Kirjastotyössä kaikesta yleissivistyksestä on hyötyä

Hanna Martikainen on toiminut kaksi vuotta kirjastotoimenjohtajan viransijaisena ja opiskellut tietotekniikkaa ja logistiikkaa työnsä ohessa. Sitä ennen hän työskenteli pääkirjastolla palvelupäällikkönä.

- Keski-kirjastot-yhteisjärjestelmä on yksi Suomen suurimmista kirjastopalveluista. Seutuyhteistyötä tehdään kaikkien Keski-Suomen kuntien sekä Kuhmoisten kanssa. Jyväskylä on Keski-kirjastojen vastuukunta.

Projektityöntekijästä kirjastotoimenjohtajaksi

Hanna tuli kirjastolle aikanaan projektityöntekijäksi luomaan tietokantaa keskisuomalaisista kirjailijoista. Sen jälkeen hän teki kirjastonhoitajan sijaisuuksia, kunnes maakuntaosaston osastojohtajan paikka aukeni.

- Olin silloin vielä tosi nuori ja kokematon. Pisteet silloiselle esimiehelle ennakkoluulottomuudesta, että hän valitsi minut siihen tehtävään. Jotain hän taidoissani näki, että päätyi näin radikaaliin ratkaisuun, naurahtaa Hanna.

Kun kirjastolla tuli organisaatiouudistus, Hannasta leivottiin aikuisosaston johtaja, joka oli jälleen edellistä tehtävää vastuullisempi. Tässä välissä Hanna oli myös vanhempainvapaalla.

- Tällä hetkellä vuoden 2023 loppuun saakka tehtäviini kuuluu johtaa koko Jyväskylän kirjastopalveluita: se tarkoittaa esimerkiksi taloudesta ja seutuyhteistyöstä vastaamista.

Humanisti höystettynä tietotekniikan ja logistiikan opinnoilla

Hanna on koulutukseltaan Suomen historian maisteri ja kävi pätevöitymässä kirjastoalalle Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella. Hanna korostaa, että kirjastotyössä kaikenlaisesta sivistyksestä on hyötyä ja siksi kirjaston henkilökunta koostuu hyvin eritaustaisista osaajista. Esimerkiksi opettajista ja luonnontieteilijöistä.

- Itse olen humanistitaustainen, mutta opintoihini kuului myös tietotekniikkaa. Tällä hetkellä opiskelen logistiikkainsinööriksi JAMK:lla, kertoo Hanna taustoistaan.

Opiskeluaikanaan Hanna ei osannut kuvitella, että hän jonain päivänä johtaisi ihmisiä. Mutta vastuualueiden karttuessa, Hanna opiskeli myös johtamista. Opintojen ja kokemuksen myötä Hanna on oppinut, että johtaminen ei ole käskyttämistä, vaan enemmänkin yhteisen suunnan hakemista, asioiden selventämistä ja esteiden poistamista.

Jotenkin johtaminen vei mennessään ja pikkuhiljaa vastuut ovat kasvaneet

- Minulle johtamisessa on ollut vaikeaa ottaa vastaan kiitokset jonkun toisen tekemästä työstä, sillä saan usein kiitokset jostain hyvästä uudistuksesta kirjastolla. On oikein pitänyt opetella ottamaan palaute kauniisti ja ylpeydellä vastaan työyhteisön puolesta ilman selittelyjä, että en se minä ollut. Ja tietenkin on muistettava välittää hyvä palaute eteenpäin niille, joille kiitos oikeasti kuuluu, pohdiskelee Hanna.

Työn ohessa opiskelu saa näkemään asiat eri vinkkelistä

Jyväskylän seudulla on 23 kunnan Keski-kirjastoliittymä. Kirjastoilla on yhteinen verkkokirjasto, käyttösäännöt ja kirjastokortti. Käytännössä kirjastot mahdollistavat yhteiset e-kokoelmat, kaikkien kuntien kokoelmien yhteiskäytön ja kuljetukset. Kirjastot tekevät myös yhteistä palveluviestintää ja markkinointia saman tunnuksen alla.

Kirjastolla hoidetaan suuret määrät logistiikkaa, kun pääkirjastolle tulee uusia kirjoja, niitä jaetaan tilausten mukaan lähikirjastoille. Aineisto kulkee sekä Jyväskylän että Keski-Suomen välillä ristiin rastiin. Sisällöltään vanhentuneita tai vähän käytettyjä kirjoja poistetaan kymmeniä tuhansia vuodessa. Ei ihme, että Hannaa alkoi kiinnostaa logistiikkaopinnot. Mutta mikä sai Hannan hakeutumaan opin tielle? Vieläpä työn ohessa ja omalla kustannuksellaan.

- Minulle on viime aikoina alkanut hahmottua, kuinka valtava logistiikkaorganisaatio kirjasto onkaan. Me kyllä näemme logistiikan kirjastolla, mutta teemme asiat välillä yrityksen ja erehdyksen kautta. Siksi tarvitsemme enemmän logistiikkaosaamista.

Aivan toisen alan opiskelu on minusta todella hedelmällistä

- En lähtenyt opiskelemaan vain alan kehittämisen vuoksi, vaan haluan ymmärtää alasta jotakin sellaista, mitä nykyisillä työvälineillä ei ymmärretä. Opintojen myötä olen alkanut katsella tätä toimintaa vähän eri vinkkelistä. Lisäksi halusin humanistina selvittää, voisiko tekniikka antaa jotakin uutta työhömme.

Toinen merkittävä sysäys Hannan logistiikkaopinnoille on ollut, että palvelupäällikön työssä hankinnat ja hankintojen toimitusketjut ovat kuuluneet hänen työhönsä.

- Lähdin hakemaan työvälineitä, kuinka saisimme paremmin haltuun meidän ulkoistetut toimintomme. Sisäinen logistiikka vie meiltä niin paljon aikaa, että emme ole ehkä ehtineet miettiä näitä ulkoisia asioita vielä riittävästi, pohtii Hanna syitä logistiikkaopintoihinsa.

Opintojen myötä Hanna on alkanut miettiä enemmän myös kirjaston taloutta, toiminnanohjausta ja prosessien mallinnusta. Viime aikoina kirjastoilla on tehty tuttavuutta robottien kanssa.

- Aivan toisen alan opiskelu on minusta todella hedelmällistä, koska oppimaansa voi tulkita työelämäkokemuksensa kautta. Nuorempana opinnoissa opitut asiat tuntuivat teoreettisemmilta.

Pohjoismainen kirjastolaitos on todella korkealaatuinen

Suomessa kirjastopalvelujen korkean tason luo lainsäädäntömme. Pohjoismaista Suomessa on aina ollut huikeimmat lainaluvut kansainvälisestikin vertailtuna. Mutta muualtakin löytyy vahvoja kirjastolaitoksia.

- Esimerkiksi Yhdysvalloissa kirjastolaitos on vahva. Suurin ero Suomeen verrattuna on, että yhdysvaltalainen kirjastolaitos on yhteisöllisempi kuin Suomessa. Isossa Britanniassa puolestaan kirjastolaitoksella on maine, että ne eivät välttämättä ole kaikkien kirjastoja, vaan vähän huonommin toimeentuleville. Pohjoismaiden lisäksi Alankomaissa on myös korkealaatuinen kirjastolaitos. Erona Suomeen kuitenkin se, että kirjastot perustuvat jäsenyyteen ja ovat maksullisia, vertailee Hanna eri maiden kirjastolaitoksia

- Monessa maassa kirjastot tekevät hyvää työtä esimerkiksi maahanmuuttajien integroinnissa, ja auttavat esimerkiksi työnhaussa, kertoo Hanna.

Suomessa digituen antaminen kuntalaisille on iso osa kirjastojen palveluita, sillä palveluja on viety paljon verkkoon ja se on luonut tarpeen auttaa ihmisiä eri palveluiden käytössä. Moni suuntaakin huolinensa kirjastoon. Valtakunnallisten digineuvonnan periaatteiden mukaisesti jokainen laitos, joka tarjoaa digipalveluja, on itse velvollinen ne opastamaan. Mutta käytännössä digipalveluja tarjotaan ilman riittävää tukea, esimerkiksi pankeissa. Silloin ihmiset usein menevät kirjastoon hakemaan tukea.

- Suomessa kirjastolaitos painottuu enemmän lukemisen edistämiseen, koska meillä on muut virastot niin vahvoja, mutta kyllä digineuvonnan puoli kirjastoissa on kasvanut viime vuosina Suomessa valtavasti ilman erillistä resursointia.

Kuva

Kirjastot virkistävät ja edistävät tasa-arvoa

Hanna pitää kirjastotyöstä, koska se sopii hänen arvoihinsa. Hannan mukaan on tärkeää, ettei näin pieni maa hukkaa voimavarojaan, vaan pidetään kaikki mukana tarjoamalla mahdollisuudet itsensä kehittämiseen myös koulutusorganisaatioiden ulkopuolella.

- Jos kirjastolaitos keksittäisiin tänä päivänä, luulenpa että se ei menisi enää edes läpi, koska idea on niin radikaali, pohtii Hanna. Toisaalta jakamistalous on päivän sana ja sitä kirjastot ovat tehneet pitkään ennen koko sanan keksimistä.

Hannan mukaan kirjasto antaa tasa-arvoisesti ihmisille mahdollisuuden virkistäytymiseen, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi maksaa suoratoistopalveluiden kuukausimaksuja. Hanna alleviivaa, että kulttuuri ja tiedonhankkiminen on tärkeää kaikille, koska ne pitävät meidät virkeinä ja ihmisinä.

- Meillä on kirjastolla valtavasti hienoja säilytettäviä asioita, kuten esimerkiksi henkilökohtainen asiakaspalvelu. Mutta kehitämme toimintaamme koko ajan emmekä ole koskaan pysähtyneet paikoilleen. Meiltä löytyy aina ihmisiä, jotka innostuvat kehittämään ja painamaan eteenpäin.

- Päivittäin inspiroidun siitä, kuinka hienoa jälkeä porukkamme saa aikaan kirjastoilla. Kirjastot ovat hyvin verkostoituneita ja kirjastokimpatkin osoittavat, että meillä on täällä hyvällä tavalla vaatimattomia, omaa asemaansa korostamattomia ja asiakeskeisiä ihmisiä, jotka katsovat ensisijaisesti asiakkaan etua eivätkä omaa etuaan. Ja meillä on todella hyvää yhteistyötä kirjastoissa, hehkuttaa Hanna kirjastoa työpaikkana.

Teksti ja kuvat: Satu Kivistö
Pääkuva: Hanna Martikainen soittelee pääkirjaston Komppi-tilassa, joka on asiakkaille maksuttomasti varattavissa kirjaston verkkosivujen kautta.