Jyväskyläläiset ovat tyytyväisiä kaupungin liikuntapalveluihin.

Lisätietoja

Liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal
p. 014 266 4308, anna-leena.sahindal(a)jyvaskyla.fi

Miten ja missä jyväskyläläiset mieluiten liikkuvat? Mikä rooli on Jyväskylän kaupungilla liikuntapalvelujen tarjoajana? Miten liikuntaolosuhteita ja -palveluita pitäisi kehittää? Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut ja Tietoykkönen Oy toteuttivat syksyllä 2020 Liikuntabarometri -kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin laajasti jyväskyläläisten liikunta-aktiivisuutta ja -tottumuksia sekä tyytyväisyyttä kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin. Samansisältöinen kyselytutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. Liikuntabarometrin aiemmat seurantavuodet olivat 2016 ja 2018.

- Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 18–79-vuotiaat eri puolilla kaupunkia asuvat miehet ja naiset. Tietoa kerättiin 900 vastaajalta puhelinhaastatteluin sekä web-kyselyn avulla. Lasten liikkumisesta ja liikunnan harrastamista kysyttiin niiltä vastaajilta, joiden kotitalouksissa asui tutkimuksenteon aikana alle 18-vuotiaita lapsia, taustoittaa Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal.

Liikuntabarometrin seurantavuosien tulosten mukaan Jyväskylän aikuisväestön vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on korkealla tasolla. Vuoden 2020 tutkimustulos kertoo, että valtaosa aikuisväestöstä (85%) harrastaa vapaa-ajan kuntoliikuntaa vähintään kerran viikossa. Päivittäin liikkuu 10 % vastaajista. Vain 2 % vastaajista ei harrasta lainkaan vapaa-ajan kuntoliikuntaa. Tutkimuksessa kuntoliikunnalla tarkoitettiin vähintään 30 minuutin vapaa-ajan liikuntaa, jossa ainakin lievästi hengästytään tai hikoillaan.

Lasten liikunnan harrastaminen on tutkimuksen mukaan hyvin suurta alle 12-vuotiailla, mutta harrastuneisuus laskee selkeästi jo yläkouluun siirryttäessä. Liikuntasuositusten mukaisesti 1–2 tuntia päivässä 7–12 vuotiaista tytöistä liikkuu 75% ja pojista 83%.

Jyväskyläläiset liikkuvat mieluiten ulkona. Työ- ja opiskelumatkat liikutaan enimmäkseen autolla

Jyväskyläläisistä 81% liikkuu vähintään viikoittain. Vastanneiden aikuisten eniten käyttämiä liikuntapaikkoja olivat kevyen liikenteen väylät. Seuraavaksi suosituimpia ovat kuntoradat, ulkoilureitit ja luontopolut (47%), uimarannat (31%), kuntosalit (23%) sekä hiihtoladut ja pulkkamäet (22%).

Työ- ja koulumatkaliikkumisesta kysyttiin työelämässä olevilta tai päätoimisesti opiskelevilta vastaajilta. 54 % vastasi kulkevansa työ- ja koulumatkoja useita kertoja viikossa tyypillisimmin autolla tai muulla vastaavalla kulkuneuvolla. Seuraavina kulkutapoina tulevat pyöräily ja kävely ja pieni osa käytti kulkemiseen julkista liikennettä.

Reilu kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti osallistuvansa ohjattuun liikuntatoimintaan. Enimmäkseen ohjattua liikuntaa harrastetaan urheiluseurassa tai kaupallisessa liikuntayrityksessä. Naiset osallistuvat ohjattuun liikuntaan miehiä aktiivisemmin.

Jyväskyläläiset tyytyväisiä liikuntapääkaupungin palveluihin

Kokonaistyytyväisyyttä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluihin tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka tyytyväinen olette yleisesti Jyväskylän liikuntapaikkoihin ja -palveluihin?”. Tutkimukseen vastanneista 84 % kertoi olevansa melko tai erittäin tyytyväinen Jyväskylän liikuntapaikkoihin ja –palveluihin. Kaupungin roolin liikuntapalvelujen järjestäjänä vastaajat kokivat tärkeäksi erityisesti lasten ja nuorten, erityisryhmien, ikääntyneiden ja opiskelijoiden liikuntatoiminnan osalta.

Kuntalaisten liikkumisen trendien lisäksi vastaajat antoivat runsaan määrän määrä ideoita ja toiveita liikuntapaikkojen ja -palvelujen kehittämiseksi. Avointa palautetta annettiin mm. liikuntapaikkamaksuista, nykyisten liikuntapaikkojen kunnossapitoon panostamisesta, matalan kynnyksen liikuntatarjonnan lisäämisestä, pyöräilyreittien ja kevyenliikenteen väylien parantamisesta, tiedotuksen tehostamisesta ja luontoliikuntaolosuhteiden monipuolistamisesta.

Tutkimuksen tulokset eri-ikäisten ja eri alueilla asuvien kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä palveluihin antavat liikuntajohtaja Sahindalille aihetta olla tyytyväinen, mutta muistuttavat myös siitä, että liikuntaedellytysten ylläpitäminen ei ole ainoastaan liikuntapalvelujen tehtävä.

- Liikuntaolosuhteita ja -palveluja ylläpidetään Jyväskylässä yhdessä laajan verkoston kanssa. Liikuntapalvelujen ja -paikkojen tarjonta ei olisi näin monipuolista ja runsasta ilman kaupungin eri toimialojen yhteistyötä sekä paikallisen yhdistyskentän ja yrityssektorin vahvaa panosta. Liikuntapääkaupungin kehittäminen on yhteispeliä, toteaa Sahindal.

Liikuntabarometrin tuloksia hyödynnetään käynnissä olevassa liikuntapaikka- ja palveluverkkoselvityksessä

Kolmena vuonna toteutettu tutkimussarja antaa arvokasta perusseurantatietoa hyödynnettäväksi palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen sekä päätöksenteon tueksi. 

- Tutkitulle tiedolle oli tilausta erityisesti nyt, sillä sitä hyödynnetään liikuntapalvelujen käynnissä olevassa liikuntapalveluverkkotyössä. Verkkotyön tavoitteena on selvittää kaupungin ylläpitämän liikuntapaikkaverkon sekä liikuntapalvelutuotannon nykytila sekä luoda katse tulevaisuuteen ja linjata liikuntapaikka- ja palveluverkon taso ja mitoitus vallitseva taloustilanne huomioiden, kuvailee Sahindal.

Liikuntaverkkotyöstä pääsee kuulemaan ja keskustelemaan omien ideoiden kera kuntalaisille ja seuraväelle järjestettävissä avoimissa etätyöpajoissa Zoomin kautta.

  • Keskustelutilaisuus jyväskyläläisille liikunta- ja urheiluseuroille keskiviikkona 18.11. kello 17
  • Avoin kuntalaistilaisuus maanantaina 23.11. klo 17.

Osallistumisohjeet palveluverkkoselvityksen työnpajaan sekä Liikuntabarometrin 2020 tutkimustulokset ovat luettavissa Liikuntapalvelujen strategiatyö ja tutkimukset verkkosivulta.