Hyppää pääsisältöön

14.6.2021

Jyväskylän kaupunki toteuttaa parhaillaan viisi vuotta kestävää kokeilua haitallisen ja vaikeasti hävitettävän jättipalsamin hävittämiseksi. Kokeilu on edennyt hyvin ja alustavat tulokset ovat positiivisia. Jos kokeilu onnistuu, tarjoaa se arvokasta tietoa muun muassa muille kunnille ja kaupungeille.
Kuva
Lammas ja verkkoaitaa

Jyväskylän Vehkalammella lampaat ovat laiduntaneet jo kahden kesän ajan hävittäen jättipalsamia syöden sen suihinsa. Lampaat ovat taas palanneet samalle alueelle kesätöihin. Viisi vuotta kestävästä kokeilusta on jäljellä vielä kolme laidunnuskesää.

Näin kokeilu on edennyt

Ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo on tyytyväinen saatuihin alustaviin tuloksiin, vaikka jättipalsamin hävittäminen ei kovin yksinkertaista olekaan.

”Ensimmäisenä kesänä maan runsaasta siemenpankista iti tiheä jättipalsamimatto varsinkin puiston rehevimpiin osiin. Lampaat ehtivät syödä ensimmäisen kesän aikana jättipalsamit ennen siementen kypsymistä ja ensimmäiset yöpakkaset palelluttivat nekin harvat laidunkauden jälkeen kasvaneet jättipalsamit, joita laitumilla vielä oli”.

Kokeilun toinen kesä alkoi lupaavasti. Lampaiden laidunkauden alussa näkyi vain muutamia jättipalsaminalkuja. Kesän edetessä jättipalsameja iti harvakseltaan ja eniten niille alueille, joilla ensimmäisenä kesänä oli ollut tiheimmät kasvustot.

”Elokuun alussa vielä näytti siltä, että ongelma on poistunut ja kaikki jättipalsamit on popsittu parempiin suihin, mutta rankkasateen kastelemasta maasta iti uusi jättipalsamitaimikko. Lampaiden laidunnuskautta pidennettiin viikolla ja apuun tuotiin lisää lampaita. Yhdessä nämä iskujoukot saivat puhdistettua laitumet jättipalsameista viikossa”, Ylitalo kertoo.

Piilossa lampaiden ulottumattomissa kasvoi kumpaisenakin kesänä kuitenkin yksi poikkeus: minikokoiset jättipalsamit, jotka kukkivat ja siementävät jo muutaman sentin mittaisina muun kasvillisuuden alla.

”Ne jäävät lampailta syömättä, koska niitä on vaikea havaita muun kasvillisuuden seasta tai ne ovat niin lyhyitä, että lampaiden hampaat eivät ylety niihin”.

Näiden pienten jättipalsamien on havaittu kasvavan varjoisilla, kuivilla tai heikkoravinteisilla paikoilla. Ne pystyvät tuottamaan kuitenkin vain muutamia siemeniä kasvia kohti.

”Nähtäväksi jää, pystyvätkö ne pitämään yllä jättipalsamikasvustoa alueella, sillä jo yksikin minikasvin siemenestä itävä, täysimittaiseksi kasvava jättipalsami tuottaa satoja siemeniä seuraavana kesänä itäväksi” Ylitalo sanoo.

Lampaita ei voi hyödyntää kaikkialla

Joka paikkaan lampaat eivät kuitenkaan sovi. Alueen on oltava tarpeeksi iso ja lauman sopivan kokoinen, jotta lampaat viihtyvät. Lisäksi juomavesihuollon järjestäminen ja muut käytännön asiat rajoittavat sopivan laitumen valintaa.

Jyväskylän kaupungin resurssit eivät riitä kaikkien vieraslajien hävittämiseen, joten kaupunki kannustaa myös asukkaita vieraslajien kitkentään omilta kiinteistöiltään tai kaupungin mailta. Vieraslajien hävittämiseen tarvitsee aina maanomistajan luvan, joten maanomistus on hyvä tarkistaa ennen töihin ryhtymistä. Hyvä tapa aloittaa on osallistua Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimiin vieraslajitalkoisiin.

Jättipalsami leviää siementämällä

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka itää siemenestä keväällä ja kuihtuu ensimmäisten yöpakkasten myötä syksyllä. Vain siemenet talvehtivat. Jättipalsameja torjutaan estämällä niiden siementuotanto joko kitkemällä tai niittämällä. Siemenet eivät ole kovin pitkäikäisiä, joten toiveissa on, että jo muutaman kesäkauden huolellisella torjunnalla jättipalsamit saadaan häviämään.

Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, jonka ihmiset ovat tuoneet ensin omiin puutarhoihinsa. Jättipalsami on levinnyt lähiluontoon ja asutuksen reunamille puutarhoista siemeniä sinkauttamalla tai metsään kannettujen puutarhajätteiden mukana. Kasvi kasvaa nopeasti tiheiksi ja korkeiksi kasvustoiksi, joiden alta luonnonvaraiset kasvit häviävät pois. Myöskään suurin osa pölyttäjistä ei hyödy jättipalsamista, sillä ne eivät pääse kunnolla sisälle sen kukintoihin.

Kaupunki torjuu myös näitä lajeja

Jyväskylän kaupunki tekee aktiivisesti töitä vieraslajien hävittämiseksi. Jättiputkien ja espanjansiruetanoiden torjunnat kaupungin mailta on aloitettu heti lumien sulamisen jälkeen. Myös komealupiinia on torjuttu jo reilun viikon verran. Jättipalsamien niitot aloitetaan, kunhan ne ovat kasvaneet niittokorkeuteen. Lisäksi kurtturuusujen ja japanintattarien torjuntoja jatketaan tänä kesänä.

Kaupungille voi edelleen ilmoittaa kaupungin mailla olevista haitallisista vieraslajeista kaupungin verkkosivuilla.

”Erityisesti toivomme, että asukkaat tarkkailisivat alueita espanjan- ja mustasiruetanoiden varalta ja ilmoittaisivat havainnoistaan. Etanat eivät pidä hellekelistä, joten ne näyttäytyvät yleensä sateen aikana tai sen jälkeen”, Ylitalo sanoo.