Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 20.2.2023 olleesta kokouksesta

Kaupunginjohtajan johtajasopimus

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan kaupunginjohtaja Timo Koiviston johtajasopimuksen kaupunginhallituksen puheenjohtajan pohjaesityksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto valitsi Koiviston toiselle kaudelleen joulukuun kokouksessaan. Uusi kahdeksanvuotinen kausi alkaa 1.5.2023. Kuntalain mukaan kunnan ja kunnanjohtajan välillä on tehtävä johtajasopimus. Saman säädöksen mukaisesti johtajasopimuksen hyväksyy kunnanhallitus. 

Tänään hyväksytyssä sopimuksessa kaupunginjohtajan palkka on 13 661,69 euroa kuukaudessa. Palkka on samansuuruinen kuin nykyisellä kaupunginjohtajakaudella. Palkka on kokonaispalkka, johon sisältyy yli- ja lisätyökorvaukset. Kaupunginjohtajalla ei ole säännöllistä työaikaa. Kaupunginjohtajalla on lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajan hyväksymä autoetu ja matkapuhelinetu sekä tehtävien hoitamisen kannalta tarvittavat tietoliikenneyhteydet. 

Keskustelun aikana Janne Luoma-aho esitti Kaisa Garedewin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Asia kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2 ja asian käsittelyä jatkettiin. Keskustelun aikana ei asiaan tehty muutosesityksiä, joten asia hyväksyttiin kaupunginhallituksen puheenjohtajan esityksen mukaisesti. 

Jyväskylän kaupungin lausunto valtion väyläverkon investointiohjelman luonnoksesta 2024-2031 

Kaupunginhallitus antoi lausunnon valtion väyläverkon investointiohjelman luonnoksesta. Kaupungin mukaan on myönteistä, että aiempaan ohjelmaan sisältyneet Jyväskylän seudun liikenteellistä saavutettavuutta parantavat hankkeet, kuten vt4 Vaajakoski, vt4 Oravasaari, vt4 Toivakka, vt4 Leivonmäki sekä st 638 Tikkakoski-Leppävesi, ovat pysyneet ohjelmassa, vaikka hankkeita on jouduttu ohjelmatasolla karsimaan kustannustason nousun myötä. Myönteistä on myös se, että väylien suunnittelussa on edetty ja aiempien ohjelmien hankkeista ovat toteutuneet Saarijärvi-Haapajärvi radan perusparannus, Muurame-Säynätsalo jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä osa Jyväskylän saavutettavuudelle erittäin tärkeän Tampere-Jyväskylä-radan parantamisen ensimmäisen vaiheen toimenpiteistä.

Ohjelman merkittävimpinä puutteina voidaan pitää vt4 Vaajakosken kohdan myöhäistä ajoitusta sekä näköalattomuutta Palokanorren toteutukseen. Vt 4 Vaajakosken kohdalla Vaajakosken kohdan suunnitteluvalmius on edennyt viime aikoina merkittävästi ja hankkeen tavoite on valmistua päätös- ja toteutusvalmiiksi kuluvan vuoden aikana. Tästä huolimatta hanke kuuluu ohjelmakauden loppupuoliskolla toteuttavien hankkeiden 1B koriin. Huomioiden kohteen merkittävyyden, hyvän toteutusvalmiuden ja hyvän hyöty-kustannussuhteen Jyväskylän kaupunki ehdottaa lausunnossaan kohteen nostoa 1A koriin ohjelmakauden alkupuolella toteutettavaksi.

Palokanorsi (Vt4 Palokan kohdalla) ei sisälly investointiohjelmaan. MAL-sopimusneuvotteluissa 2020-2021 todettiin, että yhteisrahoitteiseksi kohteeksi sopivan Palokanorren toteutus ratkaistaan Liikenne 12 -suunnitelmassa ja investointiohjelmassa. Yhteisrahoitteisten hankkeiden valmistelu ei kuitenkaan ole juurikaan edennyt ja hankkeita koskevat kirjaukset ovat pysyneet samoina. 

Jyväskylän kaupunki toteaa Palokanorren olevan toteutettavissa ja yhdyskuntataloudellisesti kannattava hanke, joka tulee toteuttaa valmiiksi MAL-kaudella 2024-2027. Toteutus on välttämätöntä alueen maankäytön, asumisen ja liikenneolosuhteiden kehittämiselle.

Tampere-Jyväskylä-Helsinki ratayhteyden kehittäminen on lentoliikenteen ohella Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun saavutettavuuden avaintekijä. Yhteysvälin henkilöjunien keskimääräiset matka ajat ovat pidentyneet merkittävästi vuosien saatossa. Osasyynä tähän on Tampere-Jyväskylä radan korjaus- ja investointivelka, mikä näkyy tavara- ja henkilöliikenteen välityskykyhaasteina sekä yhteysvälin häiriöherkkyytenä. On tärkeää, että merkittävät satsaukset maakunnan tärkeimmän ratahankkeen suunnitteluun johtavat viipymättä investointipäätöksiin.

Osakeyhtiön perustaminen Aalto2-museokeskuksen toiminnalle

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki hyväksyy Aalto2-museokeskusta koskevan osakassopimuksen sekä valtuuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan osakkeiden siirtosopimuksen, jolla kaupunki ostaa olemassa olevasta Aalto2-museokeskus Oy:stä 8 osaketta nollahinnalla. Lisäksi kaupunki tekee 200 000 euron pääomasijoituksen Aalto2-museokeskus Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 

Taustalla on Aalto2-museokeskuksen avaaminen toukokuussa. Uuden museokeskuksen markkinointia ja myyntiä varten perustetaan Aalto2-museokeskus Oy, jossa osakkaina ovat Jyväskylän kaupunki ja Alvar Aalto -säätiö. Yhtiön tarkoitus on kasvattaa taloudellisesti menestyksekkäästi museokeskuksen kävijämäärää aktiivisella paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä myynnillä ja markkinoinnilla, myydä palvelupaketteja ja vuokrata tiloja sekä vastata museokeskuksen avoinna pidosta, museokaupasta ja ravintolatoiminnasta. 

Museokeskuksen sisällön tuotannosta vastaavat jatkossakin Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo kumppaneidensa kanssa. Kaupunki omistaa yhtiöstä 80 % ja Alvar Aalto -säätiö 20 %. Kaupungin osuus yhtiön pääomittamisesta olisi 200 000 euroa ja se toteutetaan sijoituksena yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon. 

Yhtiön hallituksen kokoonpano on suunniteltu siten, että kaupunki nimeää hallitukseen 4 jäsentä ja säätiö 3 jäsentä (yhteensä 7 jäsentä). Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Keski-Suomen museosta ja Alvar Aalto -museosta muodostuvan Aalto2-museokeskuksen arkkitehtuuri luo kokonaisuudellaan puitteet, joissa erilaiset yleisöt ja yhteisöt voivat perehtyä Keski-Suomen alueen kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön, Alvar Aallon arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä Aallon universaaliin ajatteluun. 

Museokeskuksen vaihtuvat näyttelyt nostavat esille ajankohtaisia teemoja, ilmiöitä, joilla tavoitetaan erilaisia yleisöjä ja lisätään Jyväskylän houkuttelevuutta kulttuuri- ja museokaupunkina, Alvar Aallon kaupunkina. Kohteena ovat niin paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset kuin kansainvälisetkin yleisöt. Käynnistysvuonna tavoitellaan 50 000 kävijämäärää. Seuraavan 3–5 vuoden aikana kävijämäärien uskotaan voivan kasvaa 70 000–100 000 kävijään vuodessa. 

Kuolinpesän omaisuuden kohdentaminen

Kaupunginhallitus päätti hakea Valtiokonttorilta perintöä, joka kohdennetaan kaupunginarkistossa säilytettävän kulttuurihistoriallisen arvon omaavan analogisen asiakirja-aineiston digitoimiseen ja yksittäisten huonokuntoisten asiakirjojen konservointiin 1800-luvun puolivälistä alkaen.

___________________

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi muutoksia vaalitoimielinten kokoonpanoihin sekä osaltaan eron myöntämisen Yannick Lahdelle (SDP) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen tehtävästä. Lisäksi hyväksyttiin selonteot Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vuonna 2022.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin p. 0400 778 779
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501