Kurtturuusu pihapuutarhassa, espanjansiruetana kasvimaalla tai komealupiini mökin kupeessa on kuin kuokkija syntymäpäivillä: kutsumaton vieras. Se vie kaiken tilan, ei poistu pyytämällä ja pahimmillaan uhkaa koko muuta juhlaväkeä.

Ilmoita vieraslajihavainnosta

Lue lisää vieraslajeista

Haitalliset vieraslajit ovat ihmisten toiminnan seurauksena Suomeen rantautuneita uusia lajeja, joilla on supervoimia: esimerkiksi pikavauhtia leviävä komealupiini on päihittämätön alkuperäisten lajien keskuudessa.

Tarkkaile puutarhasi etanalajeja

Joitain vuosia sitten Jyväskylässä ensi kertaa havaitun espanjansiruetanan on todettu levinneen jo useammalle asuinalueelle. Etanaa on löydetty jo ainakin Vaajakoskelta, Kuokkalasta, Kirristä ja sen lähisukulaista, mustasiruetanaa Mäyrämäestä.

”Toivomme, että kaupunkilaiset tarkkailisivat pihojaan ja ilmoittaisivat havainnoista kaupungille. Kaupungin on ensisijaisen tärkeää olla tietoinen alueista, joilla espanjansiruetanaa esiintyy”, sanoo ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo Jyväskylän kaupungilta.

Havaintoja espanjansiruetanasta ja muista kaupungin mailla olevista vieraslajeista voi ilmoittaa kaupungille sähköisellä lomakkeella. Kaupunki torjuu jättiputkiesiintymät, mutta kaikkien vieraslajien torjuntaan eivät kaupungin resurssit yksinään riitä. 

Jos tunnistat pihallasi matelevan etanan espanjansiruetanaksi tai mustasiruetanaksi, hävitä etana murskaamalla sen pää kivellä ja laittamalla etana muovipussiin ja sekajätteeseen. Espanjansiruetanat syövät raatoja, joten maahan jätetty raato voi ruokkia muita lajitovereita.

”Etanoita näkyy eniten kostean kelin aikana. Jos näet yhden etanan, luultavasti lähettyvillä on niitä lisää aikuisista pieniin poikasiin, joten kannattaa tutkia alue tarkoin. Espanjansiruetanan poikaset voivat olla aikuista etanaa tummempia”, Ylitalo ohjeistaa.

Näin tunnistat espanjansiruetanan

Espanjansiruetana

Espanjansiruetanan väritys vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan. Sen vaipan alareunaa kiertää ohut raidallinen "helma". Sen maata vasten oleva osa on yksivärinen. Espanjansiruetanan hengitysaukko on kilven etuosassa. Etanat syövät sekä kasveja että eläinperäistä ainesta, kuten raatoja ja koiranjätöksiä. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että koiran omistajat korjaavat koiransa jätökset. Espanjansiruetana voi myös levittää tauteja kotieläimiin, esimerkiksi koiriin.

Älä sekoita harmittomaan ukkoetanaan

Suurikokoinen, monesti musta tai mustavalkoinen ukkoetana on harmiton yksineläjä ja metsien asukki, joka kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon. Ukkoetanan maata vasten oleva osa on kaksivärinen: keskiosa on vaaleampi ja reunaosat tummempia. Ukkoetanan takaosan keskellä on matala harjamainen uloke, jota ei ole espanjansiruetanalla. Lisäksi ukkoetanan hengitysaukko on kilven takareunassa. Ylen uutisesta löydät hyviä vinkkejä näiden kahden etanaljin erottamiseksi.

Hävittämällä haitallisia vieraslajeja tuet luonnon monimuotoisuutta

Haitalliset vieraslajit aiheuttavat luontokatoa. Niillä on haittavaikutuksia ympäristöön, talouteen ja terveyteen aina lajien välisen kilpailun kiristymisestä tautien leviämiseen. Laki velvoittaa pitämään kaikki vieraslajit kurissa ja huolehtimaan, etteivät ne pääse karkaamaan ympäristöön. On tärkeää, että vieraslajien leviämiskykyiset osat, kuten juurakot, kukkavarret ja murskatut siruetanat hävitetään sekajätteen joukossa tiiviisti pakattuna. Sellaisia vieraslajikasvien osia, jotka eivät ole leviämiskykyisiä, voi kompostoida.  

”Myös yksityisten kiinteistöjen omistajilla on velvollisuus hävittää haitalliset vieraslajit kiinteistönsä alueelta. Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa vieraslajien torjuntaan, kun lajit eivät ole päässeet vielä lisääntymään”, Ylitalo muistuttaa. 

Haitallisten vieraslajien kasvattaminen on kokonaan kielletty. Kurtturuusun osalta siirtymäaika on tulossa päätökseen ja lajin kasvatus omalla pihalla on kiellettyä 1.6.2022 alkaen.

Lisätietoa vieraslajeista löydät kaupungin verkkosivujen lisäksi osoitteesta: vieraslajit.fi. Luonnonvarakeskus ylläpitää yhdessä Luomuksen kanssa kansallista sivustoa, joka kokoaa kaiken suomalaisen vieraslajitiedon yhdelle alustalle.

Kaupunki lisää asukkaiden vieraslajitietämystä kampanjoimalla

espanjansiruetana piirrettynä

Jyväskylän kaupunki on mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa #Kutsumaton vieras -kampanjassa. Kampanjan tarkoituksena on kannustaa erityisesti kotipuutarhureita ja lähiluonnon hyvinvoinnista kiinnostuneita tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja elinympäristöistään. Kampanjassa on keskitytty lisäämään kuntalaisten vieraslajitietoisuutta erityisesti espanjansiruetanasta, komealupiinista, jättipalsamista ja kurtturuususta. Kampanjaa voi seurata Jyväskylän kaupunkiympäristön Facebookista.

Kampanjassa on mukana laaja joukko vieraslajiasioiden kanssa toimivia tahoja: Luonnonvarakeskus (Luke), Itä-Suomen yliopisto, WWF, ELY-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Marttaliitto, Tulli, Kuntaliitto, Metsähallitus, Ruokavirasto, Luomus, Suomen riistakeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsingin, Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit ja Vieraslajiasioiden neuvottelukunta.
 

Asiasanat: