Hyppää pääsisältöön
Kuva
Jyväskylä-kirjaimet nurmikolla.

25.11.2020

Osallisuus on kuulluksi tulemista, elämän kokemista merkityksellisenä sekä kykyä vaikuttaa omaan elämään. Osallisuus lisää hyvinvointia, turvallisuutta sekä uskoa omiin mahdollisuuksiin.
Kuva
Kolme naista sateenvarjojen kanssa.

Käänteisesti matalan osallisuuden kokemusten on todettu linkittyvän yksinäisyyteen, psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja työkyvyn heikkenemiseen.

– Osallisuuden vahvistaminen ja järjestöyhteistyön kehittäminen on keskeinen osa nyt meneillään olevassa sote-uudistuksessa, kertoo Keski-Suomen sote-uudistuksen projektipäällikkö, osallisuudesta ja järjestöyhteistyöstä vastaava Anne Astikainen.

Yhdessä kohti sote-uudistusta

Astikaisen tehtävänä on edistää osallisuutta sekä järjestöyhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Konkreettisina toimenpiteinä luodaan maakunnallinen osallisuuden toimintamalli sekä järjestöyhteistyön strategia, osallisuuden periaatteita noudattaen.

Asiantuntemusta kerätään muun muassa maakunnallisen osallisuusfoorumin kautta. Joulukuun 17. päivänä käynnistyvä foorumi on avoin kaikille keskisuomalaisille: asukkaille, järjestöille, soteammattilaisille, kokemusasiantuntijoille ja vapaaehtoisille. Keski-Suomea tukevat vahvat järjestöverkostot kohti tulevaisuuden sotea. Keski-Suomen Kehitysvammaisten tuki ry:n yhdistykoordinaattori Liisa Ansio muistuttaa, että uudistus koskettaa kaikkien elämää ja tuo mahdollisesti siihen jotain uutta hyvää.

– Ajattelen osallisuuden asian omistamisen näkökulmasta. Jäsenkuntamme tarvitsee paljon palveluita, joten heidän on tärkeää olla mukana heitä koskevissa prosesseissa, sanoo Ansio.

Haasteena osallisuuden toteutumisessa Ansio näkee kommunikaation, varsinkin erityisryhmien osalta.

– Kaikki eivät pysty kommunikoimaan samalla tavalla, eivätkä ole tottuneita päättämään tai kertomaan mielipiteitä omasta elämästään. On osattava kysyä oikeita kysymyksiä oikealla tavalla ja kuulla myös heikompia signaaleja, Ansio muistuttaa.

Järjestöt ehtymätön luonnonvara

Järjestöjen kautta ihmisten kuuleminen ja osallisuuden toteutuminen lisääntyy.

– Järjestöillä on erityisesti erityisryhmiin liittyvää asiantuntemusta, vapaaehtoistoimintaa, vertaistukea, kokemusasiantuntijoita, sanoo Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen. Erilaisten kehittämishankkeiden kautta syntynyt osaaminen on arvokasta soteuudistuksessa.

– Järjestöyhteistyö oikein käytettynä ja tuettuna on ehtymätön luonnonvara, jota tehdään keskisuomalaisten vuoksi. Olemme iloisia, että Keski-Suomen soteuudistuksessa järjestöyhteistyöhön panostetaan, jatkaa Sivonen.

Keski-Suomessa sosiaali- ja terveysjärjestöjä on noin 400, joista sote-palveluita tuottaa noin 60 järjestöä.


Teksti: Sanna-Riikka Koponen

Asiasanat: