Hyppää pääsisältöön

23.11.2021

Jyväskylässä on rakennettu viime vuosina ennätyksellisen vilkkaasti. Asuntotuotannossa on ollut vahva täydennysrakentamisen painotus ja valmistuneiden asuntojen lukumäärä on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Rakentamisen ja kehittämisen ilmapiiri on vireä, vaikka asuntorakentamisen huippuvuosista 2018 ja 2019 on tultu määrällisesti hieman alaspäin. Edelleen pääpaino on kerrostalorakentamisessa, mutta pientalorakentamisen suosio on kasvanut koronapandemian myötä. Myös työpaikkarakentamisen hankkeita on runsaasti vireillä eri puolilla kaupunkia. Eteläportin alueelle rakennetaan useita merkittäviä toimitilarakennuksia ja Seppälä on kiinnostaa edelleen. Uutta on liikuntapaikkarakentamisen hankkeet kuten padel-hallit.  
Kuva
Keljonkankaan yhtenäiskoulun rakennus koulun pihasta kuvattuna

Vasta valmistuneessa Keljonkankaan yhtenäiskoulussa riittää oppilaita myös tulevaisuudessa, sillä viereistä Kauramäen asuinaluetta aiotaan laajentaa. Kuva: WSP Finland Oy 

Vetovoimaista asumista  

Kaupungin asumisen kaavavaranto on edelleen hyvä. Tavoitteena on ylläpitää viiden vuoden tarvetta vastaava asemakaavavaranto ja se toteutuu kerros- ja rivitaloalueiden osalta. Omakotitonttien varanto on sen sijaan pienentynyt. Osittain se johtuu omakotitonttien kysynnän lisääntymisestä mutta myös siitä, että viime vuosina on kaavoitettu lähinnä kerrostaloja ja resursseja on kohdennettu erityisesti keskustan kaavahankkeisiin. Pientalorakentamisen kysyntään vastataan ottamalla mukaan kaavoitusohjelmaan 2022-2024 uusia pientaloalueita.   

Vuonna 2018 hyväksytyssä keskustavisiossa tavoitteeksi asetettiin keskustan reipas asukasmäärän lisäys. Visio käynnisti keskustan voimakkaan kaavallisen kehittämisen ja täydennysrakentamisen. Ennätyksellinen määrä asemakaavahankkeita on nyt vireillä ja monet niistä on saanut jo lainvoiman.

Tiivistämistä ei tapahdu pelkästään maatasossa, vaan kerroksia lisätään myös ylöspäin. Ensimmäinen keskustan 16-kerroksinen kerrostalo on markkinoinnissa Kalevankadulla, samoin Hannikaisenkatu 27-29:ssä Miltonin sisäpihan 10-kerroksinen uudisrakennus. Keskustan hankkeissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden arkkitehtuurin laatuun ja pihojen viihtyisyyteen. 

Kankaalla Kankaanaukion kaava on saanut lainvoiman ja se mahdollistaa Kankaan asuin- ja työpaikkarakentamisen jatkumisen. Lisäksi asemakaavoja on hyväksytty alakaupunkiin, Lounaispuiston kortteliin ja aluekeskuksiin kuten Vaajakoskelle ja Palokkaan. Vaikka väestönkasvu on hieman hidastunut 2010-luvun loppuvuosina, Jyväskylä kasvaa edelleen ja asukasluku lähenee 145 000 asukasta. 

Kuva
Kerrostalo, jonka pihalla puista, istutuksia ja istuskelualueita

Kankaan monisukupolvisessa korttelissa yhteiset tilat ja pihat ovat kaikkien korttelissa asuvien käytössä – ikää katsomatta. Kuva: Pinja Hakonen.

Kuva
Ilmakuva Vaajakosken keskustasta

Vaajakosken keskusta uudistuu. Kuva: Ari Heinonen.

Toimitilaa ja tontteja yrityksille  

Uutta yritystonttivarantoa kaavoitetaan tonttikysyntää vastaavasti ottaen huomioon sijoittumismahdollisuudet ja tonttivarannon monipuolisuus. Työpaikkarakentamisen asemakaavoja on laadittu monipuolisesti eri puolille kaupunkia kuten Eteläporttiin, Kuokkalan Hämeenlahteen, Kankaalle, Seppälään ja Kirriin. Käynnissä on myös uuden merkittävän yritysalueen kaavoituksen valmistelu Lintukankaalle. Kaupungin työpaikkarakentamisen tonttivaranto on kunnossa ja uusia selvitettäviä kohteita otetaan työn alle joustavasti. 

Kuva
Vanha paperitehtaan rakennus Kankaalla ja sen viereen rakentunut punatiilinen toimistorakennus

Kankaan Arkin toimitiloissa yhdistyy uusi ja vanha. Kuva: Pinja Hakonen.

Modernia puurakentamista  

Jyväskylä on puurakentamisen edelläkävijä. Puukuokan vanavedessä Kuokkalaan on käynnistymässä Kuokkalan Kalonin asuinkorttelin rakentaminen. Kalonin myötä Kuokkalaan on toteutumassa puurakentamisen kokonaisuus, joka on edistyksellinen arkkitehtuurin, puurakentamisen kehittämisen, asumisen yhteisöllisyyden ja tilasuunnittelun sekä monikumppanuuden näkökulmista.

Puurakentamista ovat edistäneet myös kaupungin tontinluovutuskilpailut. Yhteistyössä tontit- ja maanhallinta sekä asemakaavoitus ovat kilpailuttaneet niin asumisen kuin päiväkotien rakennushankkeita Äijälänsalmen alueelle, Kankaalle sekä Vaajakosken Harjutielle. Puurakentamista on tulossa myös satamaan, kun pitkään odotetun Arkkitehtitoimisto KOAN Oy:n suunnitteleman saunaravintolan rakennustyöt on saatu käyntiin.

Kuva
Havainnekuva punaruskean sävyisestä rakennuksesta piha-alueineen

Vaajakosken Harjutielle avautuu puurakenteinen päiväkoti Punapaula. Kuva: Suomen Hoivatilat Oyj / Pave Arkkitehdit Oy.

Liikuntapaikkarakentamista liikuntapääkaupunkiin   

Liikuntapääkaupunki Jyväskylä tuo mukanaan myös kaavoitukseen uusia painopisteitä – tulevaisuudessa kaupunkiin on luvassa uutta liikuntapaikkarakentamista. Näihin tarpeisiin vastataksemme on syksyllä 2021 käynnistetty liikuntapaikkarakentamista koskeva selvitys, jossa tutkitaan muun muassa potentiaalisia sijoittumisalueita eri puolilta kaupunkia. Akuuttina työpöydällä on myös uuden jalkapallohallin sijoittumisselvitys, jonka pohjalta käynnistetään loppuvuodesta asemakaavan laatiminen.  

Hankkeita ja ohjelmia  

Jyväskylän kaupunkisuunnittelu on paljon muutakin kuin yleis- ja asemakaavojen laatimista. Kaupunki on jatkuvasti mukana erilaisissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Kaupunkisuunnittelun painopisteitä linjattiin vuonna 2019 valmistuneessa AVOin kaupunkiympäristö -politiikassa, ja sen linjausten mukaisesti on viety toimenpiteitä aktiivisesti eteenpäin.   

Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia tavoitteita ja haasteita myös kaavoitukseen. Jyväskylässä on käynnissä pilottihankkeita koskien ilmastoviisasta kaupunkisuunnittelua. Ilmastoviisaus tarkoittaa esimerkiksi elinkaariajattelua, kiertotalousnäkökulmien edistämistä, vähähiilisyyttä, kestävän liikenteen ratkaisuja sekä luontopohjaisia ratkaisuja hulevesien hallinnassa.    

Luontoliikuntaohjelma on yksi AVOin kaupunkiympäristö -politiikan lapsia. Se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuoden 2020 lopulla. Ohjelma luo pohjaa pitkäjänteiselle luontoliikunnan olosuhteiden kehittämiselle Jyväskylässä. Ohjelmaa laadittiin poikkihallinnollisen työryhmän kanssa. Vuonna 2021 edistyy ohjelman toimenpiteinä muun muassa Kehä Sinisten kehittäminen Tuomiojärvellä ja Palokkajärvellä.   

Huhtasuolla Huhtakeskuksen kehittäminen etenee. Alue kuuluu poikkihallinnolliseen lähiöohjelmaan, jolla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Kestävä kaupunki -hankkeessa Pupuhuhdan alueella teemana on ollut osallisuus monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä. Asemakaavamuutoksen pohjaksi alueella on järjestetty kyselyitä ja tehtiin mm. animaatiovideo kaavaprosessista. Alueen asukkaista muodostettu asukastiimi osallistui suunnitteluun ja tuloksena syntyi pientalorakentamista sisältävä asemakaava.   

Jyväskylän seutu mukaan MAL-sopimukseen   

Jyväskylän kaupunki yhdessä Hankasalmen, Muuramen, Laukaan, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kanssa on solminut valtion kanssa maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen. Kyseessä on merkittävä sopimuspohjainen kaupunkipolitiikkaa ohjaava väline, jolla tähdätään koko seudun elinvoiman kehittämiseen. MAL-sopimuksen toimenpiteiden tavoitteena on erityisesti yhdyskuntarakenteen kestävyyden, kohtuuhintaisen asumisen ja sosiaalisen kestävyyden edistäminen sekä liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen.   

MAL-sopimuksen toteuttaminen on jo alkanut, keskeisenä yhteisenä vuosien 2021-2023 toimenpiteenä seudun kunnat laativat seudun MAL-kehityskuvan, jossa MAL-sopimuksen tavoitteita konkretisoidaan kartalle. Lisäksi selvitetään Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamisen mahdollisuuksia koko MAL-sopimusalueelle.   

Uusia voimia kaavoitukseen  

Vuosi on tuonut mukanaan taas myös henkilöstömuutoksia. Useita pitkän linjan kaavoittajia on ansioituneesti eläköitynyt ja tämän myötä on rekrytoitu uutta henkilöstöä. Yhdyskuntasuunnittelun vetäjänä on maaliskuusta alkaen toiminut yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski, joka siirtyi tehtävään maisema-arkkitehdin toimesta. Asemakaavoituksessa on aloittanut vuoden alussa kaavoitusarkkitehti Henriikka Keskinen, elokuun alusta projektipäälliköinä Ora Nuutinen ja Paula Julin sekä kaavoitusarkkitehtina Pekka Lassila, ja yhdyskuntasuunnittelun yksikössä on aloittanut marraskuun alussa erikoissuunnittelija Juulia Jalava.   

Haluamme kiittää niin luottamushenkilöitä, yhteistyökumppaneita kuin henkilöstöä hedelmällisestä yhteistyöstä sekä sitoutuneesta työskentelystä Jyväskylän kaupunkiympäristön puolesta.   


Teksti: Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti ja Mervi Vallinkoski, yleiskaavapäällikkö

Tutustu kaavoitusohjelmaan:

Asiasanat: