Kiitollisuus elämästä vaikutti uuden alan valintaan

Maarit Puhakka päätti lähteä opiskelemaan hoiva-alalle oltuaan omaishoitajana elinsiirron saaneelle Wäinö-pojalleen. Maarit haluaa työskennellä valmistuttuaan vanhusten parissa.
– Ihminen oppii mitä vaan, jos haluaa. Se on asenteeni, Maarit sanoo. Maaritin omavalmentaja Paula Manninen (vas.) on samaa mieltä.
Kuva: Petteri Kivimäki

Ensin edessä on työkokeilujakso Jyväskylän kaupungin kotihoidossa ja sen jälkeen alkavat noin vuoden kestävät opinnot, joista Maarit Puhakka valmistuu hoiva-avustajaksi. Tulevaisuus tuntuu nyt valoisalta. Takana on vaativa elämänjakso, johon mahtui Wäinö-pojan, 11, maksan- ja munuaisen elinsiirtoleikkaus ja raastava odotusaika ennen kohtalokasta soittoa sairaalasta.

– En ole vienyt roskapussiakaan ilman puhelinta. Olen elänyt hälytystilassa, odottaen, milloin soitto Wäinölle sopivasta luovuttajasta tulee. Kun se soitto viimein tuli, ainoa ajatus oli, että nyt lähdetään. Olen joka päivä kiitollinen siitä, että joku on luovuttanut Wäinölle elimen. Olen kiitollinen kaikille ja kaikesta elämässä, Maarit sanoo.

Opinnot hoiva-alalla tuovat Maarit-äidin elämään uudenlaista voimaantumista ja sisältöä, kun rankat dialyysihoidot ovat ohi ja huoli Wäinön terveydestä on hiljalleen väistymässä. Wäinö on nyt koululainen ja perheen elämä on tasaantunut.

– Omaishoitajana sain paljon kokemusta hoiva-alalta ja huomasin, että alalla työskentely voisi olla minun juttuni. Haluan tehdä töitä käsilläni ja ihmisten kanssa, erityisesti vanhustyö kiinnostaa. Hoiva-alalla yksikään päivä ei ole samanlainen ja työ voi olla myös liikkuvaa, Maarit pohtii.

Oppisopimuksella kiinni työhön

Oppisopimuksen ajalta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa oppisopimuskoulutettavalle. Oppisopimuskoulutuksesta suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla töitä tehden ja tarvittavin osin osaamista täydennetään esimerkiksi oppilaitoksessa lähipäivillä. Jyväskylän kaupunki kouluttaa halukkaita vuosittain oppisopimuksella muiden työnantajien tapaan eri alojen ammatteihin.

– Jos ei ole varma alasta, joka itselle sopisi, työnhakijan on mahdollista pohtia työllisyyden omavalmentajan kanssa omia vahvuuksiaan ja toisaalta opiskeluvaihtoehtoja, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden omavalmentaja Paula Manninen kertoo.

Toukokuussa työvoimapalvelumallia uudistetaan niin, että se takaa työnhakijoille aiempaa enemmän tapaamisia työnhaussa auttavan omavalmentajan kanssa. Omavalmentajien tavoite on tuntea omien asiakkaidensa tavoitteet ja lisäkoulutuksen tarpeet, jolloin mahdollisuus työllistymiseen paranee.

Teksti: Leena Petman