Hyppää pääsisältöön

29.3.2021

Hyvä taloustilanne mahdollistaa investointien toteuttamisen ja siten kasvun tukemisen suunnitellusti.
Kuva
Mies nojailee Jyväskylä-kirjaimiin talvimaisemassa.

Jyväskylän kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös on koronakriisin keskellä merkittävästi ennakoitua parempi. Tilikauden ylijäämä on yhteensä 16,4 miljoonaa euroa ja kaupungin lainakanta pienenee 24,1 miljoonaa. Kaupungin ylijäämäkertymä kasvaa merkittävästi ja antaa siten puskuria talouteen. Myönteinen tulos mahdollistaa investointien rohkean tarkastelun alueen kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.

- Tulos on erinomainen ja sitä selittää ennen kaikkea valtion tuki kunnille koronan hoitamisessa mutta myös kaupungin nopea reagoiminen koronatilanteeseen ja omien palveluiden sopeuttaminen tilannetta vastaavaksi, kuvaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Omien palveluiden sopeuttamisella viitataan toimiin, joita kaupunki lähti toteuttamaan heti koronakriisin alettua keväällä 2020. Koronasta aiheutui palvelusulkuja, joihin kaupunki reagoi nopeasti siirtämällä henkilökuntaa eri tehtäviin ja vähentämällä sijaistarvetta. Henkilöstöä myös lomautettiin. Toimenpiteet pitivät kaupungin kulurakenteen hallinnassa ja toimintakulujen kasvu pysyi koronakriisin aikana Jyväskylässä maltillisena.

Toinen selittävä syy on koko Suomen talouden ja työllisyyden näkymien pelättyä maltillisempi heikkeneminen vuonna 2020. Kohtuullisena pysyneen tilanteen ansiosta kaupungin verotulot toteutuivat 6,1 miljoonaa euroa ennakoitua parempana. Kolmas keskeinen syy on valtion myöntämät kertaluontoiset taloudelliset tuet koronatilanteen hoitamiseksi. Jyväskylään kirjattiin valtion koronatukia yhteensä 44,3 miljoonaa euroa.

Kaupunki katsoo rohkeasti koronan jälkeiseen aikaan

Jyväskylässä on hyvän tilinpäätöksen lisäksi nähtävillä myös muita myönteisiä kasvun merkkejä, joten kaupunki katsoo luottavaisin mielin koronakriisin jälkeiseen aikaan.

- Asukaslukumme kasvoi viime vuonna yhteensä 1085 henkilöllä. Kasvu oli Suomen seitsemänneksi voimakkainta. Jyväskylän elinkeinorakenne on monipuolinen ja siten työllisyys ei heikentynyt niin paljoa, kun koronakriisin alkaessa pelättiin. Lisäksi Jyväskylän taloutta koskenut ulkopuolinen arviointi osoitti, että palvelut on kaupungilla järjestetty erittäin kustannustehokkaasti ja talouden lähtökohdat ovat pääosin kunnossa. Jyväskylän kaupungin talous on tasapainossa ja sen pohjalta on hyvä katsoa tulevaisuuteen ja miettiä keinoja, joilla kaupungin houkuttelevuus ja vetovoima pidetään myönteisenä, kaupunginjohtaja Timo Koivisto visioi.

Tilinpäätös ei koronavuoden kertaluonteisten erien vuoksi ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin ja toisaalta kertaluontoisten erien poistuminen kriisin päätyttyä edellyttää, että kaupunki jatkaa talouden rakenteellista uudistamista. Silti esimerkiksi investointeja on myönteisen tilinpäätöksen myötä edistää suunnitellulla tavalla, eikä hätäjarrua tarvitse painaa.

- Itse uskon vahvasti, että kun kesän jälkeen pääsemme koronakriisistä eroon, meillä on Jyväskylässä kaikki edellytykset vahvaan talouden ja työllisyyden kasvuun. Kaupungilla on myönteisen tilinpäätöksen myötä mahdollisuus tehdä kasvua tukevia investointeja, Koivisto summaa.

Kaupungin talouden rakenteellinen uudistamistyö on jo käynnistetty ja kuluvan vuoden talousarvio sisältää jo noin 13 miljoonan euron sopeutustoimet. Alkuvuoden seurannan perusteella talous vaikuttaa toteutuvan suunnitellusti. Myönteisiä merkkejä on mm. se, että kaupunki on jo voinut ilmoittaa luopuvansa kuluvalle vuodelle suunnitelluista lomautuksista sivistyksen toimialalla.

- Kaupungille tehty ulkopuolinen arviointi FCG Perlaconin toimesta antaa hyvät askelmerkit miettiä palveluiden uudistamista siten, että talouden tasapaino voidaan säilyttää pitkällä aikavälillä. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä pystymme säilyttämään Jyväskylässä laadukkaat palvelut ja toisaalta myös panostamaan kaupungin vahvaan kasvun tulevina vuosina, Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä tiivistää.

Poimintoja vuoden 2020 tilinpäätöksestä

  • Jyväskylän kaupungin tilikauden ylijäämä vuodelta 2020 on 16,4 miljoonaa euroa.
  • Jyväskylän kaupungin ylijäämäkertymä kasvoi ollen vuoden lopussa 36 miljoonaa euroa.
  • Jyväskylän lainakanta pieneni 24,1 miljoonaa euroa.
  • Laina asukasta kohden on 2669 euroa. Vuodesta 2019 se väheni laskennallisesti 190 eurolla/asukas.
  • Jyväskylän kaupunki investoi viime vuonna 64,6 M€, joka vastaa edellisten vuosien investointitasoa. Suurimpia investointeja oli Keljonkankaan yhtenäiskoulu (13,8 M€) ja Kortepohjan päiväkotikoulu (5,2 M€). Hankkeet jatkuvat vielä kuluvana vuonna.

Asukasluku kasvoi vahvasti

  • Jyväskylän kaupungin asukasluku kasvoi 1085 asukkaalla ollen vuoden lopussa 143 485 henkilöä.
  • Asukasluku perustui luonnolliseen väestön lisäykseen (231 henkilöä), kuntien väliseen muuttoon (394 henkilöä) ja maahanmuuttoon (456 henkilöä).

Koronan vaikutukset talouteen

  • Valtion myöntämät kertaluonteiset tuet koronatilanteen hoitamiseksi paransivat kaupungin taloutta. Tuet olivat yhteensä 44,3 miljoonaa euroa.
  • Kaupungin nopea reagointi mm. palvelusulkuihin mahdollisti noin 5-10 miljoonan euron säästöjen saavuttamisen.
  • Kaupungin verotulot toteutuivat 6,1 miljoonaa euroa ennakoitua parempana.

Toimintakulut suurten kaupunkien matalimmat

  • Talouden ulkopuolinen arviointi osoittaa, että Jyväskylän toimintakate on 7. edullisin Suomen kunnista. Vuonna 2020 kaupungin toimintakulut asukasta kohden olivat suurten kaupunkien matalimmat. Talouden haasteet ovat erityisesti tulopuolella.
  • Jotta hyvä taloustilanne voidaan pitää, talouden tasapainottamistarve on vuonna 2022 noin 10 miljoonaa euroa ja vuosina 2023 ja 2024 noin 5 miljoonaa euroa/vuosi.

Tilinpäätöskirja ja esittelyaineistot

Lisätietoja

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 050 336 2819

Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä, puh. 050 599 9545

Asiasanat: