Hyppää pääsisältöön

22.3.2021

Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksyi talousarviomuutokset kuluvalle vuodelle. Päätös tarkoittaa sitä, että Hippoksen pesäpallostadionin rakentaminen voi alkaa jo tulevana syksynä.
Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija, taustalla valtuustosali

Kevään 2021 talousarviomuutokset

Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutokset vuoden 2021 talousarvioon. Päätöksen myötä investointimäärärahaa lisätään Hippoksen pesäpallostadionin rakentamisen käynnistämiseksi. 

Hippoksen pesäpallostadionin lisämäärärahan taustalla on kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tekemä esitys siitä, että investointien määrärahaan lisätään kuluvalle vuodelle pesäpallostadionin suunnittelu- ja rakentamiskustannuksia varten 1,9 miljoonaa euroa.  Määrärahasta pesäpallostadionin suunnittelukustannukset ovat 200 000 euroa. Rakentamiskustannukset ovat yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa kohdistuu vuodelle 2021. 

Rakentamisen on tarkoitus alkaa heti suunnittelun valmistuttua alkusyksystä.  Tavoitteena on, että uusi pesäpallostadion on käytössä kesällä 2022.

Muut talousarviomuutokset koostuivat pääosin niin sanotuista teknisistä muutoksista ja vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella tehtävistä investointien uudelleenbudjetoinneista. Talousarviomuutokset sekä niiden vaikutukset kuluvan vuoden talousarvioon ovat kokonaisuudessaan luettavissa valtuuston kokouksen esityslistalta.

Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Uusi siirtolapuutarha-alue Jyväskylään

Kaupunginvaltuusto käsitteli vastauksen Meri Lumelan (Vihr.) ja 21 muun valtuutetun aloitteeseen koskien uutta siirtolapuutarha-alueetta Jyväskylään ja totesi aloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi. Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki selvittäisi mahdollisuudet kaavoittaa uusi siirtolapuutarha-alue hyvin viljelyyn soveltuvalle ja helposti saavutettavalle paikalle. 

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä on löydettävissä useita siirtolapuutarhalle mahdollisesti soveltuvia alueita. Lähtökohtana hankkeen etenemiseksi tulisi löytyä esimerkiksi yhdistyspohjainen toimija, jonka jälkeen kaupunki voi käynnistää tarkemman selvitystyön sekä tarvittavat kaavaprosessit. Kaavoitusprosessi tulee viemään parisen vuotta riippuen kohteesta. Soveltuvia alueita siirtolapuutarhatoiminnalle voisivat Jyväskylässä olla Haukanniemi, Sippulanniemen eteläkärki, Keljonlahti, Kirri sekä Koskelanojan varsi Ruokkeentien eteläpuolella. 

Haukanniemen peltoalueista vastauksessa todetaan, että ne soveltuisivat viljelyyn hyvin. Alue on hyvin saavutettavissa sekä läheiset muut virkistys-, urheilu- ja viheralueet voisivat lisätä alueen käyttöastetta. Alueelle mahtuisi suurikin siirtolapuutarha (yli 8 hehtaaria). 

Sippulanniemen eteläkärki on kohtuullisesti saavutettavissa ja alueena sopisi hyvin siirtolapuutarhalle. Soveltuvaa maapinta-alaa ei kuitenkaan alueella ole kovin suurelle siirtolapuutarhalle.

Keljonlahti olisi alueena hyvin saavutettavissa ja maaperä on hyvin viljelyyn sopivaa, sillä alueella on tälläkin hetkellä kaupungin vuokrattavia viljelyspalstoja. Alueelle mahtuisi jopa seitsemän hehtaarin siirtolapuutarha-alue. 

Kirri on myös kohtuullisesti saavutettavissa, mutta moottoritien aiheuttamat meluhaitat todennäköisesti eivät tee alueesta houkuttelevaa. Maapinta-alan puolesta alueelle mahtuisi noin 3–4 hehtaarin siirtolapuutarha. 

Koskelanojan varren alueella Ruokkeentien eteläpuolella on paljon vanhaa peltoaluetta, joka todennäköisesti soveltuu hyvin viljelyyn. Alueelta on keskustaan reilu seitsemän kilometriä ja se on kohtuullisesti saavutettavissa julkisella liikenteellä.

Kirsi Knuuttilan (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite talousarvion toiminnalliset tavoitteet edistämään vaikuttavuutta

Kaupunginhallitus käsitteli vastauksen Kirsi Knuuttilan (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloitteeseen koskien talousarvion toiminnallisia tavoitteita ja totesi annetun vastauksen riittäväksi.

Knuuttila ja 15 muuta kaupunginvaltuutettua olivat tehneet 7.12.2020 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että tulevien vuosien talousarvioissa toiminnalliset tavoitteet asetetaan määrittämään ensisijaisesti haluttua vaikuttavuutta prosessin mittaamisen tai suoritemäärien sijaan. Tällöin tavoitteet ohjaavat johtamista oikeaan suuntaan ja osoittavat myös työntekijöille selvästi, mitä toiminnalla tavoitellaan. 

Vastauksessa todetaan, että myös tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota arviointikertomuksissaan. Toiminnallisten tavoitteiden asettamista sekä niiden seurantaa talousarviovuoden aikana onkin tarkoitus kehittää. Talouden vuosikellon mukaisesti talousarvion 2022 kehyspäätös ja laadintaohje annetaan 24.5.2021. Tässä yhteydessä toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen ohjeistus päivitetään valtuustoaloitteen esiin nostamat asiakohdat huomioiden. Myös toimialojen ja lautakuntien on hyvä omassa talousarviovalmistelussaan kiinnittää entistä enemmän huomiota toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan sekä mitattavuuteen.

Keskeneräiset valtuustoaloitteet vuoden 2020 osalta

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi valtuustoaloitteiden osalta suoritetut toimenpiteet. Vuoden 2020 lopussa oli käsittelemättä 16 valtuustoaloitetta. Aloitteet koskivat mm. kaupungin tilojen vuokrauskäytänteitä, koiraystävällisyyden kehittämistä, koko kaupungin liikuntatapahtumaa, aurinkoenergian hyödyntämistä, asuntojen majoitustoimintaa, esteettömyysstrategiaa, kylätaloja, avointa päätöksentekokulttuuria, Hippoksen pesäpallostadionin nimeämistä jne. 

Jyväskylän kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä aloitteista, joita valtuusto tai kaupunginhallitus ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty.

Valtuustoaloitteet ja niihin annetut vastaukset ovat luettavissa kaupunginvaltuuston kokousten pöytäkirjoilta: https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat-ja-poytakirjat    

Kuntalaisten tekemät aloitteet vuonna 2020

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kuntalaisten vuonna 2020 tekemät aloitteet. Aloitteita tehtiin yhteensä 34 kappaletta ja niistä noin kahteenkymmeneen on vastattu virkamiesten toimesta. Kuntalaisaloitteiden aiheet vaihtelivat laajasti koskien mm. avoimen keskustelutilaisuuden järjestämistä Jyväskylän kaupungin vesiyhtiön yksityistämisestä, kaupallisten face to face -myyjien määrän rajoittamisesta keskusta-alueella sekä helikopterilentojen lopettamista rallien yhteydessä Kuokkalan siirtolapuutarha-alueen ja asutuksen vieressä. 

Toimialojen toimivaltaan kuuluvista asioista jätettiin 31 aloitetta. Aiheena oli mm. nopeusrajoitukset, hidastetöyssyt, pyöräilyreitit, pysäköinnin ja opastusten parantaminen, nuorisotilat, diabeteksen hoito. 

Jätetyt kuntalaisaloitteet ja tähän mennessä annetut vastaukset ovat luettavissa osoitteesta https://www.jyvaskyla.fi/info/yhteys/kirjaamo/kuntalaisaloite  

Eron myöntäminen Anne Hujalalle Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen tehtävästä

Kaupunginvaltuusto myönsi Anne Hujalalle eron Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen tehtävästä ja nimesi hänen tilalleen Anniina Savolaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tuulia Kuntsi 050 368 7558