Hyvällä metsiemme hoidolla voidaan ehkäistä kirjanpainajatuhojen lisääntymistä

Jyväskylän kaupunki auditoi Metsäohjelmansa

Auditoinnin tulosten perusteella metsäohjelman toimenpiteitä on toteutettu aikataulussa ja kehitysaskeleita on otettu muun muassa metsien suojeluasteessa. Kaupunki on saavuttanut useita vuoteen 2030 asetettuja tavoitteita etunojassa – muun muassa kaupungin omistamien metsien 17 prosentin suojeluaste on jo saavutettu. Myös ulkoilu- ja virkistysmetsien määrää on lisätty suhteessa talousmetsiin. Lisäksi ulkoilu- ja virkistysmetsiä on hoidettu jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. 

Metsien hoidossa on toteutettu metsäohjelman periaatteita tavoiteltaessa monimuotoisia ja monirakenteisia metsiä. Hakkuita on toteutettu pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisina, mutta esimerkiksi ulkoilu- ja virkistysmetsissä uudistushakkuita oli tehty asetettua tavoitetta vähemmän. Metsäohjelman tavoitteiden mukaisesti jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on kasvanut. Lisäksi metsien hoitotyöt on toteutettu siististi vähäisin maastovaurioin polut ja reitit huomioiden. Kaupungin metsistä löytyy myös poikkeuksellisen paljon hyvin järeitä ja näyttäviä puita. Lisäksi metsienhoitoon liittyvää viestintää on kehitetty metsäohjelman tavoitteen mukaisesti.  

Kehitettävää havaittiin muun muassa metsäkuvioille jätettävien säästöpuiden ja säästöpuuryhmien dokumentoinnissa kaupungin metsävarajärjestelmään. Pienpuuston raivaustöitä olisi myös paikoin voinut tehdä maltillisemmin jättäen enemmän pienialaisia raivaamattomia tiheiköitä. 

Auditoinnin toteutti Tapio Palvelut Oy, joka on riippumaton metsäalan asiantuntijapalveluita tuottava yritys. Työhön sisältyi toimijoiden haastatteluita, kaupungin raportointiin ja aineistoihin tutustumista sekä hoitokohteiden mittauksia ja laadunarviointia maastossa. 

Seuraava askel on kehittää auditoinnissa esiin nousseita puutteita. Metsäkuvioille jätettävien säästöpuiden ja säästöpuuryhmien dokumentointia kehitetään tulevaisuudessa kaupungin metsävarajärjestelmässä. Säästöpuuryhmät ovat pysyvästi metsäalueilla säästettäviä puuryhmiä, jotka toimivat myös raivaamattomina tiheikköinä. Pienpuuston raivausten voimakkuuksiin kiinnitetään myös huomiota suunnittelussa ja töiden toteutuksessa. 

Kirjanpainajat aiheuttivat runsaasti tuhoja kaupungin metsissä viime kesänä

Kuusikoissa metsätuhoja aiheuttava kirjanpainaja kaarnakuoriainen aiheutti poikkeavan paljon tuhoja kaupungin metsissä. Tuhot ilmenevät pystyyn kuolevina kuivina kuusina. Kirjanpainajat parveilevat kevätkaudella, jolloin ne iskeytyvät lisääntymään pääasiassa tuoreisiin kuorellisiin maapuihin ja heikentyneisiin kuusiin. Runsaina parveiluvuosina ne saattavat iskeytyä myös terveisiin puihin. Viime vuosien lämpimät kesät ovat edistäneet kirjanpainajakantojen lisääntymistä. Tuhoja on nähtävissä etenkin Roninmäen suunnalla ja Laajavuoren länsirinteiden alapuolen metsissä.  

– Aiempiin vuosiin nähden viime kesän kirjanpainajatuhot näyttävät poikkeavan runsailta. Jos alkava kesä on myös lämmin, tuhojen lisääntyminen edelleen on mahdollista, metsäasiantuntija Lassi Savolainen kertoo.  

Tuhoja on syytä seurata myös tulevina kesinä. Paikoittain voi olla tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin.  

– Pitkällä aikavälillä paras keino hillitä tuhoriskiä on hoitaa metsiä siten, että metsien sekapuustoisuus lisääntyy. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsiä harvennetaan oikea aikaisesti. Monia eri puulajeja jätetään taimikoiden ja metsien harvennuksen yhteydessä. Metsien istutuksia tehdään nykyään paljon myös sekaistutuksina kaupungin metsissä. 

Puukauppakumppanin lakot hidastivat viime vuonna lähimetsien hoitotöiden etenemistä 

Vuosi 2022 käynnistyi talvisissa olosuhteissa, joka lupaili hyvää metsänhoidolle talvikohteilla. Kaupungin puukauppakumppanin UPM tuotantolaitosten alkuvuoden useaksi kuukaudeksi venyneet lakot kuitenkin jarruttivat toimintaa ja Kuokkalan lähimetsien hoitokohteilla suunnitellut toimenpiteet viivästyivät. Töitä saatiin kuitenkin jatkettua syksyn aikana ja menneen talven myötä hoitotyöt saatiin viimeisteltyä.  

– Viimeiset siistimistyöt tehdään vielä kesän aikana kaupungille palkattavien nuorten kesäharjoittelijoiden avulla, Savolainen sanoo. 

Alkuvuoden haasteista huolimatta viime vuoden aikana puuta korjattiin kaupungin metsistä Metsäohjelman viitoittamissa raameissa noin 32 700 kuutiometriä. Toimenpiteitä tehtiin noin 311 hehtaarin alalla, joista pääosa oli harvennus- ja poimintahakkuita. Puukauppatuloja hakkuista tilitettiin kaupungille 1,46 miljoona euroa. Kaupunki omistaa noin 9000 hehtaaria metsää joista 1500 hehtaaria, eli 17 % on suojeltuja. 

Laajavuoren soita ennallistetaan 

Jyväskylän kaupunki on mukana ympäristöministeriön rahoittamassa Helmi -elinympäristöohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. 

Vuoden 2022 aikana Laajavuoren pienvesien kunnostuskohteille tehtiin tarkennetut työmaasuunnitelmat ja luvitukset. Viime syksyn aikana Lammakesuolla aloitettiin suon ennallistamista edistäviä raivaus, kaulaus ja puunkaatotöitä. Tulevan syksyn aikana Lammakesuolla ja Riihilammen ympäristössä tehdään vielä kaivinkoneella ojien tukkimisia ja padotuksia suon ennallistamiseksi. Laajavuoren pohjoispuoliseen Myllyjärveen laskevaan, aikanaan perattuun puroon tehdään käsityönä puron mutkittelua lisääviä puusuisteita, ja penkoilta löytyviä kiviä palautetaan takaisin uomaan. 

Luonnonhoitoa tehtiin lehmusmetsissä 

Luonnonhoitohankkeita tehtiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa mm. Kaunisharjun ja Kairahdan lehmusmetsissä, jotka ovat luonnonsuojelulain suojaamia. Lehmusmetsistä poistettiin kuusia. Metsät ovat taipuvaisia kuusettumaan ja kuusien poisto varmistaa lehmusmetsän säilymisen elinvoimaisena