Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 16.11.2020 olleesta kokouksesta

Kaupunginvaltuustolle esitetään Hippos-hankkeen tarkennettujen suunnitelmien hyväksymistä

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Hippos-hankkeen tarkennetut suunnitelmat hyväksytään. Tarkennetuissa suunnitelmissa Hippoksen liikuntatiloja sekä kokonaisuuden kustannusarviota pienennetään. Suunnitelman pienentämisestä huolimatta lähes kaikki kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymän ns. Liikunnan lupauksen sisältämät liikuntatilat toteutetaan. Jalkapallostadion jää kuitenkin tässä kohtaa hankkeen ulkopuolelle.

Monitoimiareenan sijaan uudistetussa Hippos-hankkeessa toteutetaan uudistettu jääareena, joka tarkoittaa kilpajäähallin peruskorjausta ja laajentamista. Laajennettu ja peruskorjattu jääareena täyttää jääurheilun edustustason tarpeet. Erillisen voimistelutalon tilat sijoitetaan liikuntakeskuksen yhteyteen ja rakennusten sijoittelua alueella muutetaan. Uudisrakentaminen tiivistetään samalle tontille ja liitetään nivelosalla peruskorjattavaan jäähalliin.

Tarkennetun hankesuunnitelman myötä kokonaisuuden kustannusarvio pienenee 200 miljoonasta eurosta noin 154 miljoonaan euroon, josta oman pääoman osuus on 76 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden pienentyessä myös kaupungin rahoitusosuus pienenee. 

Kaupunginvaltuusto päätti 28.5.2018 olleessa kokouksessaan Hippos-hankkeen käynnistämisestä siten, että kaupunki antaa 28 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Jyväskylän Hippos Ky:lle. Samalla päätettiin liikuntavuorojen ostamisesta kommandiittiyhtiöltä 5,5 miljoonalla eurolla 20 vuoden ajan. Nyt kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupungin kokonaissijoitus kommandiittiyhtiöön pienenee 28 miljoonasta eurosta 23 miljoonaan. Sijoitus tehdään vaiheittain vuosina 2019–2022. Kaupunki on jo suunnitteluvaiheen aikana sijoittanut hankkeeseen 0,75 miljoonaa euroa. 

Valtuustolle esitetään myös, että liikuntavuorojen ostojen osalta solmitaan sopimus aiemman 20 vuoden sijasta 30 vuodeksi. Samalla kaupungin liikuntavuorosopimuksen arvo pienenee 5,5 miljoonasta 5 miljoonaan euroon vuodessa. Taustalla on sijoittajien asettama ehto kaupungille liikuntapaikkasopimuksen pidentämisestä 30 vuoteen sekä kaupungin vastuu liikuntavuorosopimuksen seuravuorojen omavastuuosuuksista. Molemmat ehdot kasvattavat kaupungin vastuita hankkeesta. Kaupunki kuitenkin haluaa liikuntatilojen olevan seurojen ja kaupunkilaisten käytössä 20 vuotta pidemmän ajan. Seurojen omavastuuosuuksien osalta ehto vastaa käytännössä nykytilannetta. 

Tarkennetun hankesuunnitelman taustalla Sepos Oy:n sijoitustarjous 

Hankkeen pienentämisen taustalla on vuoden 2019 loppupuolella aloitetut rahoitusneuvottelut, joita käytiin yli 30 sijoittajan kanssa. Laajan sijoittajakartoituksen perusteella keskeisiksi rahoituksen esteiksi nousivat jalkapallostadionin ja monitoimiareenan heikkona nähty kannattavuus. Myös urheiluseurojen vuokranmaksukyvyn epävarmuus ja liikuntavuorosopimuksen päättyminen 20 vuoden jälkeen heikensivät rahoittajien kiinnostusta. 

Itse hanke nähtiin kuitenkin kiinnostavana, joten suunnitelmia tarkennettiin ja neuvotteluita jatkettiin saadun palautteen pohjalta. Jatkettujen neuvottelujen perusteella saatiin 14.10.2020 Sepos Oy:ltä tarjous 43 miljoonan sijoituksesta hankkeeseen. Sepos Oy on Taaleri Sijoitus Oy:n, Timo Everin ja Ilkka Kilpimaan omistama kiinteistösijoitusyhtiö. Näin ollen Hippoksen pääomasta Sepos Oy:n ja sen yhteistyökumppanin Taaleri Sijoitus Oy:n osuus on 43 miljoonaa, Jyväskylän kaupungin 23 miljoonaa ja Lehto Group Oyj:n 10 miljoonaa. Mikäli kustannukset kasvavat yli arvioiden budjetin, lisärahoituksesta vastaa yksityinen sijoitustaho. 

Hankkeen valmistelu ja alueen muu kehittäminen tulevina vuosina

Hippos-hankkeen tavoitteena on saattaa rakennussuunnittelu sekä rahoitus- ja muut sopimukset siihen vaiheeseen, että lopulliset sopimukset voidaan allekirjoittaa valtuuston päätösten tultua lainvoimaisiksi keväällä 2021. Tällöin hankkeen rakentaminen olisi mahdollista käynnistää syksyllä 2021. Rakentaminen kestäisi noin kaksi vuotta. Varsinaisia väistötiloja eri urheilulajeille ei tarvita, mutta jääurheilulle ja erityisesti liigakiekolle tulee häiriöitä jäähallin korjauksen vuoksi. Uusiin tiloihin päästään siirtymään suoraan vanhoista tiloista.

Hippos-hankkeen rakentamisaikaiset kokonaistyöllisyysvaikutukset ovat arviolta noin 1 900 henkilötyövuotta, josta 1100 on välittömiä. Rakentamisen aikaiset verotulovaikutukset ovat arviolta 10 miljoonaa euroa ja pysyvät verotulovaikutukset noin 5 miljoonaa. Pysyviä työpaikkoja sijoittunee Hippokselle noin 600. Liikunta- ja osaamiskeskukseen tavoitellaan noin 4 miljoonaa käyntikertaa vuodessa. 

Uudet tilat mahdollistavat myös 50-70%:n lisäyksen kansainvälisiin konferensseihin ja tapahtumiin Jyväskylässä. Hippoksen pohjalle vahvistuvan liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemissä liikunta- ja hyvinvointitoimialan uusien yritysten vuosittaisen kasvun tavoite on 30%. Lisäksi tavoitellaan 2-4 uutta kansainvälistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyksikköä (TKI) Suomeen.

Hankkeen pienentyessä vapautuvat tilat ja alueet mahdollistavat tulevaisuudessa esimerkiksi jalkapallon olosuhteiden kehittämisen Hippoksella. Kaupunki suunnittelee Hippokselle myös erillistä liikuntapuistoa, jonka alustava kustannusarvio tarkentuu. Tämä osuus ei sisälly nyt päätöksenteossa olevaan Hippos-hankkeeseen vaan sen sisältö valmistellaan osana kaupungin tavanomaista liikuntapaikkarakentamisen suunnittelua ja liikuntapalveluverkko-kokonaisuutta. Puisto tulee tämänhetkisen valmistelun mukaan sisältämään ainakin katukoriskentän ja pesäpalloareenan.

Keskustelun aikana Jukka Hämäläinen esitti Toimi Kankaanniemen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Äänin 11-2 käsittelyä kuitenkin jatkettiin. Hämäläinen ja Kankaanniemi jättivät asiasta eriävän mielipiteen. 

Jyväskylän kaupungin yhteistoimintamenettelyn päättäminen 

Kaupunginhallitus teki päätöksen yhteistoimintaneuvotteluista sekä niistä toimenpiteistä, joita neuvotteluiden myötä voidaan Jyväskylässä ottaa käyttöön. 

Kaupunginhallituksen talousarvioesitys kaupunginvaltuustolle sisältää talouden tasapainottamiseksi yhteistoimintaneuvottelussa käsiteltyjä henkilöstövaikutteisia toimenpiteitä. Tuotannollisista ja/tai taloudellisista syistä aiheutuvat mahdolliset irtisanomiset voisivat koskea enintään 18 henkilöä eri tehtävissä konsernihallinnossa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sivistyspalveluissa. Niin sanottuja irtisanomisperusteisia tai olennaisia ehtomuutoksia voisi organisaatiossa kohdentua 135 työtehtävään ja henkilöön. 

Talousarviovalmistelussa harkittavana säästökeinona olevat mahdolliset lomautusjärjestelyt loma-aikoina koskisivat varhaiskasvatuspalveluissa koko henkilöstöä sekä koulunkäynninohjaajia. Tämä tarkoittaisi enimmillään 1600 henkilön lomauttamista. Lomautuksia voidaan harkita myös Jyväskylän kaupunginteatterin ja Jyväskylä Sinfonian osalta tilanteessa, jossa yksiköiden talous ei toteutuisi suunniteltuna. Koko henkilöstön lomauttaminen taloudellisista syistä oli poistettu kaupunginhallituksen esityksestä. Lomautuksia voitaisiin lisäksi käyttää myös tilanteissa, jossa työt vähentyisivät koronatilanteesta johtuen. 

Kaupunginhallitus lisäksi päätökseensä huomiot siitä, että työnantajan tulee kannustaa henkilöstöä käyttämään palkattomia työ- ja virkavapaita, jos virka- ja työtehtävät sen mahdollistavat. Vastaavasti kannustetaan vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan lomarahoja vapaiksi. Kaupungin johtoryhmä käsittelee asiaa ja antaa henkilöstölle lisäsuosituksia asian osalta.

Henkilöstön joustavaa liikkumista yli palvelualuerajojen erityisesti loma-aikoina tulee vahvistaa sijaistarpeen vähentämiseksi. Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee järjestää lainsäädäntöä vastaavaa työnantajan edellyttämää koulutusta työtehtävien muuttuessa, vähentyessä tai päättyessä. Hallitus edellytti lisäksi, että toiminnan kehittämistä jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläköitymisen vähentämiseksi. Kaupungille tulee laatia usealle vuodelle ajoittuva suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

Kaupunginhallitus totesi asian käsittelyn päätteeksi, että myös kaupungin päättäjien ja toimielinten suositellaan harkintansa mukaan osallistumaan säästöjen löytämiseen. Poliittiset ryhmät käsittelevät asiaa omissa kokouksissaan ja niiden pohjalta asia tuodaan päätöksentekoon. 

Kokouksen aikana Jukka Hämäläinen esitti, että työnantaja kannustaa henkilöstöä käyttämään palkattomia työ- ja virkavapaita lomautusten välttämiseksi, kun virka- ja työtehtävät sen mahdollistavat. Vastaavasti kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vaihtamaan lomarahoja vapaiksi vaihtoehdoksi lomautuksille. Esitys raukesi kannattamattomana. Jukka Hämäläinen jätti asiasta eriävän mielipiteen. 

Vuoden 2021 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2021-2023

Kaupunginhallitus sittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021–2023 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleis- ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisena. 

Esitykseen ei tehty muutoksia kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen 5.11.2020 nähden. Tuolloin kaupunginhallitus esitti lukiokoulutuksen tuen palauttamista ennalleen sekä 200 000 euron määrärahalisäystä sivistyspalveluihin. Kaupungin talousarvioseminaarin tiedote on luettavissa kaupungin verkkosivuilta: https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-11-05_jyvaskylan-kaupunginhallitus-lisasi-talousarvioesityksessaan-rahaa.

Jyväskylän kaupungin Alva-yhtiöt Oy:lle myöntämän antolainan uusiminen

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki myöntää Alva-yhtiöt Oy:lle 150 000 000 euron heikomman etuoikeuden omaavan lainan. Laina-aika on 15 vuotta alkaen 29.12.2020. Lainan vuotuinen kiinteä korko on 4,08 %. Korko maksetaan kolme kertaa vuodessa.

Jyväskylän kaupungin merkitsemä Alva-yhtiöt Oy:n (ent. Jyväskylän Energia Oy) liikkeelle laskema 150 milj. euron debentuurilaina erääntyy 29.12.2020. Laina liittyy Jyväskylän kaupungin vesihuoltotoiminnan ja omaisuuden myyntiin Alva-yhtiöt Oy:lle. Kaupunki on valmistellut lainan uudelleen järjestelyä siten, että kaupunki myöntää Alva-yhtiöt Oy:lle uuden lainan kiinteäkorkoisena 15 vuoden ajanjaksolle. 

Kaupungin määräysvallassa olevalle konserniyhtiölle myönnettävässä antolainauksessa tulee noudattaa kuntalain 129 pykälää, jonka mukaan kunnan myöntämä laina ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa edelleen myöntää lainaa, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. 

Hannikaisenkatu 27–29 asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Hannikaisenkatu 27–29 asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa Hannikaisenkadun varressa Asema-aukion eteläpuolella. Suunnittelualueella sijaitsee muun muassa keskustan maamerkkinä tunnettu kymmenen kerroksinen asuinkerrostalo. 

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan. Täydennysrakentaminen on kuitenkin sovitettava yhteen arvokkaan rakennetun ympäristön kanssa arvot säilyttäen. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää asumispainotteista täydennysrakentamista Jyväskylän keskustaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden ääreen. 

Jyväskylän kaupungin lausunto jätetaksaluonnoksesta

Kaupunginhallitus totesi lausuntonaan Jyväskylän seudun jätelautakunnalle, ettei sillä ole huomautettavaa esitetyistä muutoksista jätetaksaan. Jätetaksan osalta esitetään, että biojäteastian tyhjennysmaksun käsittelyosuutta koskevaa hintaa lasketaan niin, että se on alhaisempi kuin vastaavankokoisen sekajäteastian käsittelyhinta. Hinnanalennuksella halutaan kannustaa kiinteistöjä biojätteen lajitteluun ja erilliskeräykseen entistä tehokkaammin. Sekajäteastian tyhjennysmaksun käsittelyosuuteen esitetään vastaavasti hinnankorotusta. Hinnankorotuksella kompensoidaan osaltaan biojätteen käsittelykustannuksia. 

__________________

Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy esitetyt muutokset Keski-Suomen liiton perussopimukseen. Muutokset koskevat mm. maakuntavaltuuston kokoa, peruspääomaa ja jäsenosuuksia. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan myös luottamushenkilövalintoja edesmenneen Kari Kuusijoen tilalle. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Kuusijoen tilalle uudeksi varsinaiseksi valtuutetuksi nousee sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Eila Simola. Lisäksi Kuusijoen tilalle valitaan uusi jäsenen tarkastuslautakuntaan sekä maakuntavaltuustoon. 

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353 
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501