Jyväskylä on houkutteleva ja viihtyisä asuinkaupunki tulevaisuudessakin. Vuoden 2020 loppuun mennessä meitä on jo yli 143 500 jyväskyläläistä. Kasvu on jatkunut, ja takana on jälleen asuntorakentamisen huippuvuosi.

Vuonna 2018 Jyväskylään valmistui yli 2000 asuntoa, ja viime vuonna noin sata vähemmän. Vaikka kasvu on tasaantunut tämän vuoden aikana, hankkeita on yhä meneillään kiitettävä määrä niin kaupungin omalle kuin yksityisellekin maalle. Erityisesti kerrostalokohteita on kaavoitettu yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa ja myös heidän aloitteestaan. Täydennysrakentamisen kohteita on löytynyt asunto-osakeyhtiöiden takapihoilta ja reunoilta, keskusta-alueelta ja lähiympäristöstä. Vuoden lopussa hyväksymisvaiheeseen etenee useita keskustan korkean rakentamisen hankkeita, kuten 10-kerroksinen asuinkerrostalo Miltonin sisäpihalla ja Kalevankadun 16-kerroksinen kerrostalokokonaisuus.

Kaavaprosessit ovat edellyttäneet runsaasti neuvotteluita kaupungin, kiinteistökehittäjien, rakennusliikkeiden ja alueiden asukkaiden välillä. Prosessit eivät ole olleet helppoja. Ne ovat vaatineet huolellista suunnittelua ja selvityksiä ja sen vuoksi vieneet aikaa. Rakentamisen jälki on pysyvää, ja ympäristöä rakennetaan tuleviksi vuosikymmeniksi niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Tämän takianyt tehtävillä päätöksillä on suuri merkitys tuleville sukupolville.

Linkillä kotiin, kouluun ja työpaikoille

Kaupungin yleiskaavassa ja KymppiR-ohjelmassa on määritelty tulevaisuuden rakentamisen suuntaviivat. Jyväskylässä rakentaminen on täydennysrakennuspainotteista, ja uusi kerros- ja rivitalorakentaminen on sijoitettu jo vuosia yli 90-prosenttisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tätä on selvitetty edelleen uusimmassa KymppiR2020-ohjelmassa, jonka teemana on joukkoliikenteen ja asumisen yhteensovittaminen sekä opiskelijaasumisen kehittäminen.

Määrätietoinen maanhankinta, kaavoitus ja rakentamisen sekä palvelujen ohjelmointi ovat Jyväskylän vahvuuksia. Ne varmistavat monipuolisen ja tasapainoisen yhdyskuntarakenteen syntymisen. Tällä hetkellä kerros- ja rivitalorakentamiseen käytettävissä oleva kaavavaranto vastaa kuuden vuoden tuotantoa. Omakotitalojen tonttivaranto puolestaan vastaa viiden vuoden markkinointitarvetta. Heti rakennettavissa on sata tonttia. Takavuosina kaavoitetut laajat yritysalueet kuten Itäinen Palokärki ja Eteläportti varmistavat, että kaupungin yritystonttivarantokin on tavoitteen mukainen sekä määrällisesti että laadullisesti.

Puurakentaminen ja yhteisöllisyys vetovoimatekijöinä

Kaavoitusohjelman kerros- ja rivitaloalueet ovat hyvin joukkoliikenteen saavutettavissa ja niiden alueidentiteettiä vahvistetaan erilaisilla teemoilla: kaavoitusprosessin loppuvaiheessa oleva Kuokkalan Kalon on puurakentamisen ja yhteisöllisen asumisen kortteli, Tourulankulman Pajalaan suunnitellaan kaavakehitysja tontinluovutuskilpailun pohjalta asumista ja yritystoimintaa suojellun Kivääritehtaan ympäristöön, ja Pupuhuhdan keskuskorttelin suunnittelun keskeisenä periaatteena on monikulttuurisuus. Alakaupungin alueelle laaditaan kehittämisperiaatteet ohjaamaan tulevaa täydennysrakentamista. Pohdittavana on, millaiseksi alakaupungin alue muodostuu jatkossa ja miten sen identiteettiä voidaan vahvistaa keskustan ja Kankaan alueen välissä.

Vuoden 2021 talousarvioon on kirjattu strategiseksi tavoitteeksi luovuttaa kahdesta kolmeen tonttia puurakentamiselle vuodessa, joten kaavoitusohjelmassa on edelleen useita puurakentamiselle soveltuvia kohteita, kuten Haapaniemen ilmastoviisaaksi suunniteltu puukorttelialue. Myös omakotitonteilla on kysyntää. Savulahti II -alueen tonttihakuun tuli moninkertaisesti enemmän hakemuksia kuin tontteja oli tarjolla. Kysynnän ja saavutettavuuden välillä onkin yhteys - suurin tonttikysyntä on peruspalveluiden lähellä ja joukkoliikenteen äärellä. Nämä kriteerit täyttyvät kaavoitettavissa kohteissa jatkossakin.

Jyväskylän kaupunki on edistänyt kestävän kehityksen toteuttamista AVOin kaupunkiympäristö -politiikan toimenpiteillä muun muassa Green Street -hulevesipiloteilla. Tästä työstä saimme valtakunnallista tunnusta, kun kaupungille myönnettiin helmikuussa kestävän kehityksen TunnustusPAANU 2019.

Aaltokaupungin uudet ja vanhat kohteet

Suuret ja pitkäkestoiset hankkeet kuten keskustan kehittäminen ja Kankaan kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat. Keskusta- asemanseudun osayleiskaavassa tarkastellaan ydinkeskustan ja Lutakon yhdistävän kaupunkirakenteen kehittämistä sekä niiden väliin jääviä liikenteellisiä ratkaisuja. Lisäksi meneillään on isoja liikenneja katualueiden muutoksia mm. Tourulan ja Kankaan alueilla.

Valmistakin tulee. Rikosseuraamuslaitoksen uusi avovankila on valmistunut, ja sympaattiselta näyttävät rakennukset sijoittuvat luontevasti Tourujokivarren ja liikennealueiden tuntumaan. Mittakaavaltaan täysin eri luokkaa on uusi sairaala Nova, joka valmistuu ensi vuoden alussa Kukkumäkeen. Samanaikaisesti käynnistellään vanhan sairaala-alueen Kukkulan suunnittelua. Kaksi tyylikkäästi peruskorjattua Alvar Aallon kohdetta, Valtiontalo ja Keski-Suomen museo, vahvistavat Jyväskylän mainetta arkkitehtuurin kaupunkina. Valtiontalon peruskorjaus ja Reimarinkulman asuinkerrostalo tuovat keskustaan kaivattua elinvoimaa ja uusia asukkaita. Kirkkopuiston kioskin laajennus ravintolaksi uudistaa ja kirkastaa puiston ilmettä. Kun Kirkkopuiston yleissuunnitelma saadaan toteutusvaiheeseen pysäköintitaloa myöten, Jyväskylän keskustan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä alue on näiltä osin valmis.

Muutosten vuosi

Kuluva vuosi on koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi muuttanut kaavoituksen toimintatapoja. Kaupunkia on suunniteltu etätöinä kodeista käsin. Kokoukset, niin sisäiset kuin ulkoisetkin, on hoidettu etäyhteyksin ja lähikontakteja on vältetty. Onneksi kaupunkirakenteen toimialalla on viime vuosina panostettu prosessien toimivuuteen, joten poikkeusoloissakin kaavat ovat edenneet suunnitellusti ja tehokkaasti. Suuri kiitos kuuluu henkilöstölle, joka tekee työtään muuttuneessa toimintaympäristössä yhtä sitoutuneesti kuin tähänkin asti. Vuosi on haastanut monella tavalla ja uusia ideoita on tarvittu muun muassa asukkaiden osallistamisessa. On käytetty uutta tekniikkaa, kuten kaavojen esittelyvideoita ja tilaisuuksien striimausta, mutta kirjepostiakin on lähetetty asukkaille enemmän kuin tavallisesti. Tavoitteena on ollut tiedottaa kaavahankkeista paremmin jo niiden käynnistämisvaiheessa. Kaavoituksen käyttämät puitesopimuskonsultit on kilpailutettu, ja menettelyn toivotaan tehostavan kaavoitusprosesseja.

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvottelut valtion kanssa ovat käynnistyneet, ja kaupungin tavoitteena on hyväksyä seudun ensimmäinen MAL-sopimus vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaupunkiseudun tulevaisuuden kehityskuva on työn alla.


Teksti: Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti

Asiasanat: