Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto julkaisi tänään oman talousarvioesityksensä. Koronatilanteen vuoksi talousarvio on laadittu poikkeuksellisen haastavista lähtökohdista ja esitys sisältää yhteensä 12,5 miljoonan euron menojen leikkaukset.

Palveluiden hyvä taso kuitenkin säilyy ja rinnalla toteutetaan merkittäviä investointeja, joilla arvioidaan olevan paikallistasolla työllistävä vaikutus. Veronkorotuksia kaupunginjohtajan esitys ei sisällä.

Koronatilanne leimaa tällä hetkellä laajasti kuntataloutta koko maassa. Jyväskylän taloustilanne on ollut haasteellinen jo ennen koronakriisin alkamista. Ylijäämää ja siten puskuria kriisin kohtaamiseen ei kaupungin taseessa juuri ole. Ensi vuoden talousarvion laadintaa haastaa myös kuluvalle vuodelle muodostumassa oleva alijäämä. Silti kaupunginjohtaja katsoo tulevaan kohtuullisen rauhallisin mielin. 

- Kriisinkin keskellä luotamme kaupungin kasvuun ja vetovoimaan. Väestönkasvu jatkuu meillä tänäkin vuonna vahvana ja uusia työpaikkoja syntyy myös kriisin keskellä toisin kuin monissa muissa kunnissa, Timo Koivisto tiivistää. 

Taloussuunnittelussaan kaupunki katsoo tulevaa vuotta pidemmälle. Parhaillaan Jyväskylässä laaditaan pitkän aikavälin talousohjelmaa seuraavalle valtuustokaudelle. Sopeuttamistarpeen arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2023 loppuun mennessä. Talousohjelmassa tullaan arvioimaan kaikki käytössä olevat keinot kulujen alentamisesta omaisuuden myyntiin ja verotukseen.

Ensi vuoden talousarvio ja nyt esittävät säästötoimenpiteet ovat talousohjelman edellyttämän rakenteellisen muutoksen alku, jolla järkevöitetään jyväskyläläisten palveluita säilyttäen kuitenkin niiden hyvä laatu myös tulevaisuudessa.

- Säästöjen kokoluokka on esityksessä mittava, mutta lautakunnat ovat tehneet erittäin vastuullista työtä säästökeinojen löytämiseksi. Kyseessä ei siten ole laaja leikkauslista, vaan enemmän tarkastellaan palveluiden painopistettä huomioiden esimerkiksi syntyvyyden lasku ja ikääntyvän väestön palvelutarpeet. Lisäksi eri toimialoilla haetaan säästöjä muun muassa lisäämällä digitaalisia palveluita, hyödyntämällä henkilöstöpoistumaa sekä järkevöittämällä palveluverkkoja, Koivisto luettelee.

Verotuksen ratkaisuilla ja investoinneilla tuetaan ostovoimaa ja työllisyyttä

Veronkorotuksia ei kaupunginjohtaja Jyväskylään ehdota. Maltillisella verotuksella halutaan tukea asukkaiden ostovoimaa ja siten paikallisten yritysten edellytyksiä toimia koronakriisin keskellä. Korotuksia ei nähdä järkevinä myöskään siksi, että valtio esittää ensi vuoden talousarviossaan kunnille kohdennettavaa kertaluontoista tukipakettia.

- Vaikeasti ennakoitavissa olevassa tilanteessa ei kannata ottaa kaikkia keinoja käyttöön vaan veronkorotusten tarve arvioidaan, kun koronakriisi helpottaa ja pystymme paremmin arvioimaan talouden kokonaistilannetta talousohjelmankin pohjalta, kaupunginjohtaja Timo Koivisto summaa.

Jyväskylä tukee alueellista työllisyyttä myös investoinneilla. Nykyisessä suhdanne- ja korkotilanteessa investointien toteuttaminen on kaupungin kannalta järkevää. Suurimpia uudisrakentamisen kohteita ovat Kortepohjan päiväkotikoulu (7,1 miljoonaa euroa) ja Keljonkankaan koulukeskus (5,4 miljoonaa euroa). Lisäksi toteutetaan uimahalli AaltoAlvarin ja Alvar Aalto -museon laajat peruskorjaukset. Hippoksen investointiin talousarviossa ei ole varausta, sillä hankkeen suunnittelu on edelleen kesken ja investoinnin täsmällinen suuruus ja ajoitus tulevat täsmentymään.

Kunnallistekniikan osalta parannetaan mm. Puistokatua Arenaukiolta Rajakadulle sekä käynnistetään Tourujoen kunnostaminen. Sataman kärjen yhdyskuntarakentamiseen on talousarviossa määrärahavaraus, mikäli ravintola- ja saunainvestointi alueella saadaan käyntiin. Urheilu- ja retkeilyalueilla investoidaan Viitaniemen liikuntapuiston katsomo-, huolto- ja pukuhuonetilojen viimeistelyyn. 

Säästötoimenpiteet toteutetaan asiantuntijalautakuntien esittämillä keinoilla

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä säästötoimenpiteet ovat hyvin pitkälti samat, kuin asiantuntijalautakuntien esityksissä. Lautakuntien esittämät eurolisäykset on sisällytetty kaupunginjohtajan esitykseen lähes sellaisenaan. Sivistyslautakunnan ehdotukseen nähden kaupunginjohtaja esittää 400 000 euron säästöä lukiokoulutuksen tukeen sekä 600 000 euron säästötavoitetta perusopetuksen tukipalveluihin sekä nuorisopalveluihin. Nämä säästöt on tarkoitus toteuttaa ilman, että oppilaiden viikkotuntimäärään tai opetusresurssiin puututaan.  

Varhaiskasvatuksessa varaudutaan supistamaan toimintaa syntyvyyden laskiessa. Myös kerhotoimintaa ja perhepuistotoimintaa supistetaan lapsiryhmien koon pienentyessä. Perusopetuksessa luovutaan aamu- ja iltapäivätoiminnan maksualennuksista ja -vapautuksista. Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa nostetaan tulotavoitetta ja tarkastellaan palveluorganisaatiota uudella tavalla synergiaetujen löytämiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetään muun muassa etävastaanottojen lisäämistä, ikääntyneiden päiväkeskusverkon supistamista, palvelu- ja hoitojaksojen keston rajaamista sekä ikääntyneiden laitoshoidon purkamista ja palveluiden painopisteen siirtämistä edelleen palveluasumiseen. Erikoissairaanhoidon palveluihin on kaupunginjohtajan esityksessä sairaanhoitopiirin palvelusuunnitelman mukainen määrärahavaraus.

Kaupunkirakennepalveluissa esitetään esimerkiksi yksityisteiden avustuksiin vähennystä ja viheralueiden hoidosta leikataan maltillisesti. Lasten leikkipuistojen talvihoitoa ja valaistuksen kunnossapitoa vähennetään. Tulopuolta kasvatetaan lisäämällä metsämyyntiä ja maanvuokratuloja.

Konsernihallinnossa leikataan mm. elinkeinohankkeista, kaupunkikehitysalustoista ja työllisyyspalveluiden avustuksista sekä erilaisista tapahtuma- ja markkinointikuluista. Kylän Kattauksen -liikelaitoksessa tarkastellaan keittiöverkkoa. Keski-Suomen pelastuslaitoksella siirretään kalustohankintojen toteutusta ja käydään läpi työaikajärjestelyjen toteutusta säätöjen löytämiseksi.

Kaupungilla on parhaillaan käynnissä YT-neuvottelut, joissa käydään läpi toimenpide-ehdotusten vaikutukset henkilöstön näkökulmasta. Neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa tullaan käymään läpi ennen kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarviota koskevaa päätöksentekoa.

Talouden keskeiset luvut kaupunginjohtajan esityksessä

  • Vuoden 2021 talousarviossa kaupungin toimintakate on 742,5 miljoonaa euroa ja toimintakate heikkenee 5,1 miljoonaa euroa (-0,7 %) vuoden 2020 muutetusta talousarviosta.
  • Toimintamenot kasvavat kuluvasta vuodesta 4,2 miljoonaa euroa (+0,5 %) ja toimintatulot heikkenevät 0,9 miljoonaa euroa (-0,6 %).
  • Veroprosentit ovat samat kuin kuluvana vuonna.
  • Kunnallisveroja ennakoidaan kertyvän 475,0 miljoonaa euroa vuonna 2021, mikä on 12,0 miljoonaa euroa (+2,6 %) kuluvaa vuotta enemmän. Kokonaisverokertymäksi vuodelle 2021 arvioidaan 561,0 miljoonaa euroa ja kasvua kuluvaan vuoteen on 3,3 %.
  •  Taloussuunnitelmakauden valtionosuusarviot on asetettu valtionvarainministeriön julkaiseman kuntatalousohjelman pohjalta. Valtionosuuksia ennakoidaan kertyvän 210,1 miljoonaa euroa vuonna 2021, mikä on 11,5 miljoonaa euroa (-5,2 %) kuluvaa vuotta vähemmän. Valtionosuuksiin sisältyy kuntatalouden tukitoimina kertaluonteisia korvauksia 7,2 miljoonaa euroa vuodelle 2021.
  • Vuodelle 2020 valtionosuuksiin sisältyy valtion lisätalousarvioista johtuvia kertaluonteisia lisäyksiä 27,1 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden 2020 valtionosuuksissa on yritysten veronmaksulykkäyksistä johtuvia korvauksia 2,7 miljoonaa euroa, jotka vähennetään vuosien 2021 (-2,0 miljoonaa euroa) ja 2022 (- 0,6 miljoonaa euroa) valtionosuuksista. Ilman valtionosuuksien kertaluonteisia eriä kaupungin valtionosuudet kasvavat 13,1 miljoonaa euroa (+6,8 %) vuodelle 2021.
  • Talousarviossa tavoitteeksi asetetaan 36,3 miljoonan euron vuosikate vuodelle 2021, jolloin se kattaa poistoista 63 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 51 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa vuonna 2021.
  • Tilikauden ylijäämää parantaa satunnaisiin tuottoihin arvioitu 25,0 miljoonan euron myyntivoitto Education Facilities Oy:n myyntiselvitykseen liittyen. Mahdollisella myyntivoitolla ei rahoiteta pysyviä menoja vaan vahvistetaan kaupungin ylijäämäkertymää. Tulorahoituksen tasapaino saavutetaan taloussuunnitelmakauden vuosina 2022 ja 2023.
  • Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut nettoinvestoinnit vuodelle 2021 ovat 68,5 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 15,3 miljoonaa euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa 47.
  • Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna 2021 noin 15,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2021 lopussa 467,9 miljoonaa euroa eli 3 234 euroa asukasta kohti.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Jyväskylän kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarviosta kaupunginjohtajan esityksen pohjalta sekä samalla päättää veroprosenteista 26.10.2020 olevassa kokouksessaan.

Kaupunginhallitus tekee kaupunginjohtajan talousarvioesityksen pohjalta oman ehdotuksensa talousarvioseminaarissa 5.–6.11.2020. Lopullisesta talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto 23.11.2020 olevassa kokouksessaan.

Kun talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, lautakunnat ja johtokunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat joulukuun aikana.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys, esittelydiat ja kaupunginjohtajan video päivittyvät kello 16.00 kaupungin verkkosivuille osoitteeseen https://www.jyvaskyla.fi/talous/talousarvio/talousarvio-2021 

Lisätietoja: 
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. tai 050 336 2819 ja
Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545

Asiasanat: