Jyväskylän kaupunki myöntää vuosittain tunnustuksen vetomaista ja kestävää rakentamista tai viihtyisää ympäristöä edistävälle teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Vuoden 2020 voittaja julkistettiin vuosittaisessa Rakennusalan yhteistyöfoorumissa, joka pidettiin tällä kertaa etäyhteyksin torstaina 5.11.

Lisätiedot

Rakennusalan yhteistyöfoorumi ja AVOin kaupunkiympäristö -tunnustus:

-Kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi, p. 014 266 5050, leena.rossi[at]jyvaskyla.fi

-Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, p. 014 266 5055, leila.stromberg[at]jyvaskyla.fi

Valtiontalon korjaus:

-Toimitusjohtaja Tomi Nieminen, Järvi-Suomen Asunnot Oy, p. 0400 640 841, tomi[at]jsaoy.fi

-Arkkitehti Tapani Mustonen, Arkkitehdit Mustonen Oy, 050 5695 704, tapani.mustonen[at]arkkitehditmustonen.fi 

”Toimitusjohtaja Tomi Nieminen on ansiokkaalla tavalla luonut edellytykset valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävän Valtiontalon korjaustyölle ja rakennuksen käytölle. Vuosikymmenien ajan ratkaisuja odottanut Valtiontalon korjausprosessi on ollut teknisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuisen haastava. Korjaustyötä voidaan pitää Jyväskylän rakennusperinnettä uudelleen luovana ja Kirkkopuiston arvokasta miljöötä aidosti kohentavana, todellisena kulttuuritekona.”

Tällaisin saatesanoin Järvi-Suomen Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tomi Nieminen vastaanotti AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen, jonka luovuttivat kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi ja kaupunginarkkitehti Leila Strömberg.

Valtiontalo on suojeltu rakennusperintölailla. Suojelumääräysten mukaan rakennusta on korjattava siten, että sen arkkitehtoninen arvo palautuu eikä kunnostuksen jälkeen vaarannu. Valtiontalon korjaus oli jo lähtökohdiltaan poikkeava, sillä rakennus on suunniteltu monelle hyvin erilaiselle käyttäjälle ilman kunnollista sisäistä liikenneverkkoa. Se oli tavallaan oman aikansa monitoimitalo.

-Valtiontalon korjaustyö on ollut haastavaa. Rakennuksen paraatiporras, paraatiaula, juhlasali, signaalitorni ja Kilpisenkadun julkisivu on ennallistettu alkuperäiseen asuun vuosikymmenien aikana tehtyjen muutosten jäljiltä, kertoo Nieminen.

Kunnoltaan heikko rakennus on vaatinut mittavia toimenpiteitä. Valtiontalo oli katkennut maapohjan heikkenemisen myötä ja vaati raskasta ja kallista paaluttamista. Juhlasaliosa on jouduttu osittain purkamaan ja rakentamaan uudelleen.

-Valtiontalon kunto oli odotettua huonompi, ja nyt oli käsillä viimeiset hetket pelastaa rakennus. Vanhaa ovat vain perustukset, tiiliseinät ja välipohjan betonirakenteet. Rakennukseen on sovellettu nykyaikaista tekniikkaa niin, että rakennuksen luonne ei muutu, selventää Nieminen.

Oman lisähaasteensa on tuonut vanhat työmenetelmät osaavien työntekijöiden löytäminen.

-Suojeltujen osien kunnostaminen on pitkälti aikaa vievää herkkää käsityötä. Esimerkiksi messinkivetimien kunnostus, sisäpintojen stukko- ja kiiltomaalaustyöt ja vanhojen ovien ja mosaiikkibetoniportaiden kunnostukset vaativat erityisosaamista, eikä vanhojen työtapojen taitajia ole helppoa löytää, valaisee Nieminen.

Kolmivuotinen urakka on ollut mahdollista monien tahojen yhteistyöllä. Hankkeessa mukana olleiden yhteinen ponnistus on taannut kulttuuriperinnön vaalimisen. Lopputulos miellyttää myös Niemistä.

-Kohde on hieno. Vanhantyyppiset värit ja erilaiset yksityiskohdat ovat vaikuttavia, toteaa Nieminen.

Valtiontalosta on tehty myös video.

Tänä vuonna Rakennusalan foorumin teemana oli ilmastonmuutos kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Tilaisuuden pääpuhuja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski käsitteli puheessaan ilmastonmuutoksen huomioimista rakentamisessa. Hän muistutti, että toimenpiteillä tulee tavoitella paitsi hiilineutraaliutta, myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Damski luottaa suomalaisten rakentajien ja suunnittelijoiden osaamiseen ja piti vahvuutenamme hiilikädenjälkeämme eli toimijoiden kykyä pienentää muiden hiilijalanjälkeä.

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell käsitteli rakennustuotannon tämänhetkisiä näkymiä ja arvioi epävarmuuden rakennusalalla jatkuvan vielä pitkään. Hän totesi vähähiilisyyden olevan tärkeä osa kestävää rakentamista ja muistutti, että vähähiilisyys riippuu koko rakennuksen elinkaaren aikana tehdyistä valinnoista. Konkreettisena toimenpiteenä ilmastonmuutoksen torjumisessa hän mainitsi muun muassa rakentamisen muovien keruuseen ja kierrätykseen liittyvän Green Deal -sopimuksen.

Foorumissa kuullut muut esitykset käsittelivät ilmastonmuutoksen vaikutusta kaupunkisuunnitteluun eri näkökulmista. Kiertotalous, vähähiiliset tiekartat ja ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa auttavat hiilijalanjäljen pienentämisessä. Neljättä kertaa järjestetyn foorumin aloitti kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja Leena Rossi Jyväskylän kaupunkisuunnittelun ajankohtaisilla kuulumisilla.

Rakennusalan foorumin esitysmateriaali