Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon hyväksymistä. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi FIM Pääomarahastot Oy:n tekemän tarjouksen koskien Lapset SIB II -rahaston hankehallinnoijan kilpailutusta.

Lapset SIB II -rahaston hankehallinnoijan kilpailutus: Hankintapäätöksen tekeminen hankintamenettelyssä

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä FIM Pääomarahastot Oy:n 11.8.2020 tekemän tarjouksen koskien Lapset SIB II -rahaston hankehallinnoijan kilpailutusta. Taustalla on kaupunginhallituksen 28.10.2019 tekemä päätös siitä, että Jyväskylän kaupunki osallistuu Lapset SIB II -rahaston (Social Impact Bond) hankehallinnoijan kilpailutukseen. Kyseessä on vaikuttavuusinvestointihanke, jossa tuotetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja tulosperusteisesti. 

Hankinnassa tilaajina toimivat Jyväskylän kaupunki, Tampereen kaupunki, Karkkilan kaupunki, Vihdin kunta sekä kahden viimeisen yhteinen perusturvakuntayhtymä Karviainen. Jokaisella kunnalla on oma hanke, jota koskevasta sopimuksesta kunta vastaa yksin. Jyväskylän kaupungin osahanke kohdentuu toisen asteen ja perusopetuksen kohderyhmiin. 

Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa (SIB) tilaaja ei maksa palvelusuoritteista, vaan toimittaja rahoittaa interventiot, tilaaja saa hyötyä interventioista ja maksaa tulospalkkioita sopimuksessa määriteltyjen tulosten saavuttamisesta. Mikäli tuloksia ei saavuteta, palkkioita ei makseta. Toimintamalli on näin kunnalle riskitön. Jyväskylän hankkeen odotettu enimmäisarvo eli maksettava tulospalkkio koko sopimuskauden ajalla on tarkentunut hankintamenettelyn aikana 10 miljoonaan euroon (+ alv).

Jyväskylän osahankkeen tavoite on vähentää NEET-nuorten määrää lisäämällä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta Jyväskylässä. NEET-nuoria (Not in Education, Employment or Training, suomeksi: Ei koulutuksessa, työssä eikä harjoittelussa) on Jyväskylässä arviolta 2361–3935, ja heistä aiheutuu TEM:in laskentamallin mukaan vuosittain Jyväskylän kaupungille yli 20 miljoonan euron kustannukset erilaisina tukina ja menetettyinä verotuloina sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksina. 

Hankkeen tuotonmaksumalli on täysin tulosperusteinen: Jyväskylän kaupunki maksaa vain yksilöidyistä, saavutetuista tuloksista toimittajalle. Tuotonmaksumalli määräytyy Jyväskylässä kuudesta tekijästä. Tekijät ovat ryhmässä 1 (toisen asteen nuoret) toisen asteen tutkinto, korkeakouluopinnot ja työllisyys. Perusopetuksen ryhmissä tekijät ovat sijaishuollon välttäminen, luvattomien poissaolojen väheneminen sekä koulumenestys. Maksettavalle palkkiolle on asetettu maksimieuromäärä, ja lisäksi tietyn tuottoprosentin ylittyessä ylimenevä palkkio leikkautuu pois.

Hyödyt on laskettu säästöistä perustoimeentulotuen ja työllisyyskulujen maksuissa, sekä kasvusta verotuloissa ja Gradian valtionosuuksissa. Perusopetuksen kohderyhmän osalta hyödyissä on otettu huomioon myös lastensuojelun kustannukset. Lisäksi on oletettavaa, että myös muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä rikollisuuden aiheuttamat kulut pienenevät toimenpiteiden seurauksena osallistuneiden lasten ja nuorten osalta. Näitä ei ole otettu huomioon hyötyjen laskennassa. Lisäksi interventioilla on inhimillinen hyvinvointiin liittyvä hyöty.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkosuunnitelma vuosille 2021–2025

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalveluverkon ja sen kehittämisen periaatteet vuosille 2021–2025. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluissa tapahtuu merkittäviä muutoksia sairaala Novan valmistuessa. Sairaala Novaan siirtyy Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta merkittävästi vastaanottopalveluja avosairaanhoidon, erikoisvastaanottojen sekä suunterveydenhuollon osalta. Sairaala Novaan tulee myös sata sairaansijaa kaupunginsairaalan käyttöön. 

Toinen suunnitteluun keskeisesti vaikuttava tekijä on Jyväskylän väestöennuste, joka osoittaa, että alle 16-vuotiaiden määrän vähenee ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa. 75-84-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 3000 henkilöllä vuodesta 2020 vuoteen 2025. Vastaavasti yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vuodesta 2020 vuoteen 2025 noin 650 henkilöllä. Seuraavan viiden vuoden jaksolla molemmat ikäryhmät kasvavat vielä noin 1000 henkilöllä.

Yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää tarvetta ikääntyneiden palveluiden lisäämiseen. Erilaiset asumisen muodot ikääntyneille tulee tarkastella koko kaupungin tasolla. Palveluasumisen paikkojen määrän tarpeen arvioidaan kasvavan vähintään 75 paikalla vuosittain, vaikka kotiin vietäviä tuki- ja hoivapalveluita lisätään. Laskennallisesti ikääntyneiden palvelurakenteen mukaisena arviona on, että noin 9% yli 75-vuotaista tulee olemaan palveluasumisen palveluissa. Malli on valtakunnallisen ikääntyneiden palvelurakenteen mukaista, jossa pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitaan vain erityisissä tapauksissa liittyen lääketieteellisiin perusteisiin. Palveluasumisen paikkoja järjestetään Jyväskylässä tulevina vuosina lisäämällä omaa toimintaa sekä hankkimalla palvelua ostopalveluna ja palvelusetelillä. Kauramäen palveluasumisen yksikön suunnittelu ja rakennuttaminen toteutuu vuosien 2021–2022 aikana.

Konkreettiset muutokset sote-palveluissa

Neuvolapalveluissa esitetään, että osoitteeseen Yliopistonkatu 32 perustetaan uusi neuvola, joka palvelee keskustan ja Halssilan alueen väestöä. Toinen uusi yksikkö perustetaan Kuokkalan alueen väestölle osoitteeseen Polttolinja 9. Halssilan neuvolaa esitetään lakkautettavaksi. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan toimipiste perustetaan Kyllön terveysasemalle. Muutoksista päättää hallintosäännön mukaisesti kaupunginvaltuusto.

Vanhusten päiväkeskustoimintamalliin esitetään myös muutoksia. Hyvinvointikeskuksista kahden, Piippuranta ja Kylätupa, toiminta siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyksen toimialan palveluksi. Muut hyvinvointikeskukset Säynätsalossa, Kypärämäessä, Huhtasuolla, Keljossa ja Tikkakoskella esitetään lakkautettavaksi. Samaan aikaan kuntouttavaa päivätoimintaa lisätään ja palvelua laajennetaan nykyisissä toimipisteissä, jotka sijaitsevat Palokassa, Keltinmäessä, Kortepohjassa, Vaajakoskella ja Korpilahdella. Näistäkin muutoksista päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Muita muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluissa on Keljon A ja B talojen tiloista ja Korpilahden 12 paikkaisesta palveluasumisen yksiköstä luopuminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiiviisti mukana myös Nuorten Talo -hankkeessa, jonka myötä tarkastellaan nuorten palveluiden kokonaisuutta. Hankkeessa käyttöönotettava toimintamalli ja palveluiden yhteistyön muutokset voivat vaikuttaa myös soten palveluverkkoon.

Asiaa on käsitelty jo aiemmin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka lisäsi asiaan ponnen. Ponnen mukaan jatkotyössä on mm. tuotava selkeästi esille palveluverkkoratkaisujen kokonaiskustannukset huomioiden myös niiden vaikutukset pidemmällä aikavälillä kustannusten hillitsemiseksi ja säästöjen toteuttamiseksi. 

Jyväskylän kaupungin eroaminen Pro Ysitie Ry:n ja Nelostie E75 Ry:n jäsenyydestä

Kaupunginhallitus päätti, että Jyväskylän kaupunki eroaa Pro Ysitie Ry:n ja Nelostie E75 Ry:n jäsenyydestä seuraavan toimintavuoden alusta lukien. Yhdistyksen jäsenyyksillä on ollut aiemmin edunvalvonnalliset perusteet, sillä molempien valtateiden kehitys on Jyväskylän kaupungille merkittävä intressikysymys. Liikennejärjestelmien suunnittelussa toimintaympäristö on kuitenkin viime vuosina muuttunut merkittävästi. Jyväskylän kaupunkiseutu pääsee MAL-sopimusmenettelyn piiriin ensi vuoden alusta lukien. Myös ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteilla, jossa kaupunki on ollut aktiivisesti mukana. Näin ollen Jyväskylän kaupungin jäsenyys Pro ysitie ja Nelostieyhdistyksissä ei ole enää tarkoituksenmukaista.
__________________

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi kokouksessaan taloustoimikuntaan Aimo Asikaisen sekä Mervi Hovikosken. Pykälä Jyväskylän kaupungin edustajien nimeäminen jätepoliittisen ohjelman laadintaa varten perustettavaan ohjausryhmään jätettiin pöydälle ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 9.10.2020 hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. 

Lisätietoja:
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353 
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
 

Asiasanat: