Hyppää pääsisältöön

23.3.2023

Kuva
Henkilöllä valkoinen villakoira sylissä metsässä kesällä. Kuva Pia Tervoja
Mannilassa asuva Anniina Sahi arvostaa oman asuinalueensa yhteisöllistä henkeä, joka lisää turvallisuuden tunnetta. Ensimmäistä kertaa toteutetun koko Jyväskylää koskevan turvallisuuskyselyn perusteella jyväskyläläiset kokevat kotikaupunkinsa turvalliseksi. Jyväskylässä on hyvä elää, vaikka parannettavaakin löytyy.

Anniina Sahi muutti perheensä kanssa kaksi vuotta sitten Mannilan asuinalueelle. Asuinalue on vastannut perheen odotuksia.

- Perheellisenä osaan arvostaa alueen turvallisuutta. Lapset voivat kulkea vapaasti naapurustossa, eikä tarvitse huolehtia, että jotain pahaa sattuu, hän sanoo.

- Turvallisuuden tunne syntyy ensisijaisesti ihmisistä. Mannilassa lähes kaikki tuntevat toisensa ja alueella on yhteisöllinen meininki. Täällä katsotaan vähän toistenkin lasten perään ja reissujen aikana vahditaan toisten pihoja.

Sahin mielestä Jyväskylässä kaikki alueet ovat kohtuullisen viihtyisiä ja turvallisia.

- Jyväskylän kokonaisturvallisuus on hyvällä tasolla.

Sahin kokemukset oman asuinalueen ja koko Jyväskylän turvallisuudesta osuvat hyvin yksiin Jyväskylän kaupungin teettämän Hyvillä mielin – Jyväskylän suuren turvallisuuskyselyn kanssa.

- Jyväskylä koetaan turvalliseksi ja mukavaksi paikaksi. Kyselyyn vastaajista yli 80 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaan mieltä siitä, että oma asuinalue on turvallinen, toteaa erikoissuunnittelija Juulia Jalava.

Liikennekäyttäytymisessä parannettavaa

Jyväskylän turvallisuuskysely toteutettiin loppuvuodesta 2021. Aikaisemmin vastaavia kyselyitä on tehty muutamissa Jyväskylän kaupunginosissa, mutta tällä kertaa haluttiin kerätä turvallisuuteen liittyvää tietoa kattavasti koko kaupungista.

Turvallisuuskyselyyn vastattiin huomattavan aktiivisesti, sillä vastaajia oli noin 2 300. Vastaajissa korostui etenkin 20–29- ja 30–39-vuotiaiden naisten osuus.

Vastaajista suurin osa koki, ettei oman kodin lähellä tarvitse vältellä mitään paikkaa. Turvallisuuden tunne oli kuitenkin heikompi liikkuessa yksin perjantai- tai lauantai-iltaisin.

- Suurimmiksi ongelmiksi koettiin vaarallinen liikennekäyttäytyminen, graffitit, töhryt ja ympäristön muu tahallinen vahingoittaminen, roskaisuus ja epäsiisteys sekä häiriökäyttäytyminen julkisella paikalla, kertoo erikoissuunnittelija Juulia Jalava.

Kyselyssä vastaajat saivat esittää parannusehdotuksia, joilla oman asuinalueen turvallisuutta voitaisiin parantaa. Vastauksissa nousivat esiin muun muassa tehokkaampi nopeusrajoitusten valvonta, hidastetöyssyjen lisääminen sekä aktiivisempi ote päihdeasioihin. Nuorille haluttiin enemmän omia kokoontumistiloja ja tekemistä, kuten kori- ja jalkapallokenttiä.

Vastauksissa nousi esille myös varhainen puuttuminen ongelmiin ja rakentava kanssakäyminen nuorten kanssa.

- Liikennekäyttäytymiseen ja päihteiden käyttöön liittyvä asennekasvatus on jokaisen perheen vastuulla, mutta se lähtee myös kouluista ja varhaiskasvatuksesta, Jalava muistuttaa.

Keskustaan halutaan lisää valvontaa

Turvallisuuskyselyssä pyydettiin arvioimaan oman asuinalueen turvallisuuden lisäksi keskustan turvallisuutta. Vastaajista valtaosa, 80 prosenttia, koki turvalliseksi liikkua päiväsaikaan keskustassa. Sen sijaan viikonloppuiltoina 66 prosenttia koki turvattomuutta.

Jyväskyläläisten huoli keskustan tilanteesta tuotiin vastauksissa esille. Vastaajat kokivat päihteiden näkymisen katukuvassa lisäävän turvattomuutta ja kaupungin päihde- ja sosiaalipolitiikkaa haluttiin tarkasteltavan uudelleen. Keskustaan toivottiin myös lisää valvontaa poliisien ja kameravalvonnan muodossa.

Anniina Sahi ei mene keskustaan mielellään lasten kanssa, koska he pelkäävät sekavasti käyttäytyviä ihmisiä.

- Ostoksille menemme mieluummin Sepän kauppakeskukseen tai marketteihin.

Ydinkeskusta olisi Sahin mielestä vetovoimaisempi, jos siellä olisi lapsille enemmän tekemistä, esimerkiksi kunnon leikkipaikka. Kyselyyn vastaajat toivoivat valaistuksen ja siivoamisen lisäämistä sekä nuorille ”järkevämpiä” ja turvallisempia ajanviettopaikkoja.

Vastauksia hyödynnetään kehittämistyössä

Kysely antaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten asukkaat kokevat turvallisuuden ja mitä turvallisuushuolilla tarkoitetaan.

Turvallisuus on käsitteenä moniulotteinen. Kyselyyn vastanneista esimerkiksi yli 40 prosenttia oli huolissaan siitä, että omaisuutta varastetaan. Lähes saman verran pelkäsi joutuvansa väkivallalla uhkailun taiväkivallan kohteeksi. Kolmannes oli huolissaan, että joutuu liikenneonnettomuuteen tai omaisuutta vahingoitetaan.

Toisaalta vastaajat saivat listata kaupungista löytyviä viihtyisiä ja turvallisia paikkoja. Niitä mainittiin peräti 1 800 ympäri kaupunkia.

Turvallisuudella on Jyväskylän kaupunkistrategiassa keskeinen arvo. Vuoden alussa perustetun hyvinvointitoimikunnan tehtävänä on jyväskyläläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Luottamushenkilöistä koostuvan toimikunnan työtä tukee hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijatiimi.

- Hyvinvointimme koostuu monista eri tekijöistä. Turvallisuuden tunne esimerkiksi omasta taloustilanteesta, terveydestä ja asumisesta vahvistavat kokemusta omasta hyvinvoinnistamme, kuvailee hyvinvointiryhmää luotsaava kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa.

Turvallisuuskyselyn vastaukset on käsitelty hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijaryhmissä, kaupungin johtoryhmän ja esihenkilöiden kanssa. Jatkossa kysely on tarkoitus toteuttaa säännöllisin väliajoin ja kyselyn tuloksia hyödynnetään kaupungin turvallisuutta kehittävässä työssä.


Teksti ja kuva: Pia Tervoja ja Ilona Leikas

Kuvateksti: Anniina Sahi viihtyy perheensä ja Menni-koiran kanssa Mannilan asuinalueella. Hänen mielestään Jyväskylä on turvallinen paikka asua.

Lue lisää turvallisuuskyselystä ja sen tuloksista

Hyvillä mielin - Jyväskylän suuri turvallisuuskysely

Asiasanat: