Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan mm. neljännesvuosikatsauksen sekä nipun valtuustoaloitteita.

Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan neljännesvuosikatsaus 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Jyväskylän kaupungin talouden ja toiminnan tilannetta kuvaavan neljännesvuosikatsauksen. Maaliskuun tilanteen perusteella laaditun ennusteen mukaan kaupungin toimintakate heikkenee -12,1 miljoonaa euroa muutettuun talousarvioon nähden. Käyttötalouden toimintatulot ovat toteutumassa yhteensä 4,4 miljoonaa euroa ja toimintamenot yhteensä 16,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota suurempina. 

Toimintakatteen -12,1 miljoonan euron ylitysennuste muutettuun talousarvioon nähden jakautuu määrärahoittain seuraavasti: 

  • Sosiaali- ja terveyspalvelut -6,5 miljoonaa euroa, johtuen mm. palveluiden kasvaneesta kysynnästä. 
  • Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -0,8 miljoonaa euroa johtuen alkuvuoden palvelusulkujen aiheuttamasta tulojen vähentymisestä 
  • Kaupunkirakenne -3,85 miljoonaa euroa, josta joukkoliikenteen lipputulojen lasku 2,8 M€ matkamäärien pudotuksen seurauksena, pysäköintivirhemaksujen vähentyminen 0,1 M€, katualueiden talvihoitokustannusten kasvu 1,2 M€ ja joukkoliikenteen kustannussäästöt 0,25 M€
  • Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos -0,3 miljoonaa euroa, johtuen VPK-palkkojen ennakonpidätysmaksujen kasvusta.
  • Kylän Kattaus -liikelaitos -0,6 miljoonaa euroa, josta koronasta ja liian suurista palvelutarvearvioista johtuvia tulonmenetyksiä 0,4 M€ ja kustannusten kasvua 0,2 M€.

Koronatilanteesta johtuen talouden ennusteisiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Epävarmuudesta johtuen alkuvuoden toteumatietojen perusteella on vaikea arvioida koko vuoden talouden lopullisia toteumia. Ennusteet tuleva tarkentumaan vuoden edetessä.

Pupuhuhdan keskuskorttelin asemakaavamuutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Pupuhuhdan keskuskorttelin asemakaavan muutoksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Muutosalue sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Pupuhuhdantien varressa. Alueella on sijainnut aiemmin Pupuhuhdan koulu ja päiväkoti. Alue on kaupungin maanomistuksessa. 

Opetustoiminnan väistyessä muualle Pupuhuhdan kerrostalovoittoista rakennuskantaa halutaan täydentää pienimittakaavaisemmalla asuinrakentamisella. Lisäksi halutaan säilyttää alueella sijaitseva Pupumuori-veistos (Helmer Selin) ja kehittää sen ympäristöä puistoalueena yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa.

Kaavaratkaisu koostuu kaksikerroksisesta asuinrakentamiskortteleista ja Pupuhuhdantien varressa sijaitsevasta puistoalueesta. Rakennukset sijoittuvat uuden Pupunpolku-nimisen tien varteen. Matalilla rakennuksilla ja yhtenäisellä rakentamistavalla (vaaleat julkisivut, lukuisat tehostevärit ja tummat harjakatot) on tavoitteena luoda uudisrakentamisen myötä Pupuhuhtaan identiteetiltään kodikasta ja viehättävää uutta asuinympäristöä. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 2500k-m2, joka tarkoittaa toteutuessaan laskennallisesti hieman alle sataa asukasta.

Kaavamuutokseen on saatu tukea ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta, jossa Jyväskylän kaupunki oli mukana Osallisuus monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä -nimisellä hankkeella. Osana kaavaprosessia on kehitetty uudenlaisia tapoja osallistua suunnitteluun monikulttuurisella alueella. Metodeja on pohdittu yhdessä asukkaiden ja yhteistyötahojen kanssa. Tuloksia on hyödynnetty kaavaratkaisussa ja vuoropuhelua asukastiimiin kanssa on tarkoitus jatkaa koko kaavan laadinnan ajan. 

Liisa Kuparisen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittäminen

Valtuusto käsitteli valtuustoaloitteen koskien Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittämistä ja totesi annetun vastauksen riittäväksi. Liisa Kuparinen ja 30 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 10.6.2019 valtuustoaloitteen, jossa he esittävät Jyväskylän koiraystävällisyyden parantamista mm. tekemällä palvelutarvekartoitusta koiraharrastajille, lisäämällä kadunvarsiroska-astioita, varmistamalla Jyväsjärven koiranuittopaikan turvallisuutta ja mahdollistamalla koirien uittamisen rakentamattomilla rannoilla sekä luovuttamalla kaupungin kenttiä koiraharrastajien käyttöön. 

Vastauksessa todetaan, että koiraystävällisyyden edistäminen on Jyväskylässä huomioitu eritysesti viheralueiden pitkäntähtäimen suunnitelmassa (KymppiV) ja luontoliikuntaohjelmassa. Myös muita aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä on aloitettu ja jatketaan talouden sallimissa rajoissa. KymppiV:ssä koirapalveluita on tarkasteltu palveluverkkoajatuksella koko kaupungin tasolla. Määrittelyn perusteella on esitetty kolmen uuden koirapuiston perustamista lähivuosien aikana. Näistä Tikkakosken koirapuisto on jo rakentunut ja Vaajakosken sekä Keljonkankaan puistot odottavat rahoitusta. Koirapuistojen perustaminen pyritään toteuttamaan yhteistyössä koiraharrastajien kanssa, jolloin toteutus on tarpeiden mukainen sekä turvallinen. Lisäksi on tarkasteltu kenttiä, joissa koirien kouluttaminen olisi mahdollista. Liikenne- ja viherpalveluiden alueella lähiliikuntapaikkojen kenttien käyttö on maksutonta ja ne ovat kaikille avoimia.

Toinen koiraharrastamisen mahdollisuuksia parantava suunnitelma on Jyväskylän luontoliikuntaohjelma. Ohjelmassa tarkastellaan monipuolisesti Jyväskylän kaupungin alueella olevia reitistöjä eri harrastajat huomioiden. Luontoliikuntaohjelmassa on suunnitelma tärkeimmistä kehitettävistä reitistöistä eri puolilla kaupunkia. Nämä reitistöt sopivat hyvin myös koiraharrastajille ympärivuotisesti. Parannuksia on jo tehty mm. Jyväsjärven koiranuittopaikan olosuhteiden parantamiseen puhdistamalla rannan maakerrostumia ja uusimalla niitä turvallisemmalla maa-aineksella. Uittopaikkaa huolletaan säännöllisesti, mutta valitettavasti se on usein ilkivallan kohteena ja erityisesti vesirajaan rikotut pullot ovat vaarallisia tassuille. 

Koirankakkapussitelineitä on pyritty lisäämään vilkkaimpien reittien varrelle samoin kuin roska-astioita. Tällä hetkellä roska-astioita on eri puolilla Jyväskylää noin 1100 kappaletta. Astioita lisätään talouden sallimissa rajoissa. Yksittäisen astian investointi on noin 500€ ja siihen liittyvä tyhjennyskulu on noin 200€ vuodessa. Astian elinkaari on noin 15 vuotta eli yhden astian kustannukset ovat noin 3000€. Astioita uusitaan vuosittain 50 kappaletta ja lisäyksiä tehdään erityisesti kevytväylien perusparannusten ja rakentamisen yhteydessä.

Vihreän valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite aurinkoenergian hyödyntämisen edistämiseksi 

Kaupunginvaltuusto käsitteli vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien aurinkoenergian hyödyntämistä ja totesi annetun vastauksen riittäväksi. Vihreiden valtuustoryhmä on esittänyt aurinkoenergian hyödyntämistä ja huomioimista koko kaupungin ja kaupunkikonsernin tasolla. Aloitteessa nostetaan esille aurinkoenergian käyttöä edistäviä toimenpiteitä. Aloitteessa toivotaan, että kaupunki selvittää erilaiset tavat edistää ja hyödyntää aurinkoenergiaa. 

Vastauksessa todetaan, että kaupungin ja kaupunkikonsernin tasolla on tehty monenlaisia tarkasteluja ja toimenpiteitä aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Toimijoiden tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja vähentää asumisen ja toimitilojen sähkön- ja lämmönkulutuksesta aiheutuneita päästöjä. Aurinkoenergian hyödyntämisen saralla tapahtuu paljon asioita myös markkinaehtoisesti, sillä aurinkopaneelien hinnat ovat tulleet alas ja niihin kohdistuu suuri kuluttajasuosio.

Kaavamääräysten ja tontinluovutusehtojen keskinäistä työnjakoa ja rajapintoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin vielä tarpeen kirkastaa. Kaavoituksen ilmastopilotin yhteydessä käynnistetään keskustelu tästä aihepiiristä, jotta rakennusten energiankäytön vähäpäästöisyyttä pystyttäisiin jatkossa ohjaamaan yhä tarkoituksenmukaisemmin.

Neuvonnalla on suuri merkitys erityisesti yksityishenkilöiden energiavalinnoissa. Kaupungilla on vielä työsarkaa neuvonnan kehittämisessä, jotta yksityishenkilöt ja yritykset saisivat tietoa ja asiantuntijuutta kaupungin taholta rakennusten energiavalintoihin. Aurinkoenergian hyödyntämisen ei tule kuitenkaan neuvonnassa korostua muiden energiaratkaisujen kustannuksella, vaan asiakkaat tarvitsevat neutraalia energianeuvontaa, joka vastaa heidän omiin tavoitteisiinsa ja lähtökohtiin.

Tulevaisuudessa energia-asioilla tulee olemaan entistä suurempi rooli kaavoituksessa, tontinluovutuksissa, rakennusluvituksessa ja hankesuunnittelussa. Tämä tulee lisäämään energia-asioiden asiantuntijuustarvetta. Energia-ala kehittyy nopeasti, ja myös kaupungin asiantuntijuuden pitää pysyä mukana tuossa kehityksessä. Energia-asiantuntijuuden vahvistaminen (koulutuksen ja lisäresurssien keinoin) on tulevaisuuden nyt jo tunnistettava kehitystarve.

Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite rintamaveteraaneille valtion maksamat lakisääteiset palvelut nykyistä joustavammin ja laajemmin 

Kaupunginvaltuusto käsitteli vastauksen rintamaveteraanien palveluita koskevaan valtuustoaloitteeseen ja totesi annetun vastauksen riittäväksi. Marika Visakorven (KD) sekä 13 muun kaupunginvaltuutetun 7.12.2020 tekemässä valtuustoaloitteessa esitetään rintamaveteraaneille valtion maksamien lakisääteisten palvelujen järjestämistä nykyistä joustavammin ja laajemmin. Valtuustoaloitteessa esitetään, että sotiemme veteraanien tulee saada kotona asumista tukevat sekä kuntoutuspalvelut nykyistä runsaampina ja joustavammin.

Kaupunginhallituksen antamassa vastauksessa todetaan muun muassa, että Valtiokonttorin rahoittamia kuntoutuspalveluja tuotetaan Jyväskylässä valtuustoaloitteessa kuvatulla tavalla. Jyväskylän kaupunki huolehtii rintamaveteraaneille myönnettävistä palveluista Valtiokonttorin määrittelemän ohjekirjeen sekä saadun määrärahan mukaisesti. Veteraanikuntoutuksen lisäksi veteraaneille voidaan myöntää mm. jalkojenhoitoa (lääkinnällinen kuntoutus), tuettua kotikuntoutusta, hierontaa, ateriapalveluita, kotihoitoa, taksipalveluita jne. veteraanin yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Kirsi Knuuttilan (Kesk.) ja Aila Paloniemen (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kohti avointa päätöksentekokulttuuria 

Kaupunginvaltuusto käsitteli vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien avointa päätöksentekokulttuuria ja totesi aloitteeseen annetun vastauksen riittäväksi. Taustalla on Kirsi Knuuttilan (Kesk.) ja Aila Paloniemen (Kesk.) sekä 13 muun valtuutetun 8.6.2020 tekemässä valtuustoaloite, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki strategiansa mukaisesti ja aktiivisesti edistää avoimuutta päätöksenteossa ja muussa viestinnässä.

Kaupunginhallituksen antamassa vastauksessa todetaan muun muassa, että tietojen ja asiakirjojen käsittelyssä, säilyttämisessä, arkistoinnissa sekä hävittämisessä noudatetaan muun muassa kuntalain, hallintolain, viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki), EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, kansallisen tietosuojalain, tiedonhallintalain, tehtäväkohtaisen erityislain sekä arkistolain säännöksiä. Viranomaisen julkisesta asiakirjasta on jokaisella aiheesta kiinnostuneella oikeus saada tietoa. Tiedon antaminen asiakirjasta, joka ei vielä ole tullut julkiseksi, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa otetaan huomioon julkisuuslain 17§. Tiedon antamista tällaisesta asiakirjasta ei saa rajoittaa julkisuusperiaate ja julkisuuslain tarkoitus huomioon ottaen ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen laissa säädetään. 

Kuntalain 29 §:n mukaan kaupungin toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelun käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kaupungin tulee antaa riittävästi tietoja järjestämistään palveluista, taloudestaan, valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kaupungin on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kaupungin hallintosäännön 6 §:ssä on määräykset kaupungin viestinnästä. Toimielimet ja viranhaltijat luovat omalla toiminnallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa ja huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista sekä voivat osallistua ja vaikuttaa valmisteluun. Kaupunki viestii asukkailleen valmisteilla olevista asiakokonaisuuksista mm. tiedotteilla, verkkosivuilla, painetuissa lehdissä, erilaisissa infotilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa. Tulevalla valtuustokaudella viestinnän painopistettä on tarkoitus siirtää yhä enemmän asioiden valmisteluvaiheeseen.

Kuntalaki määrää myös että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja kaupungin verkkosivuilla. Jyväskylässä toimielinten käsittelyyn tulevista asioista tiedotetaan julkaisemalla esityslista kaupungin verkkosivuilla. Samalla huolehditaan siitä, ettei salassa pidettäviä tietoja viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden suoja toteutuu. Valmistelijoita on ohjeistettu kuvaamaan esittelytekstissä tarkoituksenmukaisesti liiteasiakirjan sisältö salassa pidettäviä tietoja lukuun ottamatta. Näin varmistetaan se, että vaikka itse liiteasiakirjaa ei julkaistaisi verkkosivulla, sisältö kerrotaan yleisellä tasolla esittelytekstissä. Päätöksentekijöille asiakirjat toimitetaan aina täydellisin tiedoin päätöksentekoa varten.

Valtuustokauden vaihtumisen yhteydessä kaupungin verkkosivut rakennetaan sisällöllisesti uudestaan siten, että toimielimen kokoonpanon yhteyteen täydennetään kuvaus toimielimen tehtäväalueesta ja sille hallintosäännössä delegoidusta toimivallasta. Verkkosivulta on myös linkitys esityslista/pöytäkirjahakuun.

Tuulikki Väliniemen (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylään kylätaloja 

Kaupunginvaltuusto käsitteli vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien Jyväskylän kylätaloja totesi aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. Tuulikki Väliniemi (SDP) ja 18 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylässä lisätään strategian mukaista asukkaiden osallisuutta siirtymällä kylätaloaikaan vuonna 2020 niin, että mahdollisimman monelta asuinalueelta etsitään asukastyöhön sopivat toimitilat, eli kylätalot, joiden käyttökustannuksista huolehtii kaupunki ja toiminnasta paikalliset järjestöt

Vastauksessa todetaan, että kylätaloille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Niille on kuitenkin leimallista yleishyödyllisyys ja yhteisöllisyys. Yhdellätoista Jyväskylä 14:stä suuralueesta sijaitsee vähintään yksi kylätalo. Lisäksi jokaisella suuralueella on kaupungin ylläpitämiä tiloja (esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja), joissa on vapaita aikoja kansalaistoiminnan käyttöön. 

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä voidaan edistää monin eri tavoin toiminnan, tapahtumien ja myös juuri tilojen avulla. On tärkeää, että jokaiselta asuinalueelta löytyy tiloja toteuttaa yhteisöllisyyttä ja edistää osallisuutta. Jyväskylän kaupungilla ollaan avaamassa kaksi lähitaloa: Kortteli Klubi (aiemmalta nimeltä Kylätupa) Keskustaan ja Piippurannan Klubi Kankaalle. Näissä tiloissa järjestöt ja asukkaat voivat järjestää avoimia tai omalle toiminnalle tarkoitettuja tilaisuuksia. Lähiöohjelman myötä myös Huhtasuolle avattiin maaliskuun alussa yhteispalvelupiste, joka on kansalaistoiminnan käytössä. 

Nyt avattavat Lähitalot tulevat osoittamaan lähitalo-toiminnan tarpeellisuuden ja talojen toimintaperiaate istuu myös hyvin Kylätalo-aloitteen ajatusmaailmaan. Asuinalueiden toimijoille on em. tiloja markkinoitava ja seurattava löytävätkö asukkaat lähitalot, hyötyvätkö järjestöt niiden olemassaolosta ja lisääntyykö osallisuus Jyväskylässä. Jos tulokset ovat positiivisia, on hyvä pohtia, voidaanko toimintaa laajentaa. 

Aloitteen mukaisten uusien kylätalojen perustaminen eri asuinalueille vaatii lisää määrärahoja kaupungin talousarvioon ja tällainen linjaus on seuraavan kerran harkittavissa syksyllä vuoden 2022 talousarvion valmisteluprosessin yhteydessä.
_______________________

Lisäksi valtuusto merkitsi tiedoksi luottamushenkilöiden toimikauden jatkumisen 31.7.2021 saakka. Taustalla on kuntavaalien ajankohdan siirtyminen kesäkuulle, jolloin uusi valtuusto aloittaa toimintansa vasta elokuun alussa. Alun perin uuden valtuuston piti aloittaa toimintansa kesäkuun alussa. Siirrosta johtuen kaupunginvaltuusto päätti myös pitää yhden lisäkokouksen maanantaina 21.6.2021 kello 18.00.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 050 430 2197