Asumisvisio2035 – tule mukaan luomaan suuntaviivoja tulevaisuuden asumiselle Jyväskylässä!

Asumisvisiotyön kautta halutaan vahvistaa Jyväskylää kasvavana ja saavutettavana maakunnan keskuskaupunkina, jossa nautitaan parhaasta elinympäristöstä.

Visiossa halutaan nostaa esiin tärkeäksi koettuja asioita asumiseen ja sen kehittämiseen liittyen sekä pohtia suuntaviivoja tulevaisuuden asumiselle Jyväskylässä.

– Kevään aikana kokosimme rakennusalan toimijoiden ja omakotirakentamista suunnittelevien ajatuksia asumisesta. Seuraavaksi haluamme saada mukaan muutkin asukkaat jakamaan näkemyksiä ja kokemuksia asumisesta sekä tulevaisuuden asumisen ilmiöistä, kertoo asumisen asiantuntija Piia Sipinen.

Vastaa kyselyyn ja osallistu työpajoihin!

Syksyn aikana asukkailla on mahdollisuus osallistua asumisvisiotyöhön eri tavoin. Juuri avautuneen asukaskyselyn avulla kerätään tietoa siitä, mikä tekee Jyväskylästä hyvän paikan asua, millaista asumista tarvitaan lisää ja millainen vastaaja itse asujana on.

Syyskuussa toteutetaan kaupunginkirjastolla kolmen luennon ja työpajan sarja, joissa keskustelun aiheina ovat muun muassa kiertotalous ja yhteisöllisyys, ikääntyville soveltuvat asumisratkaisut ja asuinympäristöt sekä asumisen laatu.

– Kutakin aihetta on alustamassa alansa kotimaiset eturivin asiantuntijat. Luentojen jälkeisissä työpajaosuuksissa kytkemme teemat Jyväskylään ja tulevaan asumisvisioon. Kaikki ovat tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan asumisesta, Sipinen kutsuu.

Asumisvisio2035 ohjaa maankäytön suunnittelua ja toteutusta Nyt kerättävää aineistoa tullaan hyödyntämään varsinaisen asumisvision laadinnassa. Asumisvision on tarkoitus valmistua päätöksentekoon alkuvuonna 2024.

Valmis visio ohjaa kaupungin maankäytön suunnittelua, toteutusta ja siihen liittyvää yhteistyötä kaupungin eri ohjelmien ja linjauksien kautta kohti vision tavoitevuotta 2035 ja sen yli.

– Kunkin elämäntilanteeseenratkaisu, joka mahdollistaa hyvän arjen ja kodin. Tätä haluamme myös tulevan asumisvision keinoin edistää, Sipinen summaa.

Teksti: Ilona Leikas
Kuva: Petteri Kivimäki