Hyppää pääsisältöön
Kuva
Jyväskylä-kirjaimet nurmikolla.

26.5.2021

Koronapandemian vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen jäävät ennakoitua pienemmiksi. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto uskoo, että Jyväskylän seudun talouskasvu ylittää koko maan ennusteet.
Kuva
Kaupuginjohtaja Timo Koivisto jäätelö kädessä satamassa

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tietää, että koronapandemia on ajanut monet yritykset taloudellisiin vaikeuksiin. Varsinkin matkailu- ja ravitsemisala sekä tapahtumateollisuus ovat joutuneet tiukoille.

– Tilanne kääntyy vähitellen paremmaksi rokotuskattavuuden kasvaessa. Näyttää siltä, että jo kesäkuun aikana rokotteen on saanut 70–80 prosenttia yli 16-vuotiaista jyväskyläläisistä. Rokotukset ja tautitilanteen jatkuminen rauhallisena tarkoittaisi, että juhannuksesta eteenpäin voisimme elää rajoituksista vapaata elämää, Koivisto korostaa luottaen siihen, etteivät virusvariantit sotke myönteisiä ennusteita.

Koivisto uskoo, että ihmisillä on runsaasti patoutuneita tarpeita matkustaa, juhlia, kuluttaa ja kokoontua yhteen.

– Loppuvuodelle ennustettu talouskasvu helpottaa varmasti monien yritysten tilannetta. Talouden kasvuennuste on 2,6 prosentin tietämillä. Kasvusta iso osa kohdistuu vuoden jälkipuoliskoon, jolloin korona ei enää jarruta taloutta, hän summaa.

Talouskasvuun ja yhteiskunnan avautumiseen liittyvät myönteiset muutokset näkyvät ensimmäisenä kotimaassa.

– Ulkomaanmatkailu palautuu hitaammin, koska siihen liittyy edelleen rajoituksia, ja koronatilanne vaihtelee eri maissa.

Pandemia on kohdellut yrityksiä vaihtelevasti. Joihinkin yrityksiin se ei ole vaikuttanut lainkaan, ja osalle poikkeuksellinen tilanne on tuonut jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarvetta laajentaa toimintaa.

– Jyväskylän vetovoimaisuus on näkynyt suorina yhteydenottoina myös korona-aikana.

Ylijäämäinen tilinpäätös

Jyväskylän kaupungin viime vuoden tilinpäätös oli 16,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä oli selvästi vielä syksyllä ennakoitua parempi. Kaupungin lainakanta pieneni 24,1 miljoonaa euroa. Laina asukasta kohti oli vuoden lopussa 2 669 euroa, mikä on selvästi kuntien keskiarvon alapuolella.

– Myönteiseen kehitykseen on useita syitä, mutta suuri merkitys on toki valtion kunnille ohjaamalla koronatuella. Viime vuonna kaupunki sai valtiolta kertaluonteisia tukia 44,3 miljoonaa euroa, mutta kuluvana vuonna määrä on siitä enää noin kolmasosa, Koivisto toteaa.

Kaupungin talouteen vaikutti myönteisesti myös se, että verotulot olivat 6,1 miljoonaa euroa ennakoitua korkeammat eikä työllisyys heikentynyt pahimpien ennusteiden mukaan.

– Näkymät ovat myönteiset monella mittarilla, ja uskon Jyväskylässä ennusteita voimakkaampaan talouskasvuun. Tästä antavat viitteitä esimerkiksi paikallisten yrittäjien kanssa käydyt keskustelut, yritysten viestit halusta sijoittua Jyväskylään ja tänä vuonna myönnettyjen rakennuslupien suuri määrä.

Kaupungin käyttötalous on mitatusti Suomen seitsemänneksi tehokkain. Silti lähivuosina käyttötaloudessa eletään edelleen tiukkoja aikoja, ja varsinkin vuosi 2022 voi olla haastava.

– Kaupungin talouden rakenteellinen uudistamistyö merkitsee kuluvan vuoden talousarvioon noin 13 miljoonan euron sopeutustoimia. Myönteistä on kuitenkin se, että pystyimme luopumaan tälle vuodelle suunnitelluista lomauksista sivistyksen toimialalla, Koivisto pohtii.


Investointivauhti pysyy tasaisena

Jyväskylän kaupungin investoinnit viime vuonna olivat noin 64,6 miljoonaa euroa. Suurimpia kohteita olivat Keljonkankaan yhtenäiskoulu ja Kortepohjan päiväkotikoulu, joiden rakennustyöt jatkuvat myös tänä vuonna. Keljonkankaan koulu valmistuu ensi syksynä, ja Kortepohjan koulu syksyllä 2022.

– Meillä on kouluinvestointien suhteen hyvä tilanne, sillä tällä hetkellä yhtään oppilasta ei ole tilaongelmien vuoksi väistötiloissa. Tulevalla valtuustokaudella voimme keskittyä kulttuuri- ja liikuntarakentamiseen liittyviin investointeihin, kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt 1,9 miljoonan euron investointimäärärahan pesäpallostadionia varten tämän vuoden lisätalousarvioon. Kokonaisuutena stadionin kustannukset ovat 3,8 miljoonaa euroa. Hipposhanke etenee supistetun suunnitelman pohjalta.

Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosan rakentaminen Keski-Suomen museoon on noin 7,1 miljoonan euron investointi, josta kaupungin osuus on viitisen miljoonaa. Uusi museokeskus valmistuu vuonna 2023.

– Pidämme investointitason vakaana. Lähitulevaisuudessa on tulossa muun muassa Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin peruskorjaus ja laajennus sekä Jyväskylän kaupunginteatterin peruskorjaus, Koivisto kertoo esimerkkejä.

Koiviston mukaan Jyväskylän imagoa vahvistaa myös huhtikuussa syntynyt MAL-sopimus.

– Sopimus nostaa meidät maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä Suomen suurimpien kaupunkien joukkoon. Käytännössä tämä merkitsee vuosittain valtiolta noin viiden miljoonan euron suoraa tukea kaupunkimme kehittämiseen sekä parempaa mahdollisuutta saada isoja investointeja Jyväskylän seudulle, mikä tulee näkymään lähivuosina muun muassa liikenneverkon kehittämisessä.


Teksti: Timo Sillanpää

Kuva: Petteri Kivimäki

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2020 lyhyesti

  • Tilikauden ylijäämä 16,4 Me.
  • Ylijäämäkertymä kasvoi ja oli vuoden lopussa 36 Me.
  • Lainakanta pieneni 24,1 Me.
  • Kaupunki investoi 64,6 Me.
  • Verotulot 6,1 Me ennakoitua korkeammat.
  • Asukasluku vuoden lopussa 143 485 (kasvua 1 085)