Hyppää pääsisältöön

22.5.2024

Kuva
Kaksi henkiloä seisoo purettavan rakennuksen edessä. Kuva miina tenhunen
Kortepohjan asuinalueelle valmistui pari vuotta sitten päiväkodin, koulun, kirjaston ja nuoristotilat yhdistävä Kortetalo. Uuden monitoimirakennuksen myötä vanha päiväkotirakennus ja sen viereinen kirjasto ovat odottaneet uutta käyttötarkoitusta. Nyt päiväkodin rakennusmateriaalit pääsevät käynnistyvän purkamisen kautta kiertoon ja uudelleen käyttöön, jopa yli 90 prosenttisesti. Suojellulle kirjastolle ja sen korttelille puolestaan tutkitaan uusia käyttömahdollisuuksia kaavamuutoksella ja kumppanuushaulla.

Toukokuun 2024 loppupuolella käynnistyneen ja arviolta heinäkuun alkupuolelle 5.7. saakka kestävän vanhan päiväkodin purku on Jyväskylän kaupungin maankäyttöinsinööri Janne Tervon mukaan varsin tavanomainen urakka.

- Vaativuutta tosin lisää asbesti, jota rakennuksessa on paljon ja nämä osat tulee toteuttaa haitta-ainepurkuna. Myös rakennuksen sijainti keskellä asuinaluetta luo omat haasteensa, sillä alueella liikkuu paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä, arvioi Tervo.

Myös purku-urakoitsijaksi valitun Kasbitek Oy:n toimitusjohtaja Eino Jauhiainen yhtyy Tervon arvioon.

-  Urakka-alueen eristäminen ulkopuolisilta on ensisijaisen tärkeää, jotta sen ympäristössä on turvallista liikkua, kertoo Jauhiainen ja korostaa hyvän suunnittelun ja valmistelun merkitystä purkutyössä.

Purku-urakan ajaksi työmaa eristetään aitaamalla. Työmaaliikenne hoidetaan ympäröivä toiminta huomioiden ja purkutyötä tehdään arkisin päiväsaikaan. Purkamisesta muodostuvaa pölyä sidotaan purkupaikalla monin eri tavoin.

- Purkamisjärjestyksen suunnittelulla ja oikeanlaisilla työmenetelmillä saamme pidettyä pölyt kurissa. Käytössämme on myös puhaltimia, suodattimia ja koneellisissa puruissa kastelujärjestelmä, kuvailee Jauhiainen.

Roskia toiminnasta ei siis tulisi syntyä lähiympäristöön. Myöskään häiriötä aiheuttavaa tärinää ei purkamisesta pitäisi syntyä.

- Päiväkodin kellari on varsin pieni ja maanpinnan alle ei juuri mennä. Maaperää ei kuitenkaan ihan perinpohjaisesti tunneta, joten yllätyksiäkin voi mahtua mukaan. Kannattaa siis olla yhteydessä, jos jotain poikkeavaa naapurustossa ilmenee, vinkkaa Tervo.

Kuva
Rakennus, jonka seiniin on tehty graffiteja. Kuva miina tenhunen

Materiaalit kierrätetään ja käytetään lähes kokonaan uudelleen

Jyväskylän kaupunki edellyttää purettavilta rakennuksilta 80 prosentin kierrätysastetta. Se on yli Euroopan Unionin edellyttämän 70 prosentin rajan.

- Koskaan ei vanhoissa rakennuksissa pystytä kierrättämään täysin kaikkea mutta varsinkin betonirunkoisissa päästään aika lähelle sataa prosenttia, jos betoni on hyödyntämiskelpoista, kertoo Tervo.

Esimerkiksi Taulumäellä sijainneen Jyväskylän vanhan lämpökeskuksen purkujätteistä jopa 99 prosenttia voitiin ohjata hyötykäyttöön. Lämpökeskuksen kanssa samaan lukuun ei Kortepohjan vanhanpäiväkodin osalta kuitenkaan päästä asbestipitoisten materiaalien vuoksi, sillä niitä ei voi kierrättää. Rakennuksien kierrätysprosenttia madaltavat muun muassa myös painekyllästetty puu, bitumit ja muut PAH-yhdisteitä sisältävät aineisosat. Sen sijaan muu puuaines, metallit, lasi, muovi, eristeet, kattohuovat ja jo mainittu betoni sopivat hyvin jatkokäyttöön.

Kiertoon kelpaavia materiaaleja otetaan rakennuksesta talteen purkamisen eri vaiheissa.

- Käytöstä poistuvista ja purettavista rakennuksista selvitetään kaikki hyödynnettävät laitteistot ja materiaalit, jotka ennen rakennuksesta luopumista haetaan sieltä pois. Uudelleenkäytössä on huomioitava materiaalien soveltuvuus uusiokäyttöön ja mahdolliset purettavan rakennuksen kuntoon liittyvät asiat, kuten sisäilma, kertoo Jyväskylän Tilapalvelun kiinteistöjohtaja Tuomas Kuronen.

Purettavat rakennukset tosin kärsivät usein ilkivallasta, jonka vuoksi kierrätettäväksi kelpaavia osia rikotaan ja töhritään, jolloin niiden kierrätysmahdollisuudet kapenevat. Näin myös Kortepohjassa.

- Purettavassa rakennuksessa liikkuminen ei ole sallittua ja sisältää tapaturmariskin. Luvattomasta käytöstä tulee myös kaupungille ylimääräisiä kustannuksia, kun ikkunoita levytetään ja ovia lukitaan toistuvasti, muistuttaa Tervo ja toivoo vanhemmilta lasten opastamista tyhjillään olevien rakennusten käytöstä.

Jatkokäyttöä varten varastoitavien osien ja muiden materiaalien jälkeen käynnistyy varsinainen rakennuksen purkutyö. Siitä syntyvä materiaali lajitellaan ja ohjataan eri toimijoille käyttöön tai jatkojalostettavaksi.

- Yksi parhaiten kierrätettävistä materiaaleista ovat metallit. Ne saadaan pääsääntöisesti lähes kokonaan uudelleen käyttöön. Nykyaikaisilla menetelmillä myös betonirakenteiden sisältä saadaan metallit kerättyä, kertoo Jauhiainen.

Kierrätettävä puu menee useimmiten polttoon energiaksi, kun taas betonia ja tiiltä voidaan murskattuna hyödyntää maamurskeen korvaajina vaikkapa kenttä- ja väylärakenteissa. Myös kattohuopia voidaan käyttää tietyömailla osana asvaltin valmistusta.

Lasia sen sijaan on pidetty haasteellisena, sillä sille ei ole muodostunut toimivaa logistiikkaketjua purkupaikalta jatkojalostamoihin. Lasista voidaan valmistaa vaahtolasia, jota käytetään rakentamisessa eristemateriaalina. Jyväskylän messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa näin on myös tehty.

- Kierrätyslasista tehtyä vaahtolasimurskaa on käytetty soran sijaan pohjatöissä Paviljongin messuhallin lattian korjauksessa heikon maapohjan kantavuuden vuoksi, avaa Kuronen.

Missä sitten voisi vielä kierrätyksen suhteen petrata?

- Vielä ei ole suuria markkinoita syntynyt oville, ikkunoille ja muille kokonaisille rakennuksien osille, vaikka ne olisivat ihan käytettävää tavaraa, harmittelee Tervo ja toivoo asiaan piristystä niin kysynnän kuin tarjonnan osalta.

Kuva
Kirjastorakennuksen julkisivua. Kuva Jussi Sievänen

Päiväkodin ja kirjaston korttelin tulevaisuutta hahmotellaan kaavoittamalla

Kortepohjan keskustassa on puhaltanut viime vuosina muutoksen tuulet. Alueelle on rakentumassa ja suunnitteilla uutta asumista sekä palveluita. Ylioppilaskorttelin kulmaukseen rakentuu palvelukeskittymä päivittäistavarakauppoineen. Nykyisen liikerakennuksen tontilla on käynnissä kaavamuutos asumiselle. Myös entisen kirjaston ja purettavan päiväkodin korttelin tulevaisuus on mietinnässä. Uusia käyttömahdollisuuksia tutkitaan kaavamuutoksella ja pian käynnistyvällä kumppanuushaulla.

Alueen suunnitteluun voi lukea lisää Kortepohjan keskustan kehittämiseen verkkosivuilla.

Lisätiedot Kortepohjan päiväkodin purku ja materiaalien kierrätys:
- Jyväskylän kaupunki, maankäyttö: maankäyttöinsinööri Janne Tervo, [email protected], p. 046 9203403
- Kasbitek Oy: toimitusjohtaja Eino Jauhiainen, [email protected], p. 040 559 1972
- Jyväskylän Tilapalvelu: kiinteistöjohtaja Tuomas Kuronen, [email protected], p. 050 514 6221

Lisätiedot Kortepohjan keskustan kehittäminen ja kaavoitus:
- Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus: kaavasuunnittelija Jussi Sievänen, [email protected], p. 014 569 5053

Kaupunginosa: