Jyväskylän kaupunginhallitus otti kokouksessa pöydältä kiireellisenä käsiteltäväkseen tarkastuslautakunnan arviointiraportin erityistoimivallan käytöstä poikkeusoloissa ja toimivallasta vakavissa häiriötilanteissa. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan mm. Jyväskylä-lisän periaatteet.

Arviointi erityistoimivallan käytöstä poikkeusoloissa ja toimivallasta vakavissa häiriötilanteissa

Kaupunginhallitus otti kokouksessaan kiireellisenä käsiteltäväksi tarkastuslautakunnan arvioinnin erityistoimivallan käytöstä poikkeusoloissa ja toimivallasta vakavissa häiriötilanteissa. Arviointiraportissa todetaan, että Jyväskylän kaupunki on varautunut hyvin poikkeusolojen päätöksentekoon ja johtamiseen hallintosäännön säännöksillä. Kokonaisvarautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin muodostuu kunnan valmiussuunnitelmasta. Valmiussuunnittelua johtaa ja valvoo kaupunginhallitus.

Raportin mukaan Suomessa on vallinnut poikkeusolojen jälkeen koronaepidemian aiheuttama vakava häiriötilanne tai yhteiskunnan normaalista toiminnasta poikkeava tilanne. Jyväskylän kaupungin hallintosäännön liitteen 2 pykälässä 7 todetaan, että vakavien häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa kaupungin toimintaa johtaa kaupunginjohtaja ja hänen johtamansa poikkeusolojen johtoryhmä. Poikkeusolojen johtoryhmä ei tee juridisia päätöksiä, vaan päätökset tehdään ryhmän jäsenten hallintosäännössä, toimintasäännöissä tai virkatehtävissä määritellyllä toimivallalla. Lisäksi ryhmä voi valmistella asioita hallintosäännössä määritellyn toimivallan mukaisesti eri toimielinten päätöksentekoon. Raportin mukaan poikkeusolojen toimivaltuudet ovat Jyväskylän kaupungissa ajanmukaisella tasolla.

Poikkeusolojen johtoryhmän toimintaa ei ole kytketty valmiuslain voimassaoloon vaan se toimii kaikissa vakavissa häiriötilanteissa (esim. myrskyt) ja kokoontuu myös normaalioloissa käymään läpi valmiusryhmän esityksiä kaupungin varautumis- ja valmiuskyvykkyyden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Raportissa suositellaan, että selkeyden vuoksi myös kaupungin hallintosäännössä todetaan, ettei ryhmän toimintaa ole kytketty vain valmiuslain voimassaoloon.

Kunta käyttää alueellaan tartuntatautilain mukaista toimivaltaa. Keskeisiä toimijoita ovat tartuntatautilain 9 §:ssä määritelty kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri sekä 58 §:ssä määritelty kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka Jyväskylässä on tällä hetkellä kaupunginhallitus.  Tartuntatautilain 9 §:n mukainen tartuntojen ehkäisytyö perustuu aina virkasuhteisen lääkärin arviointiin kokonaistilanteesta. Tähän toimivaltaan perustuu mm. erilaisten suositusten antaminen kansalaisille sekä esimerkiksi henkilöstön suojautumista koskevien linjausten antaminen. Tartuntataudeista vastaava lääkäri osallistuu Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän työskentelyyn. Näin ryhmässä voidaan arvioida ennakkoon eri suositusten ja linjausten mahdollisia vaikutuksia kaupungin palveluihin ja toimintoihin eri puolilla organisaatiota. 

Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, eli Jyväskylässä kaupunginhallitus, voi puolestaan tartuntatautilain 58 §:n mukaisesti päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. 

Raportissa on käyty lisäksi läpi myös muiden viranomaisten toimivalta pandemiatilanteessa ja käyty laajasti läpi tilanteen johtaminen valmiuslain voimassa olon aikana sekä sen jälkeen. Raportissa käsitellään myös kaupungin viestintää koronatilanteen aikana. Raportissa todetaan, että Jyväskylän kaupungin viestintä ja tiedottaminen koronatilanteen toimenpiteistä on ollut ajantasaista ja selkeää. Tiedotuksessa on hyödynnetty tiedotteiden lisäksi mm. kaupungin kotisivuja, jonne on perustettu oma osio korona-asioista eri kohderyhmille. Kotisivulle on myös koottu voimassa olevat suositukset ja rajoitukset koronatilanteessa. Henkilöstölle on koronatilanteesta viestitty sähköpostilla ja intrassa kaupungin kotisivujen lisäksi. Tilanteesta on informoitu säännöllisesti myös kaupunginvaltuustoa ja -hallitusta.

Kaupunginhallituksen lausunto eduskunnan oikeusasiamiehelle kanteluasiassa

Kaupunginhallitus antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon elinkeinojohtajan menettelyä koskevassa kanteluasiassa. Kantelussa on viitattu elinkeinojohtajan sanomalehti Keskisuomalaisessa 19.5.2020 antamiin lausuntoihin, jotka ovat kantelijan näkemyksen mukaan loukkaavia, paikkansa pitämättömiä ja virkamiehelle sopimattomia. 

Kaupunginhallituksen mukaan elinkeinojohtaja toimii Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa elinkeino- ja työllisyys -palvelualueen palvelujohtajana. Palvelualue vastaa osaltaan kaupungin elinkeinopolitiikasta, strategisista kaupunkikehityshankkeista sekä muun ohessa kaupungin elinkeinoyhteistyön hoitamisesta.  Elinkeinojohtaja on tässä virassaan osallistunut median välityksellä paikalliseen keskusteluun. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan elinkeinojohtaja on haastattelussa ilmaissut asiat tasapuolisesti ja käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Jyväskylä-lisän myöntämisen periaatteet

Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylä-lisän myöntämisen periaatteet. Jyväskylä-lisä on kaupungin työnantajille myöntämä tuki pitkäaikaistyöttömien tai muutoin vaikeasti työllistettävien työllistämiseen. Tukea voidaan myöntää yrityksille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille sekä yksityisille työnantajille.

Työllisyyden kuntakokeilun käynnistyessä työllistämisen kuntalisän periaatteet on sovittu yhdenmukaistettavaksi kaikissa Jyväskylä seudun työllisyyden kuntakokeilun kunnissa eli Jyväskylän lisäksi Laukaassa, Muuramessa ja Äänekoskella. Kokeilualueen työnantajat työllistävät työnhakijoita kaikista kunnista ja työnhakijat työllistyvät kuntarajojen yli. Lisä on suuruudeltaan 300 € tai 600 € kuukaudessa.

Jyväskylä-lisä voidaan myöntää työnantajalle, joka työllistää kuntakokeilun asiakkaana olevan työttömän työnhakijan. Lisä on tarkoitettu henkilön palkkaamisesta syntyviin rekrytointi-, työtila-, työvaate-, perehdyttämis- ja ohjauskustannuksiin. Hakemuksen tulee olla perillä kunnassa kahden kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta.

Määräaikaisten virkasuhteiden perustaminen työllisyyspalveluihin

Kaupunginhallitus päätti lisäksi perustaa esityslistan mukaisesti lukuisia virkoja työllisyyspalveluihin. Taustalla on työllisyyden kuntakokeilu, johon Jyväskylä on hakeutunut yhdessä Laukaan ja Muuramen kuntien sekä Äänekosken kaupungin kanssa. Kokeilujen on suunniteltu käynnistyvän 1.1.2021 ja ne jatkuvat 30.6.2023 saakka. 

Työllisyyden kuntakokeilun myötä kokeilualueelle siirtyy vastuu työmarkkinatuen ja peruspäivärahan piiriin kuuluvien työttömien ja palveluissa olevien työnhakijoiden sekä kaikkien alle 30-vuotiaiden ja vieraskielisten työttömien ja palveluissa olevien työnhakijoiden työvoimapalvelujen järjestämisestä. Kokeilun piiriin kuuluu noin 12 000–14 000 työnhakija-asiakasta. Kokeilun myötä kokeilukuntien vastuulle tulee julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain sekä työttömyysturvalain mukaiset viranomaistehtävät, joissa käytetään julkista valtaa. Näin ollen tehtävät edellyttävät virkasuhteiden perustamista. 

Lisätietoja:
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353 
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501