Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan äänestyksen jälkeen, että Matti Nykäsen muistomerkiksi tulee Höyhen-nimeä kantava taideteos. Veroprosentit valtuusto päätti säilyttää nykytasolla äänestettyään tuloveroprosentista. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti erottaa kaupunginhallituksen. Uuteen kaupunginhallitukseen nimettiin erotetun hallituksen varsinaiset jäsenet Teemu Torssosta lukuun ottamatta.

Olympiavoittaja Matti Nykäsen muistomerkki on taideteos Höyhen

Kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, että olympiavoittaja Matti Nykäsen muistomerkki toteutetaan Höyhen-nimeä kantavan suunnitteluluonnoksen mukaisesti. Muistomerkki tulee sijoittumaan Hippoksen liikuntapuistoon Jyväskylään. Muistomerkin toteuttaa taiteilija Kaarina Kaikkonen.

Höyhenen muoto rakentuu useista vierekkäisistä suksenkaltaisista muodoista. Keveä muoto viittaa lentämiseen. Höyhenen keskiruodot mukailevat mäkihyppyrin kaarta ja yhdessä muodostavat ”ladun”. Ladun huipulla on Nykäsen ensimmäisiä suksia muistuttavat sukset suuntautuneena ylöspäin kohti taivasta. Suunta huipulta ylöspäin antaa mielikuvan lentämisestä pois tästä maailmasta kohti toista ulottuvuutta. Sivusuksiin merkitään teksteinä Nykäsen urheilijasaavutukset. Suksia on yksi jokaista voittoa kohden eli yhteensä 46. Veistoksen materiaalina on ruostumaton teräs.

Keskustelun aikana Kauko Isomäki (PS) ehdotti mm. Jorma Holmstedin kannattamana, että Höyhen-muistomerkki perutaan ja patsastoimikunta velvoitetaan tilaamaan näköispatsas olympiavoittaja Matti Nykäsestä. Perusteluissa todettiin, että 4 olympiakultaa ja maailman laajuista urheilumainetta saavuttaneen mäkihyppääjän muistoa esittelee jälkipolville parhaiten näköispatsas. Vastaehdotuksen tehneiden valtuutettujen mukaan näköispatsas on Suomessa useilla eri olympiamitalisteilla. Heidän mukaan Matti Nykänen sekä hänen omaisensa ja enemmistö jyväskyläläisistä toivoisi näköispatsasta. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 50-15 ja 1 tyhjä.  

Muistomerkin suunnittelutyö

Nelinkertainen olympiavoittaja, mäkihyppääjä Matti Nykänen menehtyi helmikuussa 2019. Jyväskylän kaupunki käynnisti maaliskuussa 2019 muistomerkkihankkeen, jolla kaupunki haluaa kunnioittaa jyväskyläläislähtöisen ja kaupungissa pitkään asuneen Matti Nykäsen poikkeuksellisen menestyksekästä urheilijauraa. Kaupunginhallitus nimesi 4.3.2019 työryhmän valmistelemaan muistomerkkihankintaa. 

Työryhmä valitsi asiantuntijoita kuultuaan luonnosvaiheeseen kuusi arvostettua taiteilijaa, joilta kaupunki tilasi muistomerkin luonnokset. Taiteilijat olivat Jussi Heikkilä, Kaarina Kaikkonen, Pekka Kauhanen, Stefan Lindfors, Kimmo Schroderus ja Maaria Wirkkala. Valituilta taiteilijoilta saatiin lokakuussa 2019 nimimerkein merkityt luonnokset. Nimimerkit olivat Höyhen, Lennä MN, Kuningaskotka, Matti Nykäsen varusteet, Suksess ja Yölentäjä. Luonnokset edustivat nykykuvanveistoa ja herättivät runsaasti keskustelua ja mielipiteitä. 

Luonnoksista järjestettiin yleisöäänestys kaupungin www-sivuilla 1.-21.11.2019. Yleisöäänestyksessä annettiin lähes 16 000 ääntä. Eniten ääniä sai nimimerkki Suksess ja toiseksi eniten nimimerkki Höyhen. Myös Sanomalehti Keskisuomalainen järjesti äänestyksen ja sen voitti nimimerkki Höyhen. Kuultuaan eri tahoilta toiveita näköispatsaasta ja keskusteltuaan Matti Nykäsen omaisten kanssa, työryhmä pyysi Höyhen-nimimerkin takana ollutta taiteilija Kaarina Kaikkosta täydentämään teosluonnostaan näköisyystoiveen huomioiden.

Lisäluonnoksessa Höyhen-teoksen jalustaan liitetään kiillotetusta mustasta graniitista toteutettu laatta, jossa on nuoren Matti Nykäsen kasvot piirrosmaisesti kaiverrettuna. Laatan kaiverrukset ovat lehtihopeoituja ja sen koko on 93 x 340 cm. Jalusta on luonteva paikka tuoda kukkia ja kynttilöitä, jolloin varsinaisen hautapaikan toivotaan rauhoittuvan lähiomaisia varten.

Patsaan sijoituspaikka on Köyhälammen ympäristöön suunnitteilla oleva Hippoksen liikuntapuisto. Taideteos sijoittuu Köyhälammen länsirannalle. Muistomerkin ympärillä olevaa puistoaluetta, pinnoitteita sekä valaistusta kunnostetaan. Muistomerkki tulee näkymään niin päiväaikaan kuin pimeään aikaan valaistuna lammen yli Keskussairaalantielle ja lampea kiertävälle reitille kokonaisuudessaan. Patsas on siten hyvin saavutettavissa eri suunnista.

Muistomerkin toteuttamisen kokonaiskustannus on 140 000 euroa. Summa sisältää taiteilijalta tilatut luonnokset sekä lisäluonnoksen mukaisen teoksen toteuttamisen perustustöineen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt muistomerkille 50 000 euron avustuksen lokakuussa 2019.

Muistomerkin toteutus perustuksineen ja valosuunnitteluineen kestää noin vuoden. Muistomerkin lopulliseen paikalleen sijoittamisen ajankohtaan vaikuttaa vuodenaika. Realistinen ajankohta teoksen paikalleen sijoittamiselle on vuonna 2022.

Tuloveroprosentin määrääminen vuodeksi 2021 

Kaupunginvaltuusto otti pöydältä kiireellisenä käsiteltäväkseen kaupunginhallituksen esityksen tuloveroprosentista. Kaupunginvaltuusto päätti, että vuoden 2021 tuloveroprosentti on 20. Veroprosentti on ollut samansuuruinen vuodesta 2013 lähtien. 

Paul Abbey (Vas.) esitti keskustelun aikana mm. Matleena Käpin kannattamana, että veroprosenttia korotetaan 0,5 prosentilla. Ehdotus kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen esitykselle äänin 61-6. 

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodeksi 2021

Kaupunginvaltuusto päätti myös kiinteistöveroprosenteista. Kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2021 pidetään kuluvan vuoden tasolla ja ne ovat: 

- Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30
- Vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55
- Muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55
- Voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10
- Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00.

Kaupunginhallitus erotettiin Teemu Torssoseen menetettyä poliittisen luottamuksen 

Kaupunginvaltuusto totesi, että kaupunginhallitus on menettänyt kaupunginvaltuuston luottamuksen ja erotti sen kuntalain 34 §:n nojalla. Syyksi päätöksessä todettiin Teemu Torssosen poliittisen luottamuksen menettäminen kaupunginhallituksen jäsenenä. 

Luottamuksen arvioinnin taustalla vaikutti syyskuussa julkisuuteen tullut tieto siitä, että Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen (Jyväskyläläisten hyväksi -valtuustoryhmä) on vangittu todennäköisin syin epäiltynä murhan yrityksestä. Kysymys on rikosepäilystä. 

Tiedon tultua julki kaupunginvaltuusto päätti 21.9.2020 olleessa kokouksessaan asettaa kuntalain 35 §:ssä tarkoitetun tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunginhallituksen erottamista. Valiokunnan työ keskittyi arvioimaan Teemu Torssosen poliittista luottamusta. Osana selvitystyötä valiokunta kuuli asianosaisia kaupunginhallituksen jäseniä sekä varajäseniä. Asianosaisilta saatiin 7 selvitystä, joista kuudessa ei ollut huomautettavaa kaupunginhallituksen erottamista koskevaan asiaan eikä kaupunginhallituksen jäsenen luottamuksen menettämisestä koskeviin syihin. 

Torssonen totesi omassa lausunnossaan, että hän ymmärtää rikosepäilyn vakavuudesta ja muista seikoista johtuvat näkemykset hänen luottamukseensa kaupunginhallituksen jäsenenä sekä halun erottaa hänet kaupunginhallituksesta. Torssonen katsoi kuitenkin, että asiassa tulisi edetä nopean erottamisen sijaan maltillisesti siten, että varajäsen hoitaa Torssosen luottamustoimea ainakin marraskuun loppuun ja rauhassa katsoa, nostetaanko syyte vai ei. Torssonen korosti selityksessään sitä, että kyseessä on vasta epäily asiassa, jossa esitutkinta on kesken. 

Valiokunta kuitenkin totesi, että kuntalain 34 §:n mukaisessa sääntelyssä on kysymys luottamushenkilön poliittisesta luottamuksesta, ei rikosoikeudellisesta vastuusta. Kuntalain 34 §:n perusteella tapahtuva erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, josta ei ole säädetty erottamisperusteita. Harkintavalta asiassa on sidottu hallinnon oikeusperiaatteisiin ja erityisesti tarkoitussidonnaisuuden periaatteeseen. Tästä syystä päätösehdotuksen tekemisessä kaupunginvaltuustolle ei pidetty tarkoituksenmukaisena viivästyttää.  

Kuntalain 34 §:n 1 momentin mukaan valtuusto voi erottaa kunnan toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta.

Uuden kaupunginhallituksen valinta

Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden kaupunginhallituksen sekä puheenjohtajiston. Kokoonpano on Teemu Torssosta ja hänen varajäsentään lukuun ottamatta käytännössä sama kuin erotetussa kaupunginhallituksessa. Uutena kaupunginhallituksen jäsenenä Torssosen tilalla aloittaa Toimi Kankaanniemi (PS) ja hänen varajäsenenään Jamaica Kaihlaniemi (PS).  Lisäksi Meri Lumelan (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi vaihtuu Ilona Helle. Hallituksen kokoonpano on siten seuraava:

Jäsenet                                        Varajäsenet
Lumela Meri                               Helle Ilona 
Suonperä Juha                           Saleva Antti
Tiainen Eila                                 Pöppönen Matti
Colliander Jari                            Asikainen Aimo
Hovikoski Mervi                         Kemiläinen Jarno
Hämäläinen Jukka                     Hjelt Juha
Kankaanniemi Toimi                 Kaihlaniemi Jamaica
Karjula Johanna                         Linna Jenny
Kuparinen Liisa                          Ojaluoto Raisa
Muotka Petteri                           Puolimatka Mia
Timperi Kati-Erika                     Isomöttönen Katja
Törmälä Antti                             Holmberg Nico
Väliniemi Tuulikki                      Haapsalo Kaija

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii edellisen kauden tavoin Meri Lumela (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Juha Suonperä (KOK) ja toisena varapuheenjohtajana Eila Tiainen (VAS).

Hallintosäännön tarkistaminen tartuntatautilain mukaisen toimivallan osalta

Kaupunginvaltuusto päätti, että tartuntatautilain mukaista toimivaltaa siirretään sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiselta yksilöasiainjaostolta kaupunginhallitukselle hallintosäännön muutoksella. 

Kunnan toimivalta pandemiatilanteessa perustuu tartuntatautilakiin. Kunnan kannalta laissa määriteltyjä keskeisiä toimijoita ovat 9 §:ssä määritelty kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri sekä 58 §:ssä määritelty, rajoituksia asettava, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka valtuuston hyväksymän hallintosäännön muutoksen myötä on jatkossa kaupunginhallitus. 

Toimivallan siirron myötä kaupunginhallitus voi tartuntatautilain 58 §:n mukaisesti päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Tartuntatautilakia ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että kunnan toimivalta rajoitustoimien osalta laajenee osin myös elinkeino- ja yhdistystoimintaa koskevaksi. 

Toimivallan siirtoa perusteltiin koronatilanteen nopeilla muutoksilla. Jotta muutoksiin voidaan reagoida välittömästi, on rajoitustoimenpiteitä tekevällä toimielimellä oltava jatkuvasti ajantasaista tietoa asioiden valmistelusta. Kaupunginhallitus kokoontuu viikoittain ja saa ajantasaisen raportin koronatilanteesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja osallistuu toistaiseksi viikoittain kokoontuvan poikkeusolojen johtoryhmän kokouksiin, joissa operatiivisella tasolla valmistellaan, koordinoidaan ja sovitetaan yhteen eri toimialoihin vaikuttavia toimenpiteitä sekä tiedotetaan niistä.

Syksyn 2020 talousarviomuutokset 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyn 2020 talousarviomuutokset. Toimintatulojen osalta syksyn talousarviomuutos on yhteensä -6,1 miljoonaa euroa ja toimintamenojen osalta -17,5 miljoonaa euroa. Verotulot alittuvat alkuperäiseen talousarvioon verrattuna -19,4 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia korotetaan 30,8 miljoonaa euroa. Investointitulot kasvavat 0,5 miljoonalla eurolla ja investointimenot alenevat 12,0 miljoonalla eurolla.

Talousarviomuutokset heikentävät vuosikatetta 12,2 miljoonaa euroa ja vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 38,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa 70 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista. Tilikauden alijäämä on talousarviomuutosten jälkeen -16,2 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen ylijäämäkertymän arvioidaan olevan 3,7 miljoonaa euroa tilikauden päättyessä.

Vuoden 2020 talousarviomuutoksissa ei ole huomioitu valtion seitsemänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyvää valtion kompensaatiota koronatestaukseen, koska tuen kohdentumisesta ja ajoittumisesta ei ole vielä täsmällistä tietoa. Lisätalousarvion päätöksen mukaan kunnille korvataan täysimääräisesti koronaan liittyvät välittömät testauskustannukset, johon varataan yhteensä 355 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Kaupungin talousarviomuutoksissa sosiaali- ja terveystoimen toimintamenojen muutokseen sisältyy 7,3 miljoonan euron kuluarvio koronatestaukseen liittyen. Tietojen tarkentuessa, loput talousarviomuutokset tuodaan vielä loppuvuoden aikana kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkosuunnitelma vuosille 2021–2025

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalveluverkon ja sen kehittämisen periaatteet vuosille 2021–2025. Palveluissa tapahtuu merkittäviä muutoksia sairaala Novan valmistuessa. Sairaala Novaan siirtyy Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta merkittävästi vastaanottopalveluja avosairaanhoidon, erikoisvastaanottojen sekä suunterveydenhuollon osalta. Sairaala Novaan tulee myös sata sairaansijaa kaupunginsairaalan käyttöön. 

Palveluverkkosuunnitteluun vaikuttaa keskeisesti Jyväskylän väestöennuste, joka osoittaa, että alle 16-vuotiaiden määrän vähenee ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa. 75-84-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 3000 henkilöllä vuodesta 2020 vuoteen 2025. Vastaavasti yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vuodesta 2020 vuoteen 2025 noin 650 henkilöllä. Seuraavan viiden vuoden jaksolla molemmat ikäryhmät kasvavat vielä noin 1000 henkilöllä.

Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää tarvetta ikääntyneiden palveluiden lisäämiseen. Erilaiset asumisen muodot ikääntyneille tulee tarkastella koko kaupungin tasolla. Palveluasumisen paikkojen määrän tarpeen arvioidaan kasvavan vähintään 75 paikalla vuosittain, vaikka kotiin vietäviä tuki- ja hoivapalveluita lisätään. Laskennallisesti ikääntyneiden palvelurakenteen mukaisena arviona on, että noin 9% yli 75-vuotaista tulee olemaan palveluasumisen palveluissa. Palveluasumisen paikkoja järjestetään Jyväskylässä tulevina vuosina lisäämällä omaa toimintaa sekä hankkimalla palvelua ostopalveluna ja palvelusetelillä. Kauramäen palveluasumisen yksikön suunnittelu ja rakennuttaminen toteutuvat vuosien 2021–2022 aikana.

Neuvolapalveluissa osoitteeseen Yliopistonkatu 32 perustetaan uusi neuvola, joka palvelee keskustan ja Halssilan alueen väestöä. Toinen uusi yksikkö perustetaan Kuokkalan alueen väestölle osoitteeseen Polttolinja 9. Halssilan neuvolaa esitetään lakkautettavaksi. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan toimipiste perustetaan Kyllön terveysasemalle. Muutoksista tehdään vielä talousarvion yhteydessä erilliset päätökset kaupunginvaltuustossa.

Vanhusten päiväkeskustoimintamalliin esitetään myös muutoksia. Hyvinvointikeskuksista kahden, Piippuranta ja Kylätupa, toiminta siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyksen toimialan palveluksi. Muut hyvinvointikeskukset Säynätsalossa, Kypärämäessä, Huhtasuolla, Keljossa ja Tikkakoskella esitetään lakkautettavaksi. Samaan aikaan kuntouttavaa päivätoimintaa lisätään ja palvelua laajennetaan nykyisissä toimipisteissä, jotka sijaitsevat Palokassa, Keltinmäessä, Kortepohjassa, Vaajakoskella ja Korpilahdella. Näistäkin muutoksista tehdään vielä erilliset päätökset kaupunginvaltuustossa.

Muita muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluissa on Keljon A ja B talojen tiloista ja Korpilahden 12 paikkaisesta palveluasumisen yksiköstä luopuminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiiviisti mukana myös Nuorten Talo -hankkeessa, jonka myötä tarkastellaan nuorten palveluiden kokonaisuutta. Hankkeessa käyttöönotettava toimintamalli ja palveluiden yhteistyön muutokset voivat vaikuttaa myös soten palveluverkkoon.

Asiaa on käsitelty aiemmin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka lisäsi asiaan ponnen. Ponnen mukaan jatkotyössä on mm. tuotava selkeästi esille palveluverkkoratkaisujen kokonaiskustannukset huomioiden myös niiden vaikutukset pidemmällä aikavälillä kustannusten hillitsemiseksi ja säästöjen toteuttamiseksi. 

Keskustelun aikana Jukka Hämäläinen esitti, että listatekstistä poistetaan kappale ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta päättyy Keskustan (Tapionkatu) ja Kuokkalan terveysasemilla aiempien päätösten mukaisesti.” Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi. 

Ilmarisenkatu 16 asemakaavan muutos

Valtuusto hyväksyi Ilmarisenkatu 16:n asemakaavan muutos hyväksyttiin 4.9.2020 tarkistetussa muodossa. Tontilla sijaitsee 1965 valmistunut arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema neljäkerroksinen asuinkerrostalo. Kerrostalo sijoittuu tontin itäosaan ja Ilmarisenkadun varteen jää laaja pysäköintialue. Kerrostalo on toteutettu kolmen portaan lamellitalona. Kaava-alueen pinta-ala on 3238 m² ja se on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustan alueelle. Täydennysrakentaminen on sovitettava yhteen muun rakennetun ympäristön kanssa.

Joonas Köntän (kesk) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylään uudet kuntoportaat   

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien Jyväskylään rakennettavia uusia kuntoportaita. Vastauksessa todetaan, että liikuntapalveluissa on parhaillaan käynnissä liikuntaverkkoselvitystyö. Tavoitteena on syksyn kestävän työskentelyn aikana selvittää ja kartoittaa kaupungin ylläpitämän liikuntapaikkaverkon sekä liikuntapalvelutuotannon nykytila sekä linjata verkon ja palvelutuotannon taso huomioiden olemassa olevat resurssit ja kaupungin vallitseva taloustilanne. Kokonaistavoitteena on aikaan saada laadukas, kustannustehokas ja optimaalisesti palvelutarpeita vastaava liikunnan palveluverkko 2020-luvulla. Osana liikuntaverkkoselvitystä tullaan ottamaan myös kantaa uusien kuntoportaiden tarpeeseen sekä mahdolliseen sijaintiin.

Leena Lyytisen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite varhaiskasvatuksen suhdeluvut määriteltävä tarkemmin

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkempaa määrittelyä sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Vastauksessa todetaan, että lasten laskennallisesta puolittamisesta luovutaan esityksen mukaisesti, niin kunnallisiin varhaiskasvatuspalveluihin tarvitaan lisää paikkoja noin 290 ja yksityisiin palveluihin noin 100 paikkaa. Esitetty muutos tarkoittaa käytännössä yhtä suurta muutosta varhaiskasvatuspalveluissa kuin varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palautus elokuussa 2019. Kunnallisten palvelujen osalta varhaiskasvatuspaikkojen määrän lisääminen aiheuttaisi kalenterivuodelle 2021 yhteensä 3,4 milj. euron lisäkustannukset. Yksityisten palvelujen palvelusetelimenojen osalta lisäkustannukset olisivat vastaavasti 0,9 milj. euroa. Kustannusvaikutus vuodelle 2021 olisi siis yhteensä 4,3 milj. euroa.

Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite JOPO-ryhmätoiminnan laajentamisen selvittäminen

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien joustavan perusopetuksen eli JOPO-ryhmätoiminnan laajentamisen selvittämistä. Vastauksessa todetaan, että perusopetusasetuksessa määritellään perusteet oppilaan ottamiseksi joustavan perusopetuksen toimintaan. Asetuksen mukaan JOPO-toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien oppilas. Poikkeuksellisesti toiminnan piiriin voidaan ottaa myös erityisopetusta saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. 

Kevään 2020 yhteishaussa maalis-huhtikuussa JOPO-toimintaan oli tarjolla 30 oppilaspaikkaa. Kolmeen ryhmään haki yhteensä 29 oppilasta eri kouluilta. Kevään 2020 hakijamäärä vastasi edellisen kevään hakijamäärää. Jyväskylän 7.-9.-luokkien oppilaiden kokonaismäärän nähden hakijamäärä on vähäinen. Syyskuussa 2020 järjestetyn täydennyshaun kautta ryhmiin valittiin vielä kuusi oppilasta. Näin ollen lukuvuonna 2020–2021 kaikissa kolmessa JOPO-ryhmissä on 10 oppilasta. Joustavan opetuksen ryhmien määrää arvioidaan Jyväskylän perusopetuksessa tarpeisiin perustuen. Tällä hetkellä Jyväskylän perusopetuksessa JOPO -luokkien määrän voidaan katsoa olevan riittävä hakijamääriin ja tarpeisiin nähden. Tilannetta seurataan lukuvuosittain ja tarvittaessa ryhmien määrää voidaan tarkastella uudestaan.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite teatteri ja draama rapistuvan lukutaidon pelastajiksi

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien toimenpiteitä lasten ja nuorten lukutaidon ylläpitämiseksi. Aloitteessa ehdotetaan lukuinnostuksen herättämistä ja ylläpitämistä draaman ja teatterin keinoin. Yhtenä esimerkkinä valtuustoryhmä ehdottaa Helsingissä käytössä olevaa kirjastojen Teatteritäti- mallia, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan kirjavinkkausta draamallisin keinoin. 

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupungin perusasteen koulut noudattavat kulttuuriopetussuunnitelma Kompassia, joka sisältää vuosittaiset retket eri taidelaitoksiin sekä eri taiteenalojen työpajoja ja esityksiä. Kompassin sisällöt suunnitellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuripalveluiden ja kaupungin taidelaitosten sekä eri taiteenalojen ammattilaisten kanssa. Sisällöissä huomioidaan opetussuunnitelman tavoitteet eri ikäkausille. Sanataide ja kirjallisuus ovat erityisenä painopisteenä 4. luokan oppilaille, jotka käyvät kirjavinkkauksessa ja osallistuvat sanataidepajoihin. Sanataidepajoissa on usein yhdistettynä draama ja sen elementit. Esimerkiksi lukuvuonna 2020-2021 Räppikässää-pajassa paneudutaan rytmiin, räp-tekstin kirjoittamiseen, sovittamiseen ja räppäämiseen. Näyttämölle-teatteripajan idea on tarinoihin ja niiden rakenteeseen tutustuminen ja esityksen luominen. Runoralli-pajassa tutustutaan lukemalla, kirjoittamalla ja toiminnallisesti erilaisiin runoihin ja kokeillaan itse niiden kirjoittamista. Tarinaraksa-pajassa tehdään oma kertomus ja draamallinen esitys. Draama on erityisenä sisältönä myös 2. luokkalaisilla, jotka osallistuvat kaupunginteatterin Teatteriseikkailuun.

__________________

Kaupunginvaltuusto otti pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi Irina Tuokon (Vihr.) eron luottamustehtävistä. Tuokon tilalle varsinaiseksi valtuutetuksi nousi vihreän valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Irene Hallamäki. Sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Leena Lyytinen ja uudeksi jäseneksi Emilia Lakka. Emilia Lakan tilalle sivistyslautakunnan uudeksi varajäseneksi valittiin Anni Pursiainen. Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäseneksi Tuokon tilalle nimettiin Irene Hallamäki.

Lisäksi valtuusto myönsi Petteri Muotkalle eron sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä. Uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Mia Puolimatka ja uudeksi varajäseneksi Krista Dachauer jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Valtuusto päätti pitää kokouksensa kevätkaudella 2021 maanantaisin 18.1., 22.2., 22.3., 3.5. ja 31.5.2020 kello 18.00 alkaen. 

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 044 2848 504