Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kaupunginhallituksen erottamista. Taustalla on 11.9.2020 saatu tieto siitä, että Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen (Jyväskyläläisten hyväksi -valtuustoryhmä) on vangittu todennäköisin syin epäiltynä murhan yrityksestä.

Valiokunta tulee valmistelemaan kaupunginhallituksen erottamisen lokakuun 26. päivä olevaan valtuustoon kuultuaan asianosaisia. Samassa kokouksessa valtuusto nimeää myös uuden hallituksen. Mikäli valiokunta saa työnsä valmiiksi jo aiemmin, valtuusto pitää ylimääräisen kokouksen ja tekee päätökset nopeammalla aikataululla. 

Valtuusto nimesi tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi Tuija Mäkisen (varajäsen Timo Taskinen) ja varapuheenjohtajaksi Tony Melvillen (varajäsen Leena Yksjärvi). Tilapäisen valiokunnan jäsenet ovat Jaakko Selin (varajäsen Pirita Wahlstedt-Niskanen), Tuulia Kuntsi (varajäsen Jyri Ylönen), Kari Yksjärvi (varajäsen Paula Rastas), Marika Visakorpi (varajäsen Arto Lampila) ja Tapani Mäki (varajäsen Kauko Isomäki). Virkamiehistä kokouksissa on paikalla kaupunginsihteeri Anu Leppänen ja kaupunginlakimies Jaana Nyman. 

Kuntalaissa on tarkat määräykset siitä, miten luottamushenkilön asemaan voidaan vaikuttaa kesken toimikauden. Kuntalaissa (34-35 §) määrätään, että valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä ja perustuu valtuuston poliittiseen harkintaan. 

Teemu Torssosen asemaan Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna vaikuttaa se, miten rikostutkinta etenee ja nostetaanko häntä vastaan syytteet. Kuntalaki määrää, että mikäli luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu tai tekotapa osoittaa, ettei hän voi toimia luottamustehtävässään sen edellyttämällä tavalla, valtuusto voi oikeudenkäynnin ajaksi pidättää hänet toimestaan. Erottaminen tulee kysymykseen, jos valtuutettu on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Tuolloin valtuusto voi erottaa henkilön luottamustoimestaan.

Jari Blomin ja Ahti Ruoppilan ilmoitukset luottamustoimen hoitamisesta vetäytymisestä

Kaupunginvaltuusto otti pöydältä käsiteltäväkseen ilmoituksen kaupunginvaltuutettu Jari Blomin ja Ahti Ruoppilan vetäytymisestä luottamustehtävistä. Taustalla on 15.9.2020 annettu tieto siitä, että heitä vastaan on nostettu syytteet törkeästä avustuspetoksesta. Kyse on kuntalain 86 §:n tarkoittamasta epäilystä rikollisesta menettelystä luottamustoimen ulkopuolella. Laissa määrätään, että luottamushenkilö voi tällaisessa tilanteessa vetäytyä luottamustoimen hoitamisesta oikeudenkäynnin ajaksi. 

Kumpikin valtuutettu on toimittanut syytteiden nostamisen jälkeen kaupungin kirjaamoon ilmoituksen luottamustoimesta vetäytymisestä oikeudenkäynnin ajaksi. Ilmoitusten mukaan vetäytyminen koskee niiden luottamustehtävien hoitamista, joihin Jyväskylän kaupunki on heidät nimennyt. 

Jyväskylän kaupungin lausunto sote-maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta

Kaupunginvaltuusto antoi lausuntonsa sote-maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Lausunnon mukaan uudistuksen tavoitteet ovat soten osalta kannatettavat. Lakipaketissa on kuitenkin täsmennettävää erityisesti kuntia koskevan rahoituksen sekä verotuksen osalta. Nykyisessä lakiesityksessä lähdetään siitä, että maakuntien talous tehdään aloitusvaiheessa tasapainoiseksi. Kuntia koskevassa laskennassa piilee kuitenkin epäkohtia, joita valtuuston mukaan tulee täsmentää. 

Siirtolaskennassa nykyisin sote-palvelunsa kustannustehokkaasti järjestäneet kunnat ovat maakuntien perustamisen jälkeen nettohäviäjiä. Esimerkiksi Jyväskylä, jossa sote-kustannukset ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna järjestetty suhteellisen edullisesti, menettäisi uudistukseen liittyvässä valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa vuoden 2020 tasosta sote-kustannusten lisäksi jopa 10,5 miljoonaa euroa. Tämä heikentäisi oleellisesti kaupungin mahdollisuuksia huolehtia kunnan vastuulle jäävistä tehtävistä sekä edistää elinvoimaa. 

Rahoitusmallissa kuntia ”rangaistaan” myös siitä, jos kuntien sote-kulut seuraavien kahden vuoden aikana kasvavat. Kuntatalouden ollessa täysin ennustamaton mm. koronakulujen sekä kuntayhtymien alijäämän kattamisen vuoksi, kunnille kohdentuva rahoitusmalli nähdään epäoikeudenmukaisena. Keski-Suomen maakunta hyötyisi kuitenkin nykyisten sote-palveluiden kustannustason edullisuudesta, sillä väestön ikä ja palvelutarve huomioiden maakunnalle maksettava tarveperusteinen korvaus olisi suurempi kuin mitä tällä hetkellä sote-palveluihin Keski-Suomessa käytetään. 

Valtuusto totesi lausunnossaan myös, että säädöksiin kirjattu kiinteistöjen vuokra-aika (3 vuotta + 1 vuoden optio) on liian lyhyt, sillä esityksessä ei ole tietoa vuokranmääräytymisperusteista tai menettelytavasta, jonka mukaan siirtymäkauden jälkeen toimitaan. Lausunnon mukaan kuntia ei voi pakottaa asemaan, jossa ne joutuvat siirtymäkauden jälkeen harjoittamaan yhtiömuodossa sote-maakunnan käytössä olevien tilojen omistamista tai investointeja. Lakiesitys on lisäksi epäselvä siltä osin, mitä kuntien omistamille nykylainsäädännön puitteissa rakennetulle merkittävälle kiinteistöomaisuudelle tehdään.

Lausunnon vastauksista järjestettiin myös 3 äänestystä. Tuulia Kuntsi esitti kokouksessa Aila Paloniemen kannattamana, että lausunnossa olleet huomiot opiskeluhuollon koulukuraattori- ja psykologitehtävien siirrosta (kohta 89) kirjattaisiin muotoon: Opiskeluhuollon koulukuraattori ja -psykologipalveluiden järjestäminen on jatkossakin kunnan tehtävä. Kunnilla on oltava oikeus järjestää oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai sopia yhdessä näiden palveluiden järjestämisestä maakunnan kanssa. Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt pääosin sivistystoimen henkilöstöä ja kiinteä osa kouluyhteisöä, eikä tätä toimivaa mallia pidä muuttaa. Myös työnjohdon ja -organisoinnin on oltava pääsääntöisesti siellä, missä työkin tehdään. Työn johtamista ei pidä siirtää yhteen malliin maakuntiin, joissa ei ole tuntemusta päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten lasten ja nuorten arjesta tai siitä, mitä on ennaltaehkäisevä ja yksilökohtainen opiskeluhuolto kussakin yksikössä ja paljonko sitä tarvitaan. Kouluterveydenhuolto voi olla osa maakunnallista sotea.

Santeri Lohi esitti puolestaan Katja Isomöttösen kannattamana samaan kohtaan (89) muotoilua: Kouluterveydenhuollon toimiminen tiivisti yhdessä oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa, lähellä oppilaita ja opiskelijoita, on turvattava. Vastuu psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on jatkossakin oltava kunnissa. Toimivaa rakennetta ei tule romuttaa hallinnollisten uudistusten takia. Ensisijaisesti oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut tulee säilyttää kunnilla. Mikäli oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut siirretään maakuntiin, maakunnan ja opetuksen sekä varhaiskasvatuksen on luotava maakuntien aloituksen jälkeen yhdessä toimintamalli, jolla puututaan lasten ja nuorten ongelmiin laaja-alaisella yhteistyöllä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kuntsin ja Lohen ehdotuksesta äänestettiin vastakkain. Kuntsin ehdotus voitti äänin 34-19 (tyhjää äänesti 14). Tämän jälkeen Tuulia Kuntsin ehdotus asetettiin kaupunginhallituksen pohjaesitystä vastaan. Kyseisessä äänestyksessä Kuntsin ehdotus voitti äänin 39-28 tullen näin valtuuston täydennykseksi lausuntoon. 

Lisäksi Caius Forsberg esitti kokouksessa Antti Rastelan kannattamana, että ulkoistamissopimusten mitätöimistä koskevasta sääntelystä olisi annettu kriittisempi lausunto. Rastela esitti, että perusteluihin olisi kirjattu mm., ettei ulkoistamissopimusten mitätöintiä pidä toteuttaa, sillä mitätöiminen vaarantaa väestön terveyttä ja hoito- ja palveluketjujen toteutumista. Maakunnalle aiheutuva korvausvelvollisuus olisi mitätöinnin myötä merkittävä riippuen sopimuksen laajuudesta ja mahdollisesti viime aikoina yhteisesti sovituista investoinneista, jotka palveluntuottaja on toteuttanut. Esitys kuitenkin kaatui valtuustossa äänin 50-16 (1 tyhjä). 

Arviointikertomus 2019

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen antamat selvitykset vuoden 2019 arviointikertomuksessa esitettyihin yhteenvetoihin, johtopäätöksiin ja suosituksiin. Arviointikertomuksen kysymykset ja huomiot (17 kpl) koskivat laajasti kaupungin eri toimialoja sekä konserniin kuuluvia yhtiöitä. Kysymyksiä ja suosituksia oli mm. väestön ikärakenteen muutoksista suhteessa palvelurakenteisiin, sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstä, avosairaanhoidon hoitotakuusta koronatilanteen jälkeen, Hippos-hankkeesta, rakennuslupien käsittelyajoista, talouden tasapainottamisesta, teatterin toiminnan kehittämisestä jne. Tarkastuslautakunnalle annetut vastaukset huomioidaan vuoden 2021 talousarvion valmistelussa.

Keskustan valtuustoryhmä ym. valtuutettujen valtuustoaloite liikunta-/oleskelupuisto Säynätsaloon

Kaupunginvaltuusto antoi kokouksessaan vastauksen koskien liikunta-/oleskelupuistosta Säynätsaloon. Vastauksessa todettiin, ettei Säynätsalossa oleviin viher- ja virkistyspalveluihin sekä alueen asukasmäärään suhteutettuna palveluiden lisäämiselle ei ole perusteluja. Valtuustoaloitteen tekijät esittävät, että Säynätsaloon Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon läheisyyteen, puretun päiväkodin paikalle rakennetaan liikunta/oleskelupuisto paikallisille asukkaille ja vieraileville turisteille. Toteutuakseen hanke olisi vaatinut kaavamuutoksen.

Teemu Torssosen (Jyhy) valtuustoaloite Alva-yhtiöt Oy:n tekemät ja kaavailemat hinnankorotukset vuonna 2020 peruttava

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen koskien Alva-yhtiöt Oy:n tekemien ja kaavailemien hinnankorotusten perumisesta vuonna 2020. Vastauksessa todettiin Alva-yhtiöt Oy:n tiedottaneen syyskuussa 2019 sähkön siirron, veden ja lämmön hintojen pysyvän ennallaan, eikä korotuksia vuodelle 2020 ole tulossa. Yhtiön antama tiedote perustui yhtiön sen hetken parhaaseen näkemykseen. Alva kertoi tammikuussa korotuspaineita olevan myös veden ja lämmön hinnoittelussa, mutta aiotuista korotuksista on toistaiseksi luovuttu vallitsevan tilanteen vuoksi.

Vihreän liiton valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite viittomakielisten palveluiden vahvistaminen

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen koskien viittomakielisten palveluiden vahvistamista. Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupungissa on kattavasti viittomakielisille asukkaille suunnattuja palveluja. Osa palveluista toimii keskitetysti, kuten opetus- ja osa vanhuspalveluista. Kaupungilla jatketaan kuitenkin tiedottamisen ja yhteistyön tiivistämisen kehittämistä. Hajanaiset kuulovammaisten palvelut onkin koottu Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Sivuilla on linkit myös palveluja viittomakielisille tarjoavien järjestöjen sivuille.

Ari-Pekka Liukkosen (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite autojen yhteiskäyttö osaksi resurssiviisasta Jyväskylää

Valtuusto merkitsi kokouksessaan tiedoksi vastauksen koskien autojen yhteiskäyttöä osana resurssiviisasta Jyväskylää. Vastauksessa todetaan, että kaupungin työntekijöiden työtehtävien hoitamista varten on kaupungille hankittu yhteiskäyttöautoja ns. käytettävyyspalveluna, jossa palveluntuottaja toimittaa täyssähköautot ja niiden digitaaliset varaus- ja käyttöpalvelut tilaajan käyttöön ja huolehtii, että autot ovat asianmukaisessa käyttökunnossa. Virka-ajan ulkopuolisena aikana eli iltaisin ja viikonloppuisin yhteiskäyttöautot ovat kenen tahansa varattavissa siten, että vuokrauksesta syntyy sopimus varaajan ja palveluntuottajan välille. Kaupunki pohtii myös jatkossa aktiivisesti mahdollisuuksia resurssiviisaan yhteiskäyttöautoilun edistämiseen Jyväskylässä.

Eron myöntäminen Tomi Kuosmaselle luottamustehtävistä

Kaupunginvaltuusto otti pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi Tomi Kuosmasen eron luottamustehtävistä. Valtuusto myönsi Kuosmaselle eron valtuutetun tehtävästä, kaupunginhallituksen jäsenen tehtävästä ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä. Valtuustoon uudeksi varsinaiseksi valtuutetuksi nousi eron myötä kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Rami Sipilä. Kaupunginhallituksen jäseneksi ja Keski-Suomen maakuntavaltuustoon Petteri Muotkan. Samalla Rami Sipilä nousi Marika Visakorven varajäseneksi Keski-Suomen maakuntavaltuustoon .
__________________

Valtuusto hyväksyi kokouksessa lisäksi esityslistan mukaisesti EU-rahoitteisten hankkeiden välirahoituksen järjestämisen sekä Kangasvuorentie 6 asemakaavan muutoksen. 

Valtuusto myös myönsi eron Annina Pihlajamäelle (Kesk.) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäsenen tehtävästä ja nimesi hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi Anniina Savolaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Ero myönnettiin myös Liisa Kupariselle (Vihr.) sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen tehtävästä. Uudeksi jäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan valtuusto nimesi Kati Laakson ja valinnan myötä Raisa Ojaluodon uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Mauno Harjun jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 044 2848 504 ja kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tuulia Kuntsi, p. 050 3687 558
 

Asiasanat: