Kaupunginhallitus hyväksyi Hippos-hankkeen päivitetyt suunnitelmat ja sopimusten pääperiaatteet, asia etenee valtuustoon 30.9.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättä seuraavassa, 30.9.2024 pidettävässä, kaupunginvaltuustossa Hippos-hankkeen päivitetyistä suunnitelmista ja sopimusten pääperiaatteista.
Joni Parkkonen (PS) esitti keskustelun aikana Tapio Puolimatkan (KD) ja Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hylkää Hippos-hankkeen ja päättää aloittaa halvemman kokonaisuuden valmistelun. Äänestyksen jälkeen äänin 9–3, (yksi poissa), esittelijän pohjaesitys etenee kaupunginvaltuustoon.
Kaupunginvaltuusto päätti Hippos-hankkeen käynnistämisestä alun perin 28.5.2018. Sen jälkeen kaupunginvaltuusto on täsmentänyt päätöksiään 4.2.2019 ja 23.11.2020 muun muassa huonetilaohjelman, kustannusarvion, liikuntavuorosopimuksen, vuosittaisen seurojen omavastuuosuuden ja irtaimistohankintojen sekä sijoitettavan pääoman ja luovutettavien tonttien osalta. 25.9.2023 kaupunginvaltuusto päätti, että Hippos-hanke voidaan toteuttaa vaiheittain.
Nyt hallituksesta 30.9. valtuuston päätettäväksi etenevässä vaiheessa päätettäväksi tulevat muuttuneet rahoitus- ja omistusmallit. Uudessa rahoitusmallissa kaupunki toteuttaa hankkeen liikuntatilat, eli Liikuntakeskuksen ja Jääurheilukeskuksen rahoitusleasingillä. Osaamiskeskuksen toteuttaa Hippoksen Yhteissijoitus Ky ja alueen pysäköinnin kaupungin omistukseen tuleva KOy Hippos-Parkki. Liikuntatilat vastaavat sisällöltään 25.9.2023 suunnitelmaa. Merkittävä muutos liikuntatilojen toteuttamiseen on, että Jääurheilukeskus valmistuisi noin vuoden aiemmin suunniteltua nopeammin ja samalla kilpajään uudisosien laajuus on kasvanut.
Investoinnin laajuus
Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 211 miljoonaa euroa, josta 155 miljoonaa euroa rahoitetaan rahoitusleasingilla sekä kaupungin investoinnilla ja 56 miljoonaa suoraan yksityisellä rahoituksella, josta pysäköintihallin noin 16 miljoonan euron investointi rahoitetaan rakentamisen edetessä velvoitepysäköintipaikkojen lunastuksilla.
Hipposkeskus muodostuu neljästä rakennuksesta, Liikuntakeskuksesta, Osaamiskeskuksesta, Jääurheilukeskuksesta sekä Hippos-Parkista, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen aulatilan kautta. Uuteen, 33 400 m2:n Liikuntakeskukseen tulee harjoitusolosuhteen noin 20 eri urheilu- ja liikuntalajille sekä noin 2 000 hengen katsomolla varustettu sisäpeliareena, monitoimiurheilukentät, tilat yleisurheilulle, telinevoimistelu-, kamppailu-, ryhmäliikuntatilat. Jääurheilukeskukseen rakentuu yli 6 000 hengen urheilu- ja noin 7 000 hengen konserttikatsomo sekä kolme katsomollista harjoitusjääkenttää. Osaamiskeskukseen sijoittuu uuden rakennuskokonaisuuden pääsisäänkäynti sekä tutkimus-, opetus-, toimisto-, liike-, ravintola-, kahvila- ja kokoustiloja. Osaamiskeskuksen koko on n. 17 250 m2. Alueen pysäköinti järjestetään tilojen yhteyteen rakennettavaan pysäköintihalliin. Halliin tulee yli 700 ja piha-alueille noin 250 autopaikkaa. Nykyiseen Hippokseen verrattuna liikuntatilojen määrä kasvaa noin 23 000 m2, pukutilakokonaisuudet ajanmukaistetaan ja mitoitus kasvatetaan nykyvaatimustasolle.
Hankkeen rakentamisaikaiset kokonaistyöllisyysvaikutukset ovat arviolta noin 1900 htv, josta 1100 htv:ta on välittömiä. Käynnistyminen vaikuttaisi alan työllisyyteen seudulla positiivisesti. Rakentamisen aikaiset verotulovaikutukset ovat arviolta 10 miljoonaa euroa vuodessa ja pysyvät verotulovaikutukset noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan sijoittuvan Hippokselle 500–600 htv.
Kaupungin suorat investoinnit hankkeeseen mahtuvat alkuperäisen valtuustonpäätöksen 23 miljoonan euron rajoihin. Kaupungin taloussuunnitelman menokehykseen hankkeelle on aiemmin huomioitu vuosittainen 5 miljoonan varaus (ei-sitova) vuodesta 2026 alkaen. Nyt päätettäväksi tulevassa mallissa menojen arvioidaan olevan 1,5–3 miljoonaa euroa aiempaa varausta suuremmat vuodesta 2027 alkaen.
Hankkeen aikataulu
Hankkeen rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on liikuntakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentaminen, joka kestää noin kaksi vuotta, vuoteen 2026 asti. Toinen vaihe on osaamiskeskuksen rakentaminen, joka käynnistyy loppuvuodesta 2024 ja kestää vuoden 2026 kesään. Keväällä 2025 käynnistyvä kolmas vaihe käsittää jäähallin uusimisen ja laajennusosien sekä harjoitusjäiden rakentamisen. Tämä kokonaisuus valmistuisi kesällä 2027. Koko hankkeen aikana varsinaisia väistötiloja eri urheilulajeille ei tarvittaisi, uusiin tiloihin päästään siirtymään suoraan vanhoista tiloista. Jääurheilulle tulisi kuitenkin häiriöitä jäähallin korjauksen ja jääurheilukeskuksen rakentamisen aikana.
Yhtiömalli
Siirryttäessä toteutus- ja rakentamisvaiheeseen on tarpeen muuttaa Hippoksen yhtiörakenteita. Hippos Ky:n tehtäväksi jää toimia rakennuttajana kaikissa Hippos-hankkeen rakennuksissa ja tarkoituksena on purkaa yhtiö rakennusten valmistuttua. Tehtävät ja omistukset siirtyisivät Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:lle. Yhtiöllä tulee olemaan keskeinen rooli kaupungin liikuntapalveluiden olosuhteiden tuottamisesta ja se hallinnoi suurta sopimuskokonaisuutta. Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:stä tulee kaupungin strategisesti merkittävä tytäryhteisö. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen Jyväskylän kaupunki ostaa Hippos Ky:ltä Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallintoyhtiö Oy:n ja sen mukana kaupunkikonsernin 100 % omistukseen siirtyvät myös Hippoksen Operaattori Oy (kauppahinta 2,1 M€) sekä KOy Hippos-Parkki (kauppahinta 2,9 M€). Yhtiöiden ostamiseen käytetään hankkeeseen varattua 23 miljoonan euron investointimäärärahaa. Samassa yhteydessä Hippos Ky myy Osaamiskeskuksen Hippoksen Yhteissijoitus Oy:lle, joka investoi siihen yli 40 miljoonaa euroa. Osaamiskeskuksen toteutuminen on edellytyksenä koko hankkeen käynnistymiselle.
Hippoksen Operaattori Oy:n tehtävä on rakentamisen aikana järjestellä Osaamiskeskuksen, Liikuntakeskuksen ja Jääurheilukeskuksen operointimalli, käynnistää liiketoiminta ja valmistumisen jälkeen järjestää mm. kiinteistöhuolto, energiaoperointi, liikuntavuorosopimuksen mukaiset toiminnat ja tilavuokraukset, tapahtumaliiketoiminta sekä muu liikuntaliiketoiminta. Yhtiön tulos maksetaan vuokrina Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy:lle. KOy Hippos-Parkki toimisi rakentamisaikana pysäköintiyhtiön tilaajana ja valmistumisen jälkeen vastaisi pysäköinnin järjestämisestä alueen noin 950 autopaikalla.
Kaupungin sitoumus leasingsopimukseen
Koska leasingsopimuksen vuokralainen on kaupungin tytäryhtiö, rahoittajalle annetaan sitoumus, jossa kaupunki sitoutuu säilyttämään 100 % omistuksen Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy osakepääomasta ja äänivallasta, säilyttämään liikuntavuorosopimuksen voimassa sekä sitoutuu maksamaan liikuntavuorosopimuksen mukaiset käyttömaksut yhtiölle. Samalla kaupunki vahvistaa antavansa tytäryhtiölleen Jyväskylän Hippoksen Kiinteistöhallinto Oy tukensa niin, että yhtiö voi täyttää velvoitteensa. Tämä vahvistus ei kuitenkaan ole takaussitoumus.
Liikuntavuorosopimus
Kaupunginhallituksen liikuntavuorosopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä 21.6.2021 liikuntavuorosopimuksen perusindeksi on sidottu hankkeen silloin oletettuun käynnistymiseen ja marraskuuhun 2023. Hankkeen viivästyttyä useita vuosia ei liikuntavuorosopimuksen 5 miljoonaa euroa enää riitä hankkeen käynnistämiseen. Liikuntavuorosopimuksen perusindeksin sitominen alkuperäisen valtuustopäätöksen mukaisesti sopimuksen allekirjoitushetkeen korjaa tilanteen. Tämän vuoksi kaupunginvaltuuston on tarpeen tarkentaa liikuntavuorosopimuksen pääperiaatteita tältä osin. Indeksiehdon muutoksen myötä liikuntavuorosopimuksen kokonaiskustannus on arviolta 6,06 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Lausunto esityksestä vesihuoltolain muuttamisesta
Kaupunginhallitus antoi lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Lausunnossa todetaan muun muassa, että Jyväskylän kaupunki pitää vesihuoltolain uudistamista kokonaisuutena tärkeänä. Esitysluonnoksen mukainen uusi säännös kunnan määräysvallasta, jonka mukaan omaisuuden tulee olla joko kunnan omistuksessa tai pitkäaikaisessa hallinnassa, on perusteltu ja turvaa yhteiskunnalle kriittistä vesihuollon huoltovarmuutta. Kuntien välisten omistuksen siirtojen mahdollistaminen edelleen on perusteltua, sillä se mahdollistaa vesihuollon alueellisen yhteistyön edistämisen.
Esitysluonnoksen viranomaisten valvontatehtävistä todetaan, että Nykyisellään ympäristönsuojeluviranomainen huolehtii ainoastaan vesihuoltolaitoksen ja hulevesiviemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta. Uudistuksessa ei ole lueteltu kaikkia tehtäviä ja ympäristönsuojeluviranomaiselle määritellään uusia tehtäviä, joiden työmäärää ja resurssia ei ole arvioitu.
Esityksen mukaisesti vesihuollon huolehtimisen, vesilaitoksen varautumisen ja hulevesien viemäröinnin järjestämisen ja hoitamisen valvonta olisivat kaikki uusia tehtäviä. Nämä eivät kuulu ympäristönsuojeluviranomaisen toimialaan. Valvontatoimivallan tulee olla tarkkarajainen. Osin tehtävät jäävät esityksessä valvontaviranomaisten kesken epämääräiseksi.
Jyväskylän kaupunki yhtyy myös Kuntaliiton eriävään mielipiteeseen ja lausumaan, jonka mukaan Kuntaliitto “pitää asiallisesti tarpeettomana ja turhaa hallinnollista taakkaa aiheuttavana valituskelpoisen hallinnollisen päätöksen edellyttämistä tilanteessa, jossa vesihuoltolaitos, sen asiakkaat tai kunta eivät ole pitäneet tarkoituksenmukaisena toiminta-alueen hyväksymistä. Esitysluonnoksen mukaan kunnan tulee tarkistaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ajantasaisuus tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään 10 vuoden välein. Tämä lisää työmäärää nykyiseen verrattuna mutta on toiminta-alueiden ajantasaisuuden kannalta kuitenkin hyvä lisäys.
Lausunnossa todetaan myös, että liittämisvelvollisuudesta vapautushakemuksen käsittelystä ja eräistä valvontatoimenpiteistä voisi periä maksua, tätä pidetään hyvänä asiana.
Jyväskylän kaupunki yhtyy myös Kuntaliiton eriävään mielipiteeseen esitysluonnoksen kohdasta vesihuollon häiriötilanteista ilmoittamista koskevasta toimintamallista, jossa kunnan terveydensuojeluviranomainen ja joissain tapauksissa ympäristönsuojeluviranomainen toimisi viestinviejänä. Lähtökohtana tulee olla, että toiminnanharjoittaja, jota häiriötilanne koskee, ilmoittaa siitä itse viipymättä toimivaltaisille viranomaisille.
Sopimus maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle kuntien välisen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan sopimuksen 1.1.2025 hyväksymistä. Sopimus sisältää kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädetyt tehtävät ja palvelut, kuten on määritelty laissa maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010). Uusi sopimus korvaa aiemman maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen, joka on ollut voimassa 1.1.2013 alkaen.
Jyväskylän kaupunki on kuulunut vuodesta 2013 lähtien Laukaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Laukaan, Hankasalmen, Joutsan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Uuraisen kanssa. Keuruun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen päättymisen vuoksi kunnat ovat neuvotelleet uuden yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Yhteistoiminta-alueen perustamisesta ja toimintaperiaatteista on laadittu sopimus. 1.1.2025 alkaen uudella sopimuksella muodostetaan kahdentoista kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen), jossa Laukaan kunta toimii vastuukuntana. Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on maaseutuhallinnon palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen, sekä siirrettyjen maksajavirastotehtävien hoitaminen ja valvonnan jatkuvuuden varmistaminen.
Vaajakosken moottoritien melusuojausten asemakaavan muutos välillä Aholaita-Haapalahti sekä tonttijaon hyväksyminen
Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Vaajakosken moottoritien melusuojausten asemakaavan muutoksen välillä Aholaita-Haapalahti sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 29.8.2024 tarkistetussa muodossa. Asemakaavan muutokseen kuuluu kolme aluetta Vaajakosken moottoritien varrelta Aholaita-Haapalahti välillä. Kaavamuutoksella liikenne- ja korttelialueiden rajoja tarkistetaan laadittavan tiesuunnitelman mukaisesti mahdollistamaan melusuojarakenteiden toteuttamisen osana Vt 4 Vaajakosken parantamista.
Kaavalla muodostuu Vaajakosken moottoritien liikennealuetta (LT), suojaviheraluetta (EV) sekä liikerakennusten (KM) ja autopaikkojen (LPA) korttelialueet. Liikennealueiden mitoitus perustuu tiesuunnitelmassa esitettyihin aluevarauksiin. Valtatien liikennealue ja melusuojarakenteet ulottuvat KM- ja LPA-tonttien puolelle, minkä vuoksi tonttirajoja on tarkistettu. KM-tontin pinta-ala pienenee 488 m², mutta rakennusoikeuden määrä ei muutu. Asemakaavassa on osoitettu yleiskaavan mukaisen viheryhteystarpeen kohdalle s-1-merkinnällä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan ydinrajaus, jota tarvittaessa tarkennetaan liito-oravainventoinnin jälkeen.
Asemakaavan muutoksen käsittelyn edetessä kaavaan on tehty muutoksi liito-oravainventoinnin perusteella ja suojaviheralueelle (EV-1) on lisätty velvoite säilyttää liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto. Kaavaan on (LT) alueelle lisätty aluevaraus viheryhteydelle (v), jonka alueelle tulee toteuttaa liito-oravan liikkumiselle soveltuva yhteys. Yleisen tien alueen (LT) pohjoispuolista rajaa on päivitetty tarkentuneen tiesuunnittelun perusteella. Kaavan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan tiesuunnittelun yhteydessä tulee varmistaa KM-korttelialueen huolto- ja pelastusliikenteen toimivuus. Pilaantuneiden maa-aineisten kaavamääräystä on täsmennetty koskemaan liikerakennusten korttelialuetta (KM). Asemakaavaan on lisätty kaavamääräys rata-alueen turvallisuuden, kuivatusjärjestelmien ja stabiliteetin huomioonottamisesta alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. - Korttelialueiden maanalaisia johtoja ja istutettavia alueen osia koskevia merkintöjä on päivitetty ja hulevesimääräystä on täsmennetty koskemaan liikerakennusten (KM) tai autopaikkojen (LPA) korttelialuetta.
Viimeisen nähtävillä olon aikana 5.7.–15.8.2024 asemakaavan muutosehdotuksesta ei annettu enää lausuntoja eikä muistutuksia. Nähtävilläolon jälkeen on päivitetty v-kaavamääräyksen kirjoitusasua vaikuttamatta sen sisältöön. Kaavaehdotukseen tehty muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja asemakaavan toteutusta tarkentava. Muutos ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista
Kokouksen muut asiat
Lisäksi kaupunginhallitus antoi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian yhtymävaltuuston kokoukseen 27.9.2024 kaupungin edustajille ohjeeksi, että yhtymähallituksen ehdotukset hyväksytään.
Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista: http://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginhallitus/jyvaskylan-kaupunginhallituksen-esityslistat-ja-poytakirjat
Kokouksen puheenjohtajana toimi kohdassa 204, Hippos-hankkeen periaatepäätösten tarkentaminen varapuheenjohtaja Meri Lumela. Puheenjohtaja oli esteellisenä pois asian käsittelystä.
Lisätietoja:
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712 (pois asiassa 204, Hippos-hankkeen periaatepäätösten tarkentaminen)
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167 (puheenjohtaja asiassa 204, Hippos-hankkeen periaatepäätösten tarkentaminen)
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819