28.4.2023
Ohjeita keväisiin piha-askareisiin

Puutarha kesäkuntoon vastuullisesti
Puutarhan kevättöiden yhteydessä syntyy joskus runsaastikin erilaista oksa-, lehti- tai haravointijätettä. Vastuulliseen puutarhan hoitoon kuuluu puutarhajätteen asianmukainen käsittely.
- Puutarhajätteet voit kompostoida omalla kiinteistöllä erillisessä puutarhajätteelle tarkoitetussa kompostorissa tai kompostorikehikossa. Isoimmat oksat ja risut kannattaa hakettaa ja hyödyntää omassa puutarhassa katteena pensaiden juurilla, vinkkaa ympäristötarkastaja Anu Surakka.
Asemakaava-alueella ei saa myöskään polttaa risuja ja oksia. Jos puutarhajätettä syntyy paljon tai sen omatoiminen käsittely ei ole mahdollista, sitä voi viedä Mustankorkean jätekeskukseen.
Kaupungin metsiin, puistoihin tai muille alueille puutarhajätettä ei saa viedä. Maastoon viedyt risukasat ja puutarhajäteläjät ovat epäsiistejä, ja lisäksi kottikärrykuljetuksella monet haitalliset vieraslajit pääsevät valitettavasti leviämään tehokkaasti uusille alueille. Siellä ne valtaavat elintilaa luonnon omilta lajeilta.
- Pidetään yhdessä kaupunkiympäristömme ja virkistysalueet viihtyisinä eikä anneta haitallisten vieraslajien levitä, kannustaa Surakka.
Rakennusvalvonta opastaa puunkaadon lupa-asioissa
Puut ja muu kasvillisuus luovat kaupunkikuvaamme viihtyisää ympäristöä, mutta joskus tulee tilanteita, jolloin tontinomistaja joutuu pohtimaan puunkaatoa. Jos asemakaava-alueen tontilta haluaa kaataa puun, tulee rakennusvalvonnasta varmistaa, tarvitaanko kaatamiseen lupaa.
Puiden kaatamiseen tarvitaan joko maisemalupa tai ilmoitusmenettely. Maisematyölupa vaaditaan, jos kaadettavia puita on kymmenen tai enemmän. Kaavamääräyksissä voidaan vaatia maisematyölupaa myös yksittäisen puun kohdalla, sillä asemakaava-alueella osa puista voi olla suojeltuja, puut voivat olla lajiltaan arvokkaita tai kaupunkikuvallisesti tärkeitä tai kaavassa määrätään puurivistö säilytettäväksi. Yleensä ilmoitusmenettelyn tekeminen riittää, jos kaadettavia puita on enintään kymmenen.
Puiden kunnon tarkkailu on tontinomistajan tai -haltijan vastuulla. Jos puu on vaurioitunut ja voisi kaatuessaan aiheuttaa välitöntä vaaraa, sen voi kaataa tontiltaan ilman lupamenettelyä, mutta tarvittaessa sen vaarallisuus pitää voida todistaa esimerkiksi ammattilaisen tekemällä kuntoarviolla tai myrskyn jälkeen kallistuneen puun valokuvalla.
Etenkin epäselvässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä rakennusvalvontaan. Kaupungin omistamilla maa-alueilla olevista huonokuntoisista tai vaaraksi olevista puista puolestaan tulee ilmoittaa Kaupunkirakenteen neuvontaan.
Hulevedet imeytetään omalla tontilla
- Lumien sulaessa tontinomistajan on hyvä tarkkailla, etteivät oman tontin hulevedet ohjaudu esimerkiksi naapurin puolelle. Niistä ei saisi aiheutua haittaa naapureille, opastaa LVI-insinööri Henry Lindgren.
Hulevesiin ei saa päästää myrkyllisiä tai haitallisia aineita, kuten esimerkiksi auton pesuvesiä. Jos pihaan on suunnitteilla muutostöitä, on hyvä muistaa, että pihan rakentaminen ei saa lisätä hulevesien valumista oman tontin rajojen yli. Ensisijainen tapa käsitellä hulevesiä on imeyttää ne syntymispaikalla.
-Tontin kulkureiteille kannattaa rakentaa vettä läpäiseviä pintoja, ja monikerroksinen kasvillisuuskin on tehokas tapa parantaa hulevesien hallintaa, neuvoo Lindgren.
Mitä omalla pihalla saa rakentaa ilman lupaa?
Kesän korvalla monella omakotiasujalla on mielessä terassin, paljun tai vaikkapa pergolan rakentaminen pihalleen. Ennen rakennusprojektin aloittamista on hyvä varmistaa, tarvitseeko rakennelmaa varten hakea kaupungilta lupa.
Palju ei vaadi lupaa, mutta tulipesälämmitteisenä se on sijoitettava paloturvallisesti riittävän kauas rakennuksista ja tontin rajasta. Paljua tyhjennettäessä vedet eivät saa valua naapurin puolelle. Paljuun liittyvät rakenteet, kuten katos tai korotettu terassi, edellyttävät yleensä toimenpidelupamenettelyä. Myöskään rakennuksista erillistä ulkoporeallasta rakentaessa ei tarvitse olla yhteydessä rakennusvalvontaan.
Pienikokoinen katokseton maantasoterassi ei vaadi lupaa, mutta jos terassiin on tulossa valokate tai vastaava kevyt kate tai pergola, niille tulee hakea toimenpidelupa. Suojelu- ja säilykealueilla kuten rintamamiestaloalueilla terassin ja pergolan rakentaminen on lupa-asia, koska niiden koolle, sijainnille, materiaalille ja ulkonäölle on enemmän vaatimuksia.
Salaojaremontin tekeminen ei vaadi lupaa. Sen yhteydessä saatetaan kuitenkin liittyä hulevesiverkkoon, jolloin tulee tehdä hulevesi-ilmoitus sähköisellä lomakkeella.
Rakennelmien lupa-asiat kootusti
- Rakennuslupa vaaditaan, kun teet uusia neliöitä rakennukseen tai terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä muutostöitä.
- Toimenpidelupa tarvitaan, kun suunnittelet pienempiä muutostöitä, esimerkiksi terassi- ja parvekelasitusta.
- Ilmoitusmenettely on tarpeen, kun teet erillisiä 5 – 10 m2:n kokoisia kevytrakenteisia rakennelmia, esimerkiksi kesäkeittiön, vajan, grillikatoksen tai leikkimökin.
Lupa-asiat voit hoitaa kätevästi sähköisen asiointipalvelun kautta.
Lisätiedot
Ympäristöasiat:
Ympäristötarkastaja Anu Surakka
p. 040 770 5978
anu.surakka[at]jyvaskyla.fi
Lupa-asiat:
Kaupunkirakenteen neuvonta
Rakentamisen palvelut
p. 014 569 6000
rakennus.valvonta[at]jyvaskyla.fi