Lautakunta päätti muun muassa, että kaupunki lähtee etujoukoissa mukaan valtakunnalliseen koulutuksen digihankkeeseen, laajensi varhaiskasvatuksen maksuhyvityskäytäntöä elokuun loppuun, päätti perusopetuksen oppilaaksioton perusteista ja Kulttuuriyhdistys Väristyksen kanssa tehtävästä ostopalvelusopimuksesta. Opetusresurssivalmistelu sekä lapsivaikutusten arviointi elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä merkittiin tiedoksi.

81 000 euron ostopalvelusopimus Kulttuuriyhdistys Väristyksen kanssa

Sivistyslautakunta hyväksyi 81 000 euron kulttuurista nuorisotyötä koskevan ostopalvelusopimuksen Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n kanssa. Lisäksi sivistyslautakunta nimesi edustajiksi Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n ohjausryhmään Oskari Rantalan ja Jasmine Repon 31.5.2021 saakka. Jyväskylän kaupungilla on ollut sopimus kulttuurisen nuorisotyön tuottamisesta Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n kanssa vuodesta 2000 lähtien. Avustussumma on saman suuruinen kuin vuonna 2020.

Lautakunta hyväksyi varhaiskasvatuksen maksuhyvityskäytännön laajentamisen elokuun loppuun

Lautakunta päätti, että varhaiskasvatuksessa maksuhyvitystä asiakasmaksuista myönnetään 1.6.2021 alkaen esiopetuksen ja koulujen loma-aikoina ja lisäksi kesäkuukausina ajalta 1.6 – 31.8. saakka sekä perhepäivähoidossa hoitajien sairauslomien ja tasoitusvapaapäivien ajalta. Maksuhyvitys edellyttää huoltajan ilmoitusta lapsen poissaolosta.

Maksuhyvityskäytännön jatkaminen kesätoimintakautena elokuun loppuun vastaa perheiden palautteeseen ja helpottaa henkilöstön resurssien käytön suunnittelua koko vuosi huomioon ottaen. Perhepäivähoidossa maksuhyvityskäytännön laajentaminen koskemaan perhepäivähoitajien tasoitusvapaapäiviä helpottaa varahoidon järjestelyjä. Muutoksilla saadaan taloudellista hyötyä ja sillä edistetään henkilöstön työhyvinvointia ja perheiden asiakastyytyväisyyttä.

Opetusresurssin jakamisen perusteet lukuvuodelle 2021-2022

Lautakunta merkitsi tiedoksi opetusresurssivalmistelun tilanteen ja päätti valmistelijan muutetun esityksen mukaisesti, että opetusresurssijakoa jatketaan esiteltyjen reunaehtojen mukaisesti. Lisäksi edellytetään, että kieliryhmien muodostaminen eri kouluissa ja kaupunginosissa arvioidaan osana opetusresurssien jakamista huhtikuun loppuun mennessä ja elämäntaitoyksikön toiminta jatkuu toistaiseksi keskitettynä mallina Huhtasuon yhtenäiskoulussa koronarajoitukset huomioiden.

Resurssivalmistelun edetessä ei ole tullut esiin asioita, joita ei olisi pystytty huomioimaan jo budjetin ja käyttösuunnitelman valmisteluvaiheessa. Kasvava oppilasmäärä ja palvelutarpeiden muutokset huomioitiin vuoden 2021 budjetissa lisäämällä budjettipohjaan 245 000 euroa vuoden 2020 talousarvioon nähden. Perusopetusryhmien määrän arvioitiin kasvavan noin kahdeksalla perusopetusryhmällä.

Syksyllä 2021 oppilasmäärä ala- ja yläkouluissa on arvion mukaan 12 599 oppilasta. Lukuvuonna 2021-2022 muodostuu alustavan arvion mukaan 1. vuosiluokkia yhteensä 65 kpl, mikä on kaksi vähemmän kuin kuluvana vuonna. Perusopetusryhmien kokonaismäärä vuosiluokilla 1-6 kuitenkin kasvaa neljällä. Tähän vaikuttaa mm. yksittäisten pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden sijoittuminen yleisopetuksen ryhmiin sekä kaupungin asukkaiden siirtyminen alueelta toiselle. Myös vuosiluokilla 7-9 opetusryhmien määrä kasvaa arvioiden mukaan kolmen ryhmän verran kuluvaan vuoteen verrattuna. Keskeisin vaikuttava tekijä ryhmien määrän kasvuun on seitsemännelle vuosiluokalle siirtyvien oppilaiden ikäryhmän suurempi koko perusopetuksen päättäneeseen ikäluokkaan nähden. Maahanmuuttajaopetuksessa jatkaa edelleen kuusi valmistavan opetuksen ryhmää.

Vuoden 2021 hyväksyttyyn talousarvioon on kirjattu, että perusopetuksen opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku on vuosiluokilla 1-9 vähintään 1,65 tuntia/oppilas (toteutuma vuonna 2019 on 1,66 ja arvio vuoden 2020 toteumasta 1,65). Lisäksi tavoitteiksi on kirjattu ryhmäkokokeskiarvot luokilla 1-6 enintään 19,4 oppilasta (toteuma vuonna 2019 on 19,2 ja arvio vuoden 2020 toteumasta 19,4) ja luokilla 7-9 enintään 18,1 oppilasta (toteuma vuonna 2019 on 18,4 ja arvio vuoden 2020 toteumasta 18,1). Resurssivalmistelun perusteella myös nämä tavoitteet näyttävän pitävän ja ne voivat astua voimaan uuden lukuvuoden alkaessa 1.8.2021.

Perusopetuksen oppilaaksioton perusteita päivitettiin

Sivistyslautakunta hyväksyi päivitetyt oppilaaksioton perusteet Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa. Perusteet pysyvät muilta osin entisellään, mutta Keljonkankaan yhtenäiskoulun valmistuminen muuttaa koulupolkuja Keljonkankaan, Kilpisen, Säynätsalon, Vesangan ja Viitaniemen alueilla 1.8.2021 alkaen. 

Oppilaat uuteen Keljonkankaan yhtenäiskoulun vuosiluokille 5–9 tulevat pääsääntöisesti Keljonkankaan, Säynätsalon ja Muuratsalon kouluista. Lehtisaaren koulun tiloista voidaan luopua 5.–9. -luokkalaisten oppilaiden siirtyessä uuteen yhtenäiskouluun. Keljonkankaan Aapistiellä sijaitsevassa Keljonkankaan koulussa opetus jatkuu vuosiluokilla 1–4. Tähän saakka osa Keljonkankaan alueen oppilaista on siirtynyt yläkouluun joko Kilpisen yhtenäiskouluun tai Säynätsalon yhtenäiskouluun Lehtisaareen. Jatkossa oppilaat siirtyvät uuteen Keljonkankaan yhtenäiskouluun. 

Kilpisen yhtenäiskoulussa jatkavat alueelta perusopetuksen loppuun vielä ensi syksynä kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle siirtyvät oppilaat. Kilpisen yhtenäiskouluun tälle lukukaudelle ns. toissijaisen oppilaaksioton kautta otetut Keljonkankaan alueen oppilaat kuitenkin siirtyvät ensi syksynä 8. luokalle Keljonkankaan yhtenäiskouluun.

Keljonkankaan yhtenäiskoulun valmistuminen tarjoaa mahdollisuuden tasata oppilasvirtaa myös muualla kaupungissa. Viitaniemen koulun oppilasmäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja tarve yläkoulupaikkoihin kasvaa erityisesti keskustan ja Palokan alueelta tulevilla oppilailla. Tästä johtuen ensi syksystä alkaen Vesangan alueen yläkoulupolku vaihtuu Viitaniemen koulusta Kilpisen kouluun, josta vapautuu oppilaspaikkoja uuden Keljonkankaan yhtenäiskoulun valmistuttua.

Jyväskylä lähtee mukaan koulutuksen DigiOne-suurhankkeeseen

Lautakunta päätti ottaa lisälistalta kiireellisenä käsiteltäväksi osallistumisen valtakunnalliseen DigiOne-hankkeeseen ja päätti, että Jyväskylän kaupunki liittyy hankkeeseen 17.3.2021 mennessä. Hankkeen tavoite on kehittää kansallinen koulutuksen digitaalinen palvelualusta, jossa on koottuna opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut. Hankkeen myötä tavoitellaan merkittäviä säästöjä ja hyötyjä järjestelmissä ja työprosesseissa sekä kehittämisessä. Liittyessään edelläkävijäkunnaksi Jyväskylä saa kokoonsa suhteutetun omistusoikeuden hankkeessa toteutettaviin järjestelmiin ja saa käyttöoikeudet järjestelmiin, jotka osittain korvaavat nykyisiä järjestelmiä. Hankkeen aikana tuotetaan palvelut perusopetukseen ja lukioon. Alustan suunnittelussa huomioidaan kuitenkin myös varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus.

Liittyessään hankkeeseen Jyväskylän kaupunki sitoutuu liittymis- ja ylläpitomaksuihin Kuntien Tieralle vuoteen 2028 saakka, mikäli hankkeen ohjausryhmä ei keskeytä hanketta. Hankkeen keskeyttäminen on mahdollista esimerkiksi, mikäli palveluista ei tule kunnille käyttökelpoisia, hankkeella on rahoitusvaikeuksia tai hankkeessa on merkittäviä viivästyksiä.

Jyväskylän kaupungin maksamat liittymis- ja ylläpitomaksut ovat 200 000 – 260 000 euroa vuodessa. Jyväskylän kaupungin on kohdennettava hankkeelle myös henkilöresurssia. Arvio tarvittavasta resurssista vuodelle 2021 on noin 1 htv, joka jakaantuu Kasvun ja oppimisen palveluiden sekä Tietohallinnon kesken useammalle henkilölle. Vuosina 2022-2023 tarvittava henkilöresurssi kasvaa. 

Kunnat ovat myös laatineen kannattavuuslaskelmia hankkeen kustannuksista. Jyväskylässä arvio on, että DigiOne on taloudellisesti kannattava vuodesta 2025 alkaen ja vuoteen 2028 mennessä tulos on noin 2 miljoonaa euroa positiivinen.

DigiOne-hankkeeseen ovat liittyneet mukaan Vantaan, Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Kuntien Tiera, jotka kehittävät ja rakentavat uuden palvelualustan ja ekosysteemin yhteisvastuullisesti tasavertaisina allianssimallin kaltaisesti. Jyväskylän lisäksi myös Lahti on tehnyt päätöksen hankkeeseen liittymisestä. Myöhemmin kaikki halukkaat koulutuksen järjestäjät voivat liittyä DigiOne-palvelualustaan ja ekosysteemiin vaiheistetusti.

Hankkeen rahoitukseen osallistuu Business Finland 5,4 miljoonalla eurolla. Edelläkävijäkaupungit osallistuvat hankkeen rahoitukseen yhteensä vastaavalla 5,4 miljoonalla eurolla, joka jakautuu kaupunkien välillä oppijamäärien suhteessa. Kuntien Tiera panostaa hankkeeseen noin miljoonan euron kehityspanoksen. OKM ja OPH ovat ottaneet vetovastuun kansallisen koulutusteknologian tiekartan rakentamisesta. Mm. DigiOne-hanke ja Helsingin kaupunki osallistuvat työskentelyyn tiiviisti.

Lapsivaikutusten arviointi elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä merkittiin tiedoksi

Lautakunta merkitsi tiedoksi lapsivaikutusten arvioinnin elämäntaitojen opetuksen järjestämisestä. Lautakunta oli pyytänyt aiemmin, että elämäntaitojen yksiköstä tehdään monipuolinen vaikutusten arviointi alkuvuodesta 2021 opetusresurssipäätöksen pohjaksi.

Huhtasuon yhtenäiskoululla toimivan kehitysvammaisille yläkouluikäisille oppilaille tarkoitetun Elämäntaitojen yksikön (ETY) opetuksen tavoitteena on oppilaan itsenäisen elämänhallinnantaitojen tukeminen ja ohjaaminen. Yksikön toimintaan osallistuu vuosittain noin 20-30 yläkouluikäistä yksilöllisen opetuksen pienryhmien (YPR) oppilasta. Lukuvuonna 2020-2021 yläkouluikäisten oppilaiden YPR -ryhmät sijaitsevat Huhtasuon, Keltinmäen, Kuokkalan, Mankolan ja Vaajakummun kouluissa. Normaalioloissa YPR -ryhmien oppilaat osallistuvat lukuvuoden aikana keskimäärin kuudelle kuuden päivän mittaiselle ETY -jaksolle Huhtasuon yhtenäiskoululla. Huhtasuon yhtenäiskoulun ETY -yksikössä työskentelee yksi opettaja ja kaksi koulunkäynnin ohjaajaa. 

Covid19 -epidemian aikana on perusopetuksessa pyritty kontaktien rajoittamiseksi välttämään opetusryhmien sekoittumista sekä rajoittamaan oppilaiden siirtymistä koulujen välillä. Lukuvuonna 2020-2021 muiden koulujen YPR -ryhmien oppilaita ei ole otettu vastaan Huhtasuon yhtenäiskoulun ETY -yksikössä. Toimintaa on organisoitu koronaepidemian aikana niin, että ETY-toiminnan vastuuopettaja on kiertänyt viikoittain yläkouluikäisten YPR-ryhmissä antamassa elämäntaitojen opetusta.

Vuoden 2021 talousarviovalmistelussa esitettiin yhdeksi perusopetuksen toiminnan uudistamisen kohteeksi sekä talouden toimeksi elämäntaitojen opetuksen järjestämistä jatkossa korona-aikana käytössä olleen toimintamallin mukaisesti omalla koululla. Vuode 2021 käyttösuunnitelman päätöksen yhteydessä lautakunta päätti, että elämäntaitojen yksiköstä tehdään monipuolinen vaikutusten arviointi alkuvuodesta 2021 ja lukuvuoden 2021-2022 osalta toiminnan muoto päätetään maaliskuussa 2021 opetusresurssin käsittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen aikataulu tarkentui siten, että päätöksenteko opetusresurssin jakamisen perusteista käsitellään sivistyslautakunnassa helmikuussa 2021. 

Aikataulun ollessa tiukka keskityttiin vaikutusten arvioinnissa tuottamaan asian käsittelyn tueksi sellaista lisätietoa, jonka nähtiin puuttuneen päätöksentekijöiltä aiemmassa vaiheessa. Vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja tiedonkeruuseen osallistui ryhmä, jolle toiminta ja kohderyhmä olivat tuttuja. 

Kaikissa kyselyissä (perheet, henkilöstö, verkosto) tiedusteltiin myös arviota elämäntaitojen opintojen onnistumisesta Elämäntaitojen yksikössä Huhtasuon yhtenäiskoululla sekä omassa lähikoulussa. Arvioitavia asioita olivat mm. oppilaan itsenäistymisen tukeminen, arjen taitojen oppimisen edistäminen, oppimisympäristöjen toimivuus, kaveri- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, henkilöstön riittävyys, lähettävän koulun ja vastaanottavan koulun yhteistyö, oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Kaikissa arviointikohteissa Elämäntaitojen yksikön toimintamalli menestyi lähikoulussa annettavaa opetuksen mallia paremmin. Kun kysyttiin kumpi tukee näkemyksenne mukaan oppilasta paremmin elämäntaitojen opettamisen näkökulmasta, 83% kaikista vastaajista (N=43) äänesti Elämäntaitojen yksikön toimintamallin tukevan oppilasta paremmin elämäntaitojen opettamisen näkökulmasta.

Arviointia laadittaessa nousi esiin myös kehittämisajatuksia, jotka edistäisivät toiminnan ja toimintamallin kehittämistä jatkossa. Näitä ajatuksia olivat: 
- pitkittäinen/ vuosittainen tiedonkeruu, jonka avulla toimintaa arvioitaisiin ja kehitettäisiin
- kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelujen poikkihallinnollinen tarkastelu ja kehittäminen, mahdollinen liittymäpinta Nuorten palvelut – ohjelmatyöhön
- monitieteellinen tarkastelu kehittämistyön tueksi, mahdollinen tutkimuksellinen yhteistyö esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kanssa
- elämäntaitojen opetuksen kehittäminen myös oman ryhmän ja koulun toiminnassa
- perusopetuspalvelujen näkemyksen kirkastaminen inklusiivisesta opetuksesta kehitysvammaisten nuorten elämäntaitojen opetuksessa.

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuodelta 2020

Kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti lautakunta antoi selvityksen vuoden 2020 sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kaupunginhallitukselle. 
Riskienhallinnan vastuut ovat olleet sivistyspalveluissa toimivat. Kaupungin seurantajärjestelmän mukaisesti sivistyslautakunta ja kaupunginhallitus saivat kolmannesvuosittain kasvun ja oppimisen palvelujen taloutta, toimintaa ja riskienhallintaa koskevat tiedot. Lisäksi kaupungin johdolle raportoitiin taloudesta kuukausittain. Kasvun ja oppimisen palvelualueet seuraavat riskejä talouden kuukausiraportoinnin yhteydessä.

Vuonna 2020 toimialan tietoisuus riskienhallinnasta lisääntyi ja selkeys vastuista parantui entisestään. Normaalista vuodesta poiketen maaliskuusta alkaen arvioinnin painopiste siirtyi pandemiasta aiheutuviin riskeihin. Riskiarviointia ja suunnitelmia poikkeustilanteita varten tehtiin valtakunnallisiin, alueellisiin (AVI) ja paikallisiin ohjeistuksiin perustuen. 

Perusopetuksessa tehtiin syksyllä OKM:n, THL:n ja OPH:n ohjeistuksien mukaiset suunnitelmat poikkeustilanteita varten. Covid -19 seurauksena tehtiin paljon etätöitä ja ajoittain koulujen opetus tapahtui etänä, minkä vuoksi myös tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioitiin normaalia enemmän vuoden aikana. Riskiarviointi pysyi ajan tasalla koko vuoden. Varhaiskasvatuksen työkokouksissa ja perusopetuksen rehtorikokouksissa on säännöllisesti keskusteltu koronaan liittyvistä riskeistä yhdessä työsuojelun kanssa. Kaikki arviot ja suunnitelmat dokumentoitiin. Kuukausi- ja kolmannesvuosiraportoinnin lisäksi varhaiskasvatus ja perusopetus toimittivat AVI:lle tarvittavat raportit tilastotiedoista keväällä ja syksyllä 2020.

Covid-19 lisäksi sivistyspalvelujen merkittävimmät riskit olivat turvattomuus ja uhkatilanteiden lisääntyminen palvelujen järjestämisessä ja uhka, että peruskorjausikäiset ja puutteelliset tilat määrittävät palvelutuotantoa, sivistyslautakunnan alaisessa toiminnassa etenkin nuorisopalveluissa. Lisäksi uhkana oli henkilöstöresurssien riittämättömyys sekä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät haasteet. Henkilöstöresurssien riittämättömyyttä ilmeni tukipalveluissa ja varhaiskasvatuksen opettajien ja nuorisopalvelun osaavan henkilöstön rekrytointi vaikeutui. Myös oppilas- ja opiskelijahuollon psykologien rekrytoinnissa ilmeni ongelmia, mutta loppuvuodesta onnistuttiin täyttämään kaikki vakituiset tehtävät.

Pandemiaan reagoinnin, kolmannesvuosiraporttien, sisäisen tarkastuksen raporttien ja itsearviointien sekä realisoituneiden tapahtumien ja suoritettujen toimenpiteiden perusteella sisäinen valvonta ja riskienhallinta on sivistyspalveluissa hyvällä tasolla. 

Sivistyksen toimialan kehittämiskohteena kuluvana vuonna on riskienhallintasuunnitelmien hyväksyminen palvelualueille ja palveluyksiköille, jotta toimialan seurattavia riskejä nousisi esille myös alhaalta ylöspäin. Tavoitteena on myös omavalvontakohteiden säännöllinen käyttö kehittämistoiminnassa ja perusopetuksessa sirpaleisen riskeihin liittyvän tiedon kokoaminen paremmin hyödynnettävään muotoon.

Kokouksen esityslista ja liitteet

Lisäksi lautakunta käsitteli Step Systems Oy:n 26.1.2021 tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen koskien Keljonkankaan yhtenäiskoulun teknisen työn koneiden hankintaa (asia 10) . Hankintayksikkö on todennut, että tarjousten käsittelyssä on tapahtunut virhe ja hankintayksikkö on käyttänyt hankintalain 132 §:n mukaista oikeutta oikaista itse alkuperäistä päätöstään virheen korjatakseen. Koska hankintayksikkö on jo itse korjannut oikaisuvaatimuksen kohteena olevan virheen, lautakunta jätti oikaisuvaatimuksen tutkimatta.  

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa verkossa pöytäkirjan julkaisuun saakka. Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville kaupungin verkkosivuille torstaina 4.3.2021. Linkit esityslistaan ja pöytäkirjoihin lautakunnan sivulla: https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/lautakunnat/sivistyslautakunta.
 
Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenhohtaja Leena Lyytinen, p. 044 237 9779
- sivistyspalvelujen toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033