Kireästä taloustilanteesta huolimatta jyväskyläläisten kunnallisveron taso ei nouse ensi vuonna. Korona on lisännyt menoja ja kaupunkilaisten palvelutarvetta, mutta samalla vähentänyt verotuloja ja heikentänyt ennustettavuutta.

Talousarvio 2021

  • Kunnallisveroprosentti säilyy v. 2020 tasolla (20,0 %). (Valtuuston päätös 26.10)
     
  • Kiinteistöveroprosentit säilyvät v. 2020 tasolla. (Valtuuston päätös 26.10)
     
  • Talousarvioesitys sisältää noin 12,0 Me menoleikkaukset.
     
  • Education Facilities Oy:n myynnistä päätetään kaupunginvaltuustossa v. 2021 loppuun mennessä. Myynnin tavoitteena on vahvistaa kaupungin tasetta.
     
  • Kokonaismenot v. 2021: 1 188,9 miljoonaa euroa.
     
  • Kaupungin lainakanta vuoden 2021 lopussa 467,8 miljoonaa euroa eli 3 235 euroa asukasta kohti.

Hyvä uutinen jyväskyläläisille on se, että kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 26.10. pitää ensi vuoden veroprosentin ja kiinteistöverotuksen tason ennallaan. Veroprosentti on ollut 20 vuodesta 2013 lähtien. Lähivuosina vyötä on kuitenkin kiristettävä, mikä on yhteistä kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille.

– Korona on kuntataloudelle moniulotteinen ilmiö. Se on pienentänyt kuntien verotuloja, mutta samalla lisännyt kustannuksia ja kuntalaisten palvelutarvetta. Kokonaisuutena vaikutus on negatiivinen, tiivistää Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.

Jo kuluvasta vuodesta muodostuu Jyväskylälle alijäämäinen. Leppä luonnehtii vuoden 2021 talousarviota ”siltabudjetiksi”, jolla päästään eteenpäin säilyttäen hyvän palvelutason.

– Talouteen liittyvät paineet siirtyvät selkeästi vuosille 2022 ja 2023. Valtion tukipaketit ovat paikanneet kuluvan vuoden taloutta ja vielä ensi vuodelle tiedossa on valtiolta 13,2 miljoonan euron lisätuki. Vuoden 2022 koronatilanteesta tai -tuesta ei ole tietoa, Leppä sanoo.

Talousarviossa tavoitteeksi on asetettu 35,7 miljoonan euron vuosikate vuodelle 2021, jolloin se kattaa poistoista 62 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 50 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa vuonna 2021.

– Kaupungin lainakanta kasvaa ensi vuonna noin 15,5 miljoonalla eurolla, Leppä tarkentaa.

Lähivuosina etsitään talouden tasapainoa

Nykyisellä valtuustokaudella valmistellaan pitkän aikavälin talousohjelmaa, jota on tarkoitus toteuttaa seuraavalla valtuustokaudella. Haastavaksi tilanteen tekee se, että jo ennen koronaa Jyväskylän taloustilanne oli heikentynyt eikä käytössä ollut ylijäämäpuskureita.

– Vuosille 2021–2023 ajoittuvassa talousohjelmassa tavoitteena on sopeuttaa kaupungin taloutta noin 50 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa arvioidaan kaikki käytössä olevat keinot. Veroeuroja tulee käyttää viisaasti, mutta samaan aikaan on löydettävä keinoja vahvistaa tulopohjaa, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela.

Lumelan mukaan vaikeuksista huolimatta lähivuosina on pidettävä yllä kaupungin elinvoimaisuutta muun muassa rakentamalla uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Yritysyhteistyö ja yritysten toimintaedellytysten tukeminen ovat avainasemassa elinvoiman vahvistamisessa.

– Kaupungin toimintaa voidaan tehostaa digitalisaatiolla, lisäämällä henkilöstön liikkuvuutta tehtävästä toiseen ja karsimalla päällekkäisiä palveluita. Toimialarajat ylittävä toimintatapa mahdollistaa palveluiden saavutettavuuden ja laadun, Lumela sanoo.

Lumela ja Leppä ovat yhtä mieltä siitä, että Jyväskylällä on hyvät mahdollisuudet selvitä talousvaikeuksista.

– Väestönkasvu oli tammi-elokuussa 941 henkilöä, mikä on ennakoitua selvästi suurempi ja kertoo Jyväskylän hyvästä vetovoimasta, Leppä ja Lumela huomauttavat.

Talousarviosta päätti lopullisesti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 23.11. Samassa yhteydessä lyötiin lukkoon paljon keskustelua herättänyt lukiotuki. Tiedot valtuuston päätöksistä eivät tähän tiedotuslehteen ehtineet, mutta tuoreimmat tiedot löytyvät Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta.

Investoinnit pitävät talouden pyörät vauhdissa

Vaikka taloudessa eletään tiukkoja aikoja, kaupungin investoinnit vuonna 2021 ovat noin 77,2 miljoonaa euroa. Investoinnit elvyttävät paikallistaloutta ja toisaalta suhdannetilanne on edullinen investoinneille.

Ensi vuoden investoinneista kolme neljäsosaa kohdistuu talonrakennus- ja kunnallistekniikkaan.

– Investoinnit sisältävät paljon perusinfrastruktuurin rakentamista, kertoo talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.

Suurimpia investointeja ovat tänä vuonna aloitetun Kortepohjan päiväkotikoulun (ensi vuodelle noin 7,1 Me) ja sekä Keljonkankaan yhtenäiskoulun (5,4 Me) rakennustöiden jatkaminen.

– Kaupungin peruskoulu- ja päiväkotikiinteistöt alkavat olla vuosien rakentamisen ja peruskorjausten jälkeen hyvässä kunnossa. Rakennuspuolella siirrytään nyt liikunnan ja kulttuurin kohteisiin, Leppä kertoo.

Uusia investointeja ovat Aalto- Alvarin (4,5 Me) ja Alvar Aallon museon (3,2 Me) peruskorjaukset.

Kunnallistekniikan 25 miljoonan euron investoinneissa suurimpia kohteita ovat Puistokadun parantaminen Arenaukion ja Rajakadun välillä, Kauramäen ja Savulahden uusien asuinalueiden rakentaminen sekä Tourujoen kunnostamisen käynnistäminen.


Teksti: Timo Sillanpää

Kuva: Petteri Kivimäki

Asiasanat: