Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan useita kaava-asioita sekä kävi pitkän keskustelun Jyväskylän Sydän -projektin loppuraportista lisäten päätökseen yksimielisen ponnen musiikkisalin suunnittelusta. nuija

Jyväskylän sydän -projektin päättäminen ja jatkotoimenpiteet 

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Jyväskylän Sydän -projektin loppuraportin ja päätti Jyväskylän Sydän -projektin. Valtuusto lisäsi päätökseen yksimielisen toivomusponnen siitä, ettei Paviljongin Wilhelm-salin mahdollinen remontointi orkesterin väistötilaksi keskeytä varsinaisen musiikkisalin suunnittelua vaan ratkaisun väliaikainen luonne tiedostetaan.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa valmistunut Kulttuurin kaari -etenemissuunnitelma nostaa kehittämistyön kärkeen kaupungin omistamien kulttuuritilojen peruskorjaukset sekä kulttuuripalveluiden integroidun toimintamallin kehittämisen. Tavoitteena on nostaa kulttuuriyksiköiden vuotuinen kävijämäärä 600 000 kävijästä yli 1 000 000 kävijään. Toimintamallin ja tilojen uudistaminen 2020-luvun aikana tekisi kulttuurista kaupunkikeskustan uuden mainetekijän, joka osaltaan uudistaisi noin 10 miljoonan vuotuisen keskustakävijän kokemuksen Jyväskylästä. 

Kulttuurin kaari -etenemissuunnitelma osoittaa, kuinka kaupungin kulttuuriyksiköiden tilakysymykset voidaan ratkaista taloudellisesti kestävästi kahden seuraavan valtuustokauden aikana vuosina 2021–2028. Raportissa esitellyistä toimenpiteistä teatteritalon peruskorjauksen tarvesuunnittelu on jo lähtenyt liikkeelle. Teatterin tarveselvitys valmistuu 31.12.2020 mennessä ja peruskorjauksen hankesuunnitelma valmistuu kevääseen 2022 mennessä. Peruskorjaus voidaan aloittaa kesällä 2024 ja peruskorjaus valmistunee kesällä 2026. Teatteritalo on tarkoitus peruskorjata ja uudistaa kaupunginteatterin käyttöön, mutta ratkaisut mahdollistavat myös muiden teattereiden ja näyttämötaiteen toimijoiden sekä kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalveluiden toiminnan talossa. Investoinnin kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa.

Kaupunginorkesterin tilaratkaisuksi raportti esittää Paviljongin Wilhelm-salia, joka akustoidaan kaupunginorkesterin konserttikäyttöön sopivaksi nopealla aikataululla. Sali tarjoaa orkesterille nykyistä suuremman katsomokapasiteetin ja saman katon alle on yhdistettävissä myös orkesterin harjoitustilat. Muutosten kustannusten arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa. 

Raportissa esitetään, että päätöksentekoon valmistellaan mahdollisimman pian Lyseon suojelurakennuksen peruskorjaus kansalaisopiston, Lyseon museon, järjestöjen sekä mahdollisesti kuvataidekoulun käyttöön. Hankkeen kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Kansalaisopiston siirryttyä lyseorakennukseen, kuvataidekoulu voisi siirtyä myös kirjastotaloon ja kuvataidekoulun nykyinen kiinteistö vapautuisi kiinteistökehitykseen.

Pääkirjaston, Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon yhteisen tilaratkaisun periaatteita, vaiheistusta ja sijaintipaikkaa raportti esittää määriteltäväksi 2020-luvun puolimaissa. Tilainvestoinnin kustannuksiksi arvioidaan noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden toiseen vaiheeseen voisi sovittaa myös musiikkisalin, jonka kustannusarvio tiloihin integroituna olisi 20-30 miljoonaa euroa.  Lisäksi ehdotettuihin tilaratkaisuihin liittyy Salmirannan kokoelmakeskuksen laajentaminen kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Tämän hankkeen kustannusarvio olisi noin 10 miljoonaa euroa. 

Nyt valmistunut etenemissuunnitelma antaa suuntaviivoja kehittämistyölle. Päätökset esitetyistä investoinneista ja tilaratkaisuista valmistellaan tulevina vuosina kulttuuri- ja liikuntalautakunnan osalta sivistyksen toimialalla ja ne tuodaan tarvittaessa myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksentekoon.  

Kauppakatu 13 asemakaavan muutos 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kauppakatu 13:n asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavalla mahdollistetaan kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen Jyväskylän ydinkeskustaan sovittaen uudisrakentaminen lähialueen rakennettuun ympäristöön. Muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa Kauppakadun varressa Yläkaupungilla. Täydennysrakentamisella vastataan tavoitteeseen lisätä merkittävästi keskusta-alueen asukasmäärää.

Suunnittelualueella sijaitsee 1962 valmistunut kuusikerroksinen asuin- ja liikekerrostalo. Kerrostalo sijoittuu tontin Kauppakadun suuntaiselle rajalle muodostaen osan umpikorttelin rakenteesta. Liiketilat sijoittuvat rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen katutasoon. Kaava-alueen pinta-ala on 2622 m² ja se sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti keskeiselle paikalle ydinkeskustassa Kauppakadun varteen. Kauppakatu on suunnittelualueen kohdalla toteutettu pihakatuna.

Kalevankatu 8–10 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalevankatu 8-10:n asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa Ilmarisenkadun, Kalevankadun ja Puistotorin välisellä alueella osoitteessa Kalevankatu 8 ja 10. Uudisrakentaminen sijoittuu Kalevankadun varteen nykyisen kaksikerroksisen liikerakennuksen tilalle. Uudisrakentaminen toteutetaan jalustasta toisiinsa kytkettyinä pistetaloina. Pistetaloja tulee kolme ja ne ovat 16, 12 ja 8 kerroksisia. Rakennukset ovat keskusta-alueen korkeimmat. 

Tällä hetkellä suunnittelualueella sijaitsee kaksi 1974 valmistunutta kuusikerroksisista asuinkerrostaloa sekä kaksikerroksinen liikerakennus. Nyt hyväksytyllä asemakaavamuutoksella halutaan mahdollistaa kaupunkikuvallisesti laadukasta ja keskustan kaupunkirakenteen strategisen suunnitelman mukaista tehokasta asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan erittäin keskeiselle sijainnille. Alueelle muodostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, johon osoitetaan rakennusoikeutta uudisrakentamiselle 13390 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeuden määrä tarkoittaa laskennallisesti noin 220–300 uutta asukasta. 

Kokouksen aikana Paul Abbey esitti Irma Hirsjärven kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 60-6 ja 1 tyhjä. Paul Abbey jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Pohjanlammen päiväkodin ja virkistysalueen asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjanlammen päiväkodin ja virkistysalueen asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavan muutokseen liittyvän sitovan tonttijaon. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kuokkalan alueen päiväkotipalveluiden tarpeen mukainen taso mahdollistamalla nykyisen päiväkodin korvaaminen suuremmalla yksiköllä. Uusi päiväkoti on mitoitettu noin 220 lapselle.

Tavoitteena on sovittaa uusi rakentaminen ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan muutoksella on tavoitteena tarkastella myös Pohjanlammen virkistysalueen kehittämismahdollisuuksia muun muassa kevyen liikenteen yhteyksien osalta.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualuetta rajaavat Pohjanlahdentien, Pohjanlampi, Kuokkalan yhtenäiskoulun korttelialue sekä asuinkorttelit. Suunnittelualueella sijaitsee 1989 valmistunut yksikerroksinen rakennusarkkitehti Keijo Moilasen suunnittelema päiväkotirakennus piha-alueineen. Päiväkotirakennus edustaa postmodernistista arkkitehtuuria. Rakennus on paikallisesti arvokas ja muodostaa osan Kuokkalan yhtenäiskoulun rakennusten kokonaisuutta. 

Valtuusto lisäsi päätökseen yksimielisen toivomusponnen koskien frisbeegolfrataa. Kaavamuutoksen yleissuunnitelmaan on lisätty maininta, että frisbeegolfradan sijoittumista alueelle tutkitaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Ponnen mukaan Kuokkalan Frisbeegolfradalla on paljon käyttäjiä ja se on sijaintinsa johdosta hyvin saavutettavissa. Radan välittömässä läheisyydessä on Kuokkalan Graniitin liikuntatilat sekä viereiset ulkoliikuntatilat, kuten tekojää. On tärkeää, että frisbeegolfrata säilyy mahdollisuuksien mukaan käytössä ja tulee selvittää, voidaanko se säilyttää esimerkiksi siirtämällä rataa osin nykyisen jättömaan suuntaan itään päin. 

Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kuokkalan Kalonin asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen asemakaavan muutokseen liittyvän sitovan tonttijaon. Asemakaavan muutos koskee Kuokkalan keskustassa osoitteessa Syöttäjänkatu 4, 6 ja 8 olevaa aluetta. Asemakaavalla mahdollistetaan Asuntoreformi 2018 -kilpailun voittajaehdotuksen (Kalon) pohjalta kehitetyn asumispainotteisen täydennysrakentamiskohteen toteuttaminen Kuokkalan keskustaan. Asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään viiden viisikerroksisen asuinkerrostalon muodostamaa korttelikokonaisuutta.

Suunnittelualue on pääosiltaan rakentamatonta avointa nurmialuetta. Alueen eteläpuolella sijaitsee rakennettu puistoalue, itäpuolella Kuokkalan terveysasema, koillispuolella Puukuokan asuinkerrostalot, pohjoispuolella Kuokkalan kirkko ja Kuokkalan ostoskeskus sekä länsipuolella Tahkonkaaren torialue.

Puutarhakatu 16 asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Puutarhakatu 16:n asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, Harjun kaupunginosassa Puutarhakadun varrella. Tontilla sijaitsee Vapaakirkko -rakennus. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asumisen täydennysrakentamista Jyväskylän keskustaan. Alueelle osoitetaan lähiympäristöön sopivan viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen nykyisen Vapaakirkkorakennuksen ja pysäköintialueen paikalle Puutarhakadun varteen.

Vuonna 1961 valmistuneen Vapaakirkko-rakennuksen käyttö on käyttäjien kokemien sisäilmaoireiden takia loppunut. Kirkkorakennus on inventoitu ja arvotettu paikallisesti arvokkaaksi modernin rakennusperinnön kohteeksi. Kaavamuutoksen tavoitteiden määrittämiseksi Vapaakirkko-rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta on pyydetty Keski-Suomen museon lausunto. 

Vapaakirkko-rakennuksessa on kuntotutkimuksella sekä mikrobi- ja haitta-ainetutkimuksella osoitettuja laajoja vaurioita. Vauriot ovat pohjakerroksen lattia- ja seinärakenteissa sekä maan päällisissä julkisivuissa. Kuntotutkimuksessa esitetään rakennukseen poikkeuksellisen suurta uusimisen ja korjaamisen
tarvetta. Rakennusteknisesti kestävä korjaus edellyttäisi muutoksia julkisivuun. Kaavaratkaisussa rakennusta ei esitetä säilytettäväksi.

Kammintie 4 asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kammintie 4:n asemakaavamuutoksen. Asemakaavalla mahdollistetaan teollisuustontin käyttötarkoituksen muutos liike- ja toimistorakentamiseen. Kaava mahdollistaa myös päiväkodin sijoittamisen alueelle. Asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty sitova tonttijako

Suunnittelualue sijaitsee Rauhalahden voimalaitoksen tontilla. Kaavoitettavan alueen eteläpuolella sijaitsee Viherlandia. Kaavoituksen kohteena olevassa kiinteistössä on toiminut aiemmin ympäristökeskus Kammi, lasten toimintapaikka Peukkula ja nykyisin hyvinvointikeskus LeWell.

Kaavamuutosta on hakenut Alva Oy ja KOy Jyväskylän Kammi. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia kiinteistön tulevaa käyttötarkoitusta. Ennen kaavamuutoksen käynnistämistä on alueelle laadittu uusi tonttijako, jossa Rauhalahden voimalaitoksen tontista määräalana myyty alue on erotettu omaksi tontikseen. Kaavassa määritetään mm. tontin rakennusoikeus ja kerrosluku.

_____________

Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi Jussi Tapio Hintikalle eron Keski-Suomen Pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen tehtävästä ja nimesi hänen tilalleen Arvo Leppäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto myönsi myös Sari Airaksiselle eron keskusvaalilautakunnan 4. varajäsenen tehtävästä ja nimesi hänen tilalleen Anna-Kaisa Hautasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 044 2848 504