeliareena, monitoimiurheilukentät, tilat yleisurheilulle, telinevoimistelu-, kamppailu-, ryhmäliikuntatilat. Jääurheilukeskukseen rakentuu yli 6 000 hengen urheilu- ja noin 7 000 hengen konserttikatsomo sekä kolme katsomollista harjoitusjääkenttää. Osaamiskeskukseen sijoittuu uuden rakennuskokonaisuuden pääsisäänkäynti sekä tutkimus-, opetus-, toimisto-, liike-, ravintola-, kahvila- ja kokoustiloja. Osaamiskeskuksen koko on n. 17 250 m2. Alueen pysäköinti järjestetään tilojen yhteyteen rakennettavaan pysäköintihalliin. Halliin tulee yli 700 ja piha-alueille noin 250 autopaikkaa. Nykyiseen Hippokseen verrattuna liikuntatilojen määrä kasvaa noin 23 000 m2, pukutilakokonaisuudet ajanmukaistetaan ja mitoitus kasvatetaan nykyvaatimustasolle.

Hankkeen rakentamisaikaiset kokonaistyöllisyysvaikutukset ovat arviolta noin 1900 htv, josta 1100 htv:ta on välittömiä. Käynnistyminen vaikuttaisi alan työllisyyteen seudulla positiivisesti. Rakentamisen aikaiset verotulovaikutukset ovat arviolta 10 miljoonaa euroa vuodessa ja pysyvät verotulovaikutukset noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan sijoittuvan Hippokselle 500–600 htv.

Kaupunki saa jatkossa hankekokonaisuudesta tontinvuokratuloja vuosittain noin 0,4 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotuloa noin 1 miljoonaa euroa, eli näitä yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Seurat maksavat liikuntatilojen käyttövuoroista kaupungille liikuntalautakunnan määrittelemien taksojen mukaisesti. Lisäksi hankkeen käynnistyessä kaupunki saa vyöhykehintaisia tontinmyyntituloja n. 5 miljoonaa euroa.

Kaupungin suorat investoinnit hankkeeseen mahtuvat alkuperäisen valtuustonpäätöksen 23 miljoonan euron rajoihin. Kaupungin taloussuunnitelman menokehykseen hankkeelle on aiemmin huomioitu vuosittainen 5 miljoonan varaus (ei-sitova) vuodesta 2026 alkaen. Nyt päätettäväksi tulevassa mallissa menojen arvioidaan olevan 1,5–3 miljoonaa euroa aiempaa varausta suuremmat vuodesta 2027 alkaen.

Hankkeen aikataulu 2024-2027

Hankkeen rakentaminen on suunniteltu kolmeen lähes samanaikaiseen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on liikuntakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentaminen, joka kestää noin kaksi vuotta, vuoteen 2026 asti. Toinen vaihe on osaamiskeskuksen rakentaminen, joka käynnistyy loppuvuodesta 2024 ja kestää vuoden 2026 kesään. Keväällä 2025 käynnistyy jäähallin uudistaminen, sen laajennusosien sekä harjoitusjäiden rakentaminen. Tämä kokonaisuus valmistuisi kesällä 2027. Koko hankkeen aikana varsinaisia väistötiloja eri urheilulajeille ei tarvittaisi, uusiin tiloihin päästään siirtymään suoraan vanhoista tiloista. Jääurheilulle tulisi kuitenkin häiriöitä jäähallin korjauksen ja jääurheilukeskuksen rakentamisen aikana.

Yhtiömallissa liikuntatilojen hallinnointi ja operointi kaupungin 100 % omistamalle osakeyhtiölle

Siirryttäessä toteutus- ja rakentamisvaiheeseen on tarpeen muuttaa Hippoksen yhtiörakenteita. Hippos Ky:n tehtäväksi jää toimia rakennuttajana kaikissa Hippos-hankkeen rakennuksissa ja tarkoituksena on purkaa yhtiö rakennusten valmistuttua. Tehtävät ja omistukset siirtyisivät Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:lle. Yhtiöllä tulee olemaan keskeinen rooli kaupungin liikuntapalveluiden olosuhteiden tuottamisessa ja se hallinnoi suurta sopimuskokonaisuutta. Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:stä tulee kaupungin strategisesti merkittävä tytäryhteisö. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen Jyväskylän kaupunki ostaa Hippos Ky:ltä Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallintoyhtiö Oy:n ja sen mukana kaupunkikonsernin 100 % omistukseen siirtyvät myös Hippoksen Operaattori Oy (kauppahinta 2,1 M€) sekä KOy Hippos-Parkki (kauppahinta 2,9 M€). Yhtiöiden ostamiseen käytetään hankkeeseen varattua 23 miljoonan euron investointimäärärahaa. Samassa yhteydessä Hippos Ky myy Osaamiskeskuksen Hippoksen Yhteissijoitus Oy:lle, joka investoi siihen yli 40 miljoonaa euroa. Osaamiskeskuksen toteutuminen on edellytyksenä koko hankkeen käynnistymiselle.

Hippoksen Operaattori Oy:n tehtävä on rakentamisen aikana järjestellä Osaamiskeskuksen, Liikuntakeskuksen ja Jääurheilukeskuksen operointimalli, käynnistää liiketoiminta ja valmistumisen jälkeen järjestää mm. kiinteistöhuolto, energiaoperointi, liikuntavuorosopimuksen mukaiset toiminnat ja tilavuokraukset, tapahtumaliiketoiminta sekä muu liikuntaliiketoiminta. Yhtiön tulos maksetaan vuokrina Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:lle. KOy Hippos-Parkki toimisi rakentamisaikana pysäköintiyhtiön tilaajana ja valmistumisen jälkeen vastaisi pysäköinnin järjestämisestä alueen noin 950 autopaikalla.

Kaupungin sitoumus leasingsopimukseen

Koska leasingsopimuksen vuokralainen on kaupungin tytäryhtiö, rahoittajalle annetaan sitoumus, jossa kaupunki sitoutuu säilyttämään 100 % omistuksen Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy osakepääomasta ja äänivallasta, säilyttämään liikuntavuorosopimuksen voimassa sekä sitoutuu maksamaan liikuntavuorosopimuksen mukaiset käyttömaksut yhtiölle. Samalla kaupunki vahvistaa antavansa tytäryhtiölleen Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy tukensa niin, että yhtiö voi täyttää velvoitteensa. Tämä vahvistus ei kuitenkaan ole takaussitoumus.

Liikuntavuorosopimus

Kaupunginhallituksen liikuntavuorosopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä 21.6.2021 liikuntavuorosopimuksen perusindeksi on sidottu hankkeen silloin oletettuun käynnistymiseen ja marraskuuhun 2023. Hankkeen viivästyttyä useita vuosia ei liikuntavuorosopimuksen 5 miljoonaa euroa enää riitä hankkeen käynnistämiseen. Liikuntavuorosopimuksen perusindeksin sitominen alkuperäisen vuonna 2018 tehdyn valtuustopäätöksen mukaisesti sopimuksen allekirjoitushetkeen korjaa tilanteen. Tämän vuoksi kaupunginvaltuuston on tarpeen tarkentaa liikuntavuorosopimuksen pääperiaatteita tältä osin. Indeksiehdon muutoksen myötä liikuntavuorosopimuksen kokonaiskustannus on arviolta 6,06 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Vaajakosken moottoritien melusuojausten asemakaavan muutos välillä Aholaita-Haapalahti sekä tonttijako hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vaajakosken moottoritien melusuojausten asemakaavan muutoksen välillä Aholaita-Haapalahti sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 29.8.2024 tarkistetussa muodossa. Asemakaavan muutokseen kuuluu kolme aluetta Vaajakosken moottoritien varrelta Aholaita-Haapalahti välillä. Kaavamuutoksella liikenne- ja korttelialueiden rajoja tarkistetaan laadittavan tiesuunnitelman mukaisesti mahdollistamaan melusuojarakenteiden toteuttamisen osana Vt 4 Vaajakosken parantamista.

Kaavalla muodostuu Vaajakosken moottoritien liikennealuetta (LT), suojaviheraluetta (EV) sekä liikerakennusten (KM) ja autopaikkojen (LPA) korttelialueet. Liikennealueiden mitoitus perustuu tiesuunnitelmassa esitettyihin aluevarauksiin. Valtatien liikennealue ja melusuojarakenteet ulottuvat KM- ja LPA-tonttien puolelle, minkä vuoksi tonttirajoja on tarkistettu. KM-tontin pinta-ala pienenee 488 m², mutta rakennusoikeuden määrä ei muutu. Asemakaavassa on osoitettu yleiskaavan mukaisen viheryhteystarpeen kohdalle s-1-merkinnällä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan ydinrajaus.

Asemakaavan muutoksen käsittelyn edetessä kaavaan on tehty muutoksia liito-oravainventoinnin perusteella. Suojaviheralueelle (EV-1) on lisätty velvoite säilyttää liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto. Kaavaan on (LT) alueelle lisätty aluevaraus viheryhteydelle (v), jonka alueelle tulee toteuttaa liito-oravan liikkumiselle soveltuva yhteys. Yleisen tien alueen (LT) pohjoispuolista rajaa on päivitetty tarkentuneen tiesuunnittelun perusteella.  Kaavan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan tiesuunnittelun yhteydessä tulee varmistaa KM-korttelialueen huolto- ja pelastusliikenteen toimivuus. Pilaantuneiden maa-aineisten kaavamääräystä on täsmennetty koskemaan liikerakennusten korttelialuetta (KM).  Asemakaavaan on lisätty kaavamääräys rata-alueen turvallisuuden, kuivatusjärjestelmien ja stabiliteetin huomioonottamisesta alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. - Korttelialueiden maanalaisia johtoja ja istutettavia alueen osia koskevia merkintöjä on päivitetty ja hulevesimääräystä on täsmennetty koskemaan liikerakennusten (KM) tai autopaikkojen (LPA) korttelialuetta.

Viimeisen nähtävillä olon aikana 5.7.–15.8.2024 asemakaavan muutosehdotuksesta ei annettu enää lausuntoja eikä muistutuksia. Nähtävilläolon jälkeen on päivitetty v-kaavamääräyksen kirjoitusasua vaikuttamatta sen sisältöön. Kaavaehdotukseen tehty muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja asemakaavan toteutusta tarkentava. Muutos ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Sopimus maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen kuntien välisen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta 1.1.2025. Sopimus sisältää kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädetyt tehtävät ja palvelut, kuten on määritelty laissa maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010). Uusi sopimus korvaa aiemman maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen, joka on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.

Jyväskylän kaupunki on kuulunut vuodesta 2013 lähtien Laukaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Laukaan, Hankasalmen, Joutsan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Uuraisen kanssa. Keuruun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen päättymisen vuoksi kunnat ovat neuvotelleet uuden yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja toimintaperiaatteista on laadittu sopimus. 1.1.2025 alkaen uudella sopimuksella muodostetaan kahdentoista kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen), jossa Laukaan kunta toimii vastuukuntana. Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on maaseutuhallinnon palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen, sekä siirrettyjen maksajavirastotehtävien hoitaminen ja valvonnan jatkuvuuden varmistaminen.

Kokouksen muut asiat

Kaupunginvaltuusto myös päätti, että se pitää vuoden 2025 keväällä kokoukset maanantaisin 27.1., 17.2., 28.4., ja 26.5. kello 18.00. Lisäksi valtuusto pitää seminaarin maanantaina 17.3. kello 17.00. 

Kausi päättyy jo toukokuussa, sillä ensi keväänä valittavan uuden valtuuston toimikausi alkaa kuntalain 15.1 §:n mukaisesti 1.6.2025. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on suunniteltu pidettäväksi 9.6.2025. 

Lisäksi Kaupunginvaltuusto myönsi eron Tracy Mantanille (SDP) sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi Emma Pesosen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi eron Pekka Tuomiselle (KD) eron keskusvaalilautakunnan 5. varajäsenen tehtävästä ja valitsi keskusvaalilautakuntaan uudeksi 5. varajäseneksi Vesa Lehtelän jäljellä olevaksi toimikaudeksi

Kokouksen videotallenne: https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-kokoukset-kokousvideot

Kokouksen esityslista: https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_kokl_tweb.htm 

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171