Muistutuksia jätettiin muun muassa pohja-aukolliseen patoon sekä melonnan ja pyöräilyn olosuhteisiin liittyen. Muistutuksissa esitettiin myös vaihtoehtoista suunnitelmaratkaisua.

Havainnekuva Koskenharjun kentän kohalta keskivirtaaman aikaan. Kivien sijainnit koskessa ovat kuvassa viitteelliset.

Tourujoen kunnostusta on suunniteltu monivuotisessa prosessissa. Kunnostusvaihtoehtoja on punnittu ensimmäisen kerran niin sanotussa monitavoitearviointivaiheessa vuonna 2014, jonka päätteeksi kaupunginvaltuusto linjasi, että Tourujokea kehitetään nykyisellä paikallaan.

Tämän jälkeen käynnistyi yleissuunnitteluvaihe (2016-2018), jonka aikana tutkittiin Kankaankosken kohdalle erilaisia ratkaisuja. Näistä lopulliseksi ratkaisuksi valikoitui kaupunginvaltuuston päätöksellä ratkaisu, jossa on pohja-aukollinen pato. Rakennussuunnitteluvaiheessa (2019-2020) on tarkennettu yleissuunnitteluvaiheessa valitun ratkaisun suunnittelua muun muassa koskiosuuden kynnysten rakenteen ja korkeuden, pohja-aukon mitoituksen, geoteknisten ratkaisujen sekä valaistuksen, puistoalueiden ja reittien osalta.

Pohja-aukollinen pato ei estä joen hyvän ekologisen tilan saavuttamista

Osassa muistutuksissa nähtiin rakennussuunnitelma pääosin onnistuneen pohja-aukollista patoratkaisua lukuun ottamatta. Kommenteissa todettiin pohja-aukollisen padon muun muassa estävän vapaan vaelluksen sekä Tourujoen hyvän ekologisen tilan saavuttamisen.

Kankaalla koski rakennetaan kohtaan, jossa joki ei ole aikaisemmin luonnostaan virrannut. Kunnostusratkaisun muotoutumiseen ovat vaikuttaneet haastavat maaperäolosuhteet, tilan ahtaus ja tulevan kosken jyrkkyys, suojellut rakennukset ja rakenteet sekä maankäyttöratkaisut Kankaalla. Alueella on runsaasti olemassa olevaa ja suunniteltua kunnallistekniikkaa, mm. vesihuolto- ja kaukolämpöputkia, jotka osaltaan rajoittavat kosken rakentamiseen käytettävää tilaa ja ovat vaikuttaneet maaston korkeuserojen ratkaisumahdollisuuksiin.

Tourujoen hyvä ekologinen tila kuitenkin saavutetaan, kun kalojen ja muun eliöstön liikkumisen estävä ihmisen tekemä vaelluseste poistuu ja uuden kosken rakenteet mahdollistavat eliöstön vapaan liikkumisen. 

”Pienillä virtaamilla valtaosa vedestä ohjautuu uuteen koskiuomaan. Virtaaman noustessa tulvakanavaan ohjautuvan veden osuus kasvaa, jotta virtausolosuhteet koskessa mahdollistavat kalojen nousun mahdollisimman isolla joen kokonaisvirtaaman vaihteluvälillä. Pohja-aukollinen pato säätelee veden määrää Kankaan koskessa ohjaamalla osan virtaamasta tulvakanavaan”, kertoo virtavesiasiantuntija Johanna Jalonen.

Padossa olevan aukon kautta kalat ja muu eliöstö pääsee nousemaan sekä ylä- että alavirtaan. 

”Suurimman osan vuodesta vedenpinta on padon kohdalla pohja-aukon yläreunan alapuolella. Tällöin patoaukko toimii eliöiden liikkumisen näkökulmasta vastaavana vapaavesipintaisena kynnyksenä, kuin muutkin koskeen kalojen nousua varten rakennettavat kynnykset”, sanoo kalatalousasiantuntija Otso Lintinen.

Padon pohja-aukko jää kokonaan veden alle vain isommilla virtaamilla muun muassa kevättulvien aikaan. Syksyisin kutemaan nousevan taimenen on todettu helposti pystyvän uimaan pohja-aukon läpi. Lisäksi aukko mahdollistaa myös heikommin uivien kalalajien ja vesieliöiden kulun. Suurimpien virtaamien aikana varsinaisen vaellusesteen muodostaa padon sijaan jyrkkä koskiosuus. Vastaavia vaellusesteitä on suurten virtaamien aikana myös luonnonkoskissa.

Esitettyä vaihtoehtosuunnitelmaa on arvioitu

Kaupungille esitetyssä vaihtoehtosuunnitelmassa muun muassa ehdotetaan pohja-aukollisen padon korvaamista luukkuratkaisulla. Kaupunki pohti luukkuratkaisua jo yleissuunnitteluvaiheessa. Koska luukkuratkaisu ei ole itsenäisesti toimiva, huoltovapaa ja toimintavarma, siitä tällöin luovuttiin. Vaihtoehtosuunnitelmassa esitetyn luukun toiminnasta erityisesti talviolosuhteissa ei ole varmuutta, eikä vastaavia referenssikohteita ole Suomessa.

Vaihtoehtosuunnitelmassa esitetty luukkuratkaisu on noin kolme kertaa kalliimpi, kuin rakennussuunnitelmassa esitetty pohja-aukollinen pato. Luukkutoimittajalta saadun arvion mukaan pelkkä teräksinen luukku ja sen nostokoneistot maksaisivat 350 000 euroa. Lisäksi kustannuksia tulisi luukkuun esitetystä maisemoinnista, pieli- ja kynnysrakenteista sekä nostokoneistojen vaatimista betonirakenteista. Lisäksi esitetty luukkuratkaisu olisi myös pato ja vaatisi vastaavat pohjanvahvistusmenetelmät, kuin pohja-aukollinen pato.

Vaihtoehtosuunnitelman ratkaisu ei myöskään täytä kunnostukselle annettuja reunaehtoja, kuten suojeltujen pato- ja kanavarakenteiden säilyttämistä. Tulvakanavan suojellun itäreunan purkaminen on asemakaavan vastaista. Lisäksi esitetyssä vaihtoehtosuunnitelmassa tulvakanavaan syntyvä maisemakoski jää piiloon jokivartta pitkin kulkevalle kulkijalle.

Melonnan olosuhteita kehitetään kalojen tarpeet huomioiden

Melonnan osalta muistutuksissa tuotiin esiin, ettei pohja-aukollinen pato ole melojille optimaalinen ratkaisu. Lisäksi Vesivoimalan kohdalle ehdotetaan rakennetta, joka mahdollistaa freestylemelonnan harjoittelun.

Jyrkästi laskeva tulvakanava on veteen joutuneelle suurempi riski kuin pohja-aukko. Pohja-aukollisessa padon aukossa virtaukset ovat suhteellisen maltillisia, lukuun ottamatta harvinaisempaa virtaamatilannetta, jossa aukko on vedenpinnan alapuolella. 

Turvallisuusriskien vuoksi melojia tai muita vesillä liikkujia ei ole katsottu mahdolliseksi päästää yläkanavaan. Tästä syystä yläkanavan suulle on suunniteltu poijurivi, jonka tarkoitus on johdattaa melojat rantautumislaiturille ennen yläkanavaa. Laiturin ja rantautumispaikkojen sijainteja voidaan vielä kunnostuksen toteutusvaiheessa tarkastella yhteistyössä melojien kanssa.

Freestyle melontapaikasta on tehty suunnitelmaluonnos ja sen sijoittamista tähän kohtaan on tarkasteltu. Tarkastelun perusteella todettiin, että freestyle -melontapaikan toteuttaminen on ristiriitainen tavoite kalojen nousun edistämisen kanssa. Kalojen nousu-uomalle varattu tila jäisi freestyle -melontapaikan reunassa kapeaksi ja sitä kautta vähäisen mutkittelumahdollisuuden takia liian jyrkäksi. Suuri potentiaalinen vaara liittyy myös siihen, että freestyle -melontapaikan kautta kulkeva päävirtaus houkuttelisi nousevat taimenet stopparin alle, josta niiden olisi mahdoton päästä nousemaan ylävirtaan.

Pyöräilyn olosuhteet

Pyöräilyn osalta muistutuksella huomautettiin muun muassa Kankaankadun sillan pituuskaltevuudesta (8 %) sekä puupintaisen sillan liukkaudesta talvella.

Sillan pituuskaltevuus on seurausta siitä, että sillan sijoittelussa on ollut hyvin vähän liikkumavaraa muun muassa viereisten rakennusten ja tonttien sekä niiden olemassa olevien korkeusasemien vuoksi. Sillan ja reittien kaltevuudet on suunniteltu siten, ettei niiden pituuskaltevuudet ylittäisi suositusten mukaista 8 prosentin kaltevuutta. Silta tullaan määrittelemään ylimpään kunnossapitoluokkaan.
 

Asiasanat: