Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten vuonna 1946 ja aiemmin syntyneistä ikäihmisistä noin 80 % on jo saanut ensiannoksensa koronarokotetta. Kaikkiaan ensirokotteissa 25 000 annoksen raja ylittyy lähipäivinä.

Vuosina 1947–1951 syntyneiden rokotuksiin edetään viikolla 14. Tästä ikäryhmästä on kuitenkin jo rokotettu joka neljäs. He ovat saaneet rokotteensa 1946 syntyneen tai sitä vanhemman henkilön puolisoina, asuinkumppaneina tai omaishoitajina. 

Kun kaikki ikänsä puolesta riskiryhmäläiset eli vuonna 1951 syntyneet ja sitä vanhemmat on rokotettu, jatkuu sairautensa perusteella ykkösriskiryhmään kuuluvien rokottaminen. Heistä ehdittiin aiemmin rokottaa noin puolet. Tämän jälkeen vuoron saavat kakkosriskiryhmäläiset. Koko väestön massarokotuksiin edetään tämänhetkisen näkymän mukaan toukokuun lopulla. 

Katupölyä, kaukokulkeumaa vai koronaa?

Kevään katupölyt ja kaukaa kulkeutuvat siitepölyt saavat niille herkistyneiden nenät vuotamaan. Hankalaksi tilanteen tekee se, jos samalla on syy pohtia, voisiko kyseessä olla koronatartunta.

Tartuntatautien vastuulääkäri Ilkka Käsmä kehottaa edelleen hakeutumaan koronatesteihin matalalla kynnyksellä. Käsmä muistuttaa kuitenkin, että on viisasta varautua allergiakauteen ennakolta. 

– Jos aiempinakin vuosina on saanut lääkitsemistä vaativia oireita katu- ja siitepölyistä, on ehkä syytä varautua siihen tänäkin keväänä. Mahdollisimman hyvää hoitotasapainoa kannattaa tavoitella myös esimerkiksi astman itsehoidossa, Käsmä muistuttaa. 

Allergialääkitys kannattaa aloittaa heti, kun saa vähäisiäkin allergisia oireita siitepölyn kaukokulkemien aiheuttamana. Myös siitepölyseurantaa voi käyttää apuna lääkityksen aloitusta miettiessään. Se löytyy osoitteesta www.norkko.fi

Onko keinoja erottaa toisistaan allergiasta tai pölyoireista ja koronasta aiheutuva niiskutus? 

– Jos tietää olevansa allerginen ja lääkehoito auttaa oireisiin hyvin siitepölykaudella, voidaan oireita pitää allergian aiheuttamina. Jos lääkehoito jostain syytä auttaa huonosti tai tulee muita ylähengitystieoireita, kannattaa käydä herkästi koronatestissä. Allergian ja koronavirustaudin aiheuttamia oireita on mahdotonta erottaa toisistaan, mutta oireiden lievittyminen lääkehoidon avulla ja tiedossa oleva allergia siitepölyjä kohtaan voivat helpottaa päättelyä oireiden aiheuttajasta, Käsmä sanoo.
Entä voiko allerginen, aivasteleva lapsi mennä kouluun tai päivähoitoon?

– Siitepölyallergiaoireet tulee pyrkiä saamaan hyvin hallintaan lääkityksellä. Jos oireet helpottavat selvästi allergialääkityksen aloittamisen jälkeen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Jos oireet eivät helpota lääkityksestä huolimatta, tulee hakeutua testiin. Jos testitulos on negatiivinen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata, Käsmä toteaa.