Hyppää pääsisältöön

5.7.2024

Kuva
espanjansiruetana piirrettynä. Kuva Kaskas Media
Jyväskylän kaupunki on torjunut haitallisia vieraslajeja tänäkin kesänä. Torjunnan pääpaino on ollut lupiinin, jättiputken, jättipalsamin, kurtturuusun ja espanjansiruetanoiden leviämisen estämisessä ja esiintymien vähentämisessä.

Torjunnassa on keskitytty alueisiin, joilta vieraslajeja on aikaisimpinakin vuosina torjuttu. Näin pyritään saamaan jo torjunnan piirissä olevilta alueilta vieraslajien määrät minimiin tai jopa kokonaan poistettua.

Jyväskylän omistamilla maa-alueilla erilaisia vieraslajiesiintymiä on paljon, eikä kaupungin resurssit riitä torjuntatoimiin kaikissa kohteissa. 

– Kun saadaan vapautettua resursseja alueilta, joissa torjuntatyöt ovat vähäisiä, niin torjuntaa voidaan kohdistaa uusille alueille sekä uusien lajien leviämisen estämiseen, kertoo viherasiantuntija Päivi Kortelainen Jyväskylän kaupungilta.

Jo nyt haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja kasveja tai eliöitä on useita. Vuosittain vieraslajeiksi määritellään uusia kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat ihmisen toiminnan tuloksena lähteneet leviämään hallitsemattomasti luontoon tai muille alueille. Levitessään ne vievät kasvutilaa olemassa olevalta kasvustolta ja lajeilta. Kun leviäminen muuttuu hallitsemattomaksi, laji määritellään haitalliseksi vieraslajiksi ja torjuntatoimet aloitetaan.

– Jonkin verran on myös niitetty muita vieraslajeja kuten etelänruttojuurta ja terttuseljoja. Uusia torjuntakeinoja etsitään ja kokeillaan. Esimerkiksi jättitatarkasvustoa on kokeiltu hävittää peittämällä kasvi valoa läpäisemättömällä pressulla. Haitallisten vieraslajien torjunta on kuitenkin pitkäjänteistä ja aikaa vievää toimintaa. Tuloksien saaminen voi viedä useita vuosia, Kortelainen muistuttaa.

Kamppailu espanjansiruetanoita vastaan jatkuu

Jyväskylässä haitallista espanjansiruetanaa elelee Rantaraitilla Ainolan ja Kylmänoron alueilla. Myös yliopiston kohdalla on tehty varmistettuja havaintoja. Muita alueita Jyväskylässä on Vaajakoskella Tölskän alue, Palokassa Saikkosentien ympäristö ja Kirri. Näiden lisäksi Myllyjärvellä asustaa mustasiruetanaa, jota myös torjutaan.

– Espanjansiruetanaa torjutaan koko kesän niiden leviämisen estämiseksi kaupungin omistamilla mailla, joko keräämällä etanoita tai laittamalla etanaraetta alueille, joissa on tehty runsaasti havaintoja. Sirote ei ole vaarallista nisäkkäille. Se kuivattaa etanat, jotka pakenevat maan alle kuolemaan. Sirotetta ei käytetä leikkipuistoissa eikä luonnonsuojelualueilla, Kortelainen kertoo.

Espanjansiruetanat syövät kaikkea mahdollista, jopa koirankakkaa. Lisäksi ne voivat levittää tauteja, kuten listeriaa, joka voi olla haitallista ihmisille ja eläimille. 

– Olisi ensisijaisen tärkeää, että jokainen koiranomistaja keräisi koiransa jätökset pois, sillä pahimmillaan ne ruokkivat espanjansiruetanoita ja pahentavat ongelmaa, Kortelainen ohjeistaa.

–  Toivoisin myös, että etanoiden havaintoalueilla asuvat tarkkailisivat pihojaan ja hävittäisivät espanjansiruetanoita ainakin oman kiinteistönsä alueelta. Kaupunki tekee hävitystyötä vain omilla maa-alueillaan, muilla alueilla siruetanan leviämisen estäminen on maan omistajan toimien varassa.

Espanjansiruetanan voi hävittää esimerkiksi murskaamalla pääpuolen kivellä kovan alustan päällä. Sen jälkeen etana kannattaa laittaa muovipussiin ja sekajäteastiaan. Apua etanan tunnistukseen saat Ylen artikkelista.

Vieraslajien hävittäminen vaatii aina maanomistajalta luvan. Asukkailla on mahdollisuus kitkeä jättipalsamia ja lupiinia kaupungin omistamilta maa-alueilta, kunhan ensin varmistetaan, että maa-alue on varmasti kaupungin omistuksessa. Jos haluat hävittää vieraslajeja kaupungin mailta, ota yhteyttä kaupunkiin palautepalvelun kautta ja kerro yhteydenotossasi alue, jolta vieraslajia haluaisit hävittää.

Lue lisää vieraslajeista www.jyvaskyla.fi/ymparisto/vieraslajit