Hyppää pääsisältöön

14.10.2021

THL:n valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset ovat valmistuneet. Tulosten mukaan jyväskyläiset ala- ja yläkouluikäiset pojat liikkuvat maan keskitasoa aktiivisemmin ja yhä useampi nuori on täysin raitis.
Kuva
Pyörien kanssa piirissä seisovia oppilaita


THL:n valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset ovat valmistuneet. Tulosten mukaan jyväskyläiset ala- ja yläkouluikäiset pojat liikkuvat maan keskitasoa aktiivisemmin ja yhä useampi nuori on täysin raitis. Valtakunnan trendin mukaisesti huolestuttava kehityssuunta on se, että jo lähes kolmasosa 4.- ja 5.-luokkalaisista tytöistä kokee vähintään lievää ahdistusoireilua. 

Valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4. ja 5. luokkien sekä 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä toisten asteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä osallisuudesta. Kysely kartoittaa myös, kuinka vastaajat kokevat saaneensa apua ja kuinka palvelut vastaavat tuen tarpeeseen. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. 

Yhä useampi jyväskyläläinen nuori on raitis  

Jyväskyläläisistä nuorista yhä useampi on täysin raitis eli ei käytä alkoholia lainkaan. Täysraittiiden osuus on myös koko maan vertailussa kaikissa ikäluokissa suurempi. Tosi humalaan kerran kuukaudessa kyselyyn vastanneista juo noin joka viides ammattiopistossa opiskeleva ja 7,9 prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista. Tosi humalaan kerran kuussa juovien määrä on koko maan lukuihin verrattuna pienempi, ja luvut ovat laskusuuntaisia. 

Päivittäin tupakoivien osuus vastanneista nuorista on ammatillisessa koulutuksessa olevia tyttöjä ja perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisia poikia lukuun ottamatta edelleen laskusuunnassa. Nuuskan päivittäinen käyttö on sen sijaan noussut edelleen ammatillisessa koulutuksessa olevilla tytöillä, ja tytöistä 8,2 prosenttia käyttää nuuskaa päivittäin. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden määrät ovat samalla tasolla koko maan vertailuluvuissa. 

Jyväskylässä vähän liikkuvien määrä on vähentynyt

Perusopetusikäiset liikkuvat yhä aktiivisemmin. Kun vuonna 2017 8.- ja 9.-luokkalaisista 21,3 prosenttia ilmoitti liikkuvansa vähintään tunnin päivässä, on 2021 saman ilmoittanut jo 27,4 prosenttia. Kasvu on ollut voimakkainta 8. ja 9. luokan pojilla, joiden määrä on kasvanut vuoden 2017 27,4 prosentista vuoden 2021 35 prosenttiin. Jyväskylässä 4. ja 5. luokan ja yläkoulun pojat liikkuvat enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin ja lisäksi ylipainon kanssa on haasteita vähemmän kuin koko Suomessa. 

Jyväskylässä vähän liikkuvien lasten ja nuorten määrä on vähentynyt. Jyväskylässä niiden oppilaiden määrä, jotka ilmoittavat liikkuvansa korkeintaan yhtenä päivänä viikossa, on vähentynyt. Ammattiopistossa opiskelevista ilmoittaa liikkuvansa korkeintaan yhtenä päivänä viikossa 16,8 prosenttia vastaajista (2017 luku oli 19,8 prosenttia), lukiolaisista 9,5 prosenttia (2017 13,8 prosenttia) ja perusopetusikäisistä 8,3 prosenttia (2017 9,8 prosenttia). Merkittävin positiivinen kehitys on tapahtunut lukioikäisillä tytöillä, joista enää vajaa 10 prosenttia ilmoittaa liikkuvansa korkeintaan kerran viikossa, 2017 vastaava luku oli 14,8 prosenttia.  

Korona-aika on lisännyt perheiden kanssa vietettyä aikaa, mutta myös ristiriitoja

Jyväskyläläisistä nuorista osa koki koronaepidemian lisänneen perheen kanssa vietettyä yhteistä aikaa. Lukiokoulutuksessa olevista tytöistä 47,2 prosenttia koki yhteisen ajan lisääntyneen. Vähiten perheen yhteisen ajan kokivat lisääntyneen ammatillisessa koulutuksessa olevat pojat, 20,9 prosenttia ja perusopetuksen 8. ja 9. luokalla olevat pojat, 21 prosenttia. Toisaalta pandemian koettiin lisänneen perheen ristiriitoja samoin kuin muualla Suomessa.   

Jyväskyläläisillä lapsilla ja nuorilla on pääsääntöisesti hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Korona-aikana keskusteluyhteys on kuitenkin jonkin verran heikentynyt etenkin tyttöjen kohdalla 39 prosentista 32 prosenttiin, 4.- ja 5.-luokkalaisia lukuun ottamatta. Muutos on samansuuntainen koko maassa. Keskusteluyhteys vanhempiin on Jyväskylässä keskimäärin parempaa kuin valtakunnassa keskimäärin.

Valtaosa 4.- ja 5.-luokkalaisista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta lievää ahdistusoireilua jo lähes kolmasosalla tytöistä

Kouluterveyskyselyyn vastanneista jyväskyläläisistä 4.- ja 5.-luokkalaisista lapsista suurin osa on tyytyväinen elämäänsä. Hyvinvointierot tyttöjen ja poikien välillä muuan muassa elämään tyytyväisyyden, mielialaan liittyvien ongelmien ja lievän ahdistuksen kokemusten osalta näkyvät lasten omia arvioita mittaavan kyselyn tuloksissa. Jyväskyläläisten 4.- ja 5.-luokkalaisten tyytyväisyys elämään oli hiukan vähentynyt kahden vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Pojista 89,9 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä vuonna 2021 ja kun luku vuonna 2019 oli 92,6 prosenttia. Tytöistä tyytyväisiä elämäänsä tämän vuoden kyselyn mukaan on 81,7 prosenttia ja edellisessä kyselyssä 88,8 prosenttia. 

Kun koululaisilta kysyttiin, onko heillä ollut kahden viimeisen viikon aikana mielialaan liittyviä ongelmia, vastauksista ilmenee, että mielialaan liittyviä ongelmia koetaan nyt enemmän kuin edellisissä kouluterveyskyselyssä vuosina 2017 ja 2019. Kokemukset olivat yleistyneet erityisesti tytöillä: tytöistä 23,7 prosenttia on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viikon aikana. Vastaavat luvut vuodelta 2019 on 14 prosenttia ja 2017 9,6 prosenttia. Poikien vastaavat tulokset vuodelta 2021 15,3 prosenttia, 2019 11,7 prosenttia ja vuodelta 2017 11,3 prosenttia. Tänä vuonna kysyttiin ensimmäistä kertaa vähintään lievästä ahdistusoireilusta. Jyväskyläläisistä 4.- ja 5.-luokkalaisista tytöistä 30,5 prosenttia koki vähintään lievää ahdistusoireilua ja pojista 14 prosenttia. Tulokset eivät ei juurikaan poikkea maan valtakunnallisista keskiarvoista, mutta Jyväskylässä huolenaiheet ovat kasautuneet tytöille. 

Kyselyn mukaan useissa ikäluokissa opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden käyttö lisääntyy. Samalla suurenee se joukko, joka kokee, että ei pääse palveluiden piiriin niitä tarvitessaan. 

Kouluterveyskyselyn teemojen tarkempia analyysejä tehdään syksyn ja talven aikana koulu- ja oppilaitoskohtaisesti sekä osana palveluiden kehittämistä.

Lisätietoja: 
- palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi, Jyväskylän oppilas- ja opiskeluhuollon yksikkö, p. 050 563 2418, poissa 18.–24.10. 
- osastonhoitaja Päivi Ikkala, kouluterveydenhuolto, p. 040 555 3208, poissa 18.–20.10. 
- osastonhoitaja Terhi Seppälä, kouluterveydenhuolto, p. 050 467 4544 
- osastonhoitaja Katja Viisanen, opiskeluterveydenhuolto, p. 050 340 9904, poissa 18.–20.10.
- mielenterveys-, päihde- ja väkivaltakoordinaattori Merja Pihlajasaari, p. 050 454 8258