Hyppää pääsisältöön

12.8.2020

Tiesitkö, että Jyväskylästä löytyy laajaa osaamista tekstiilien tunnistamisen saralta ja sitä voi hyödyntää myös maksutta?
Kuva
Ester Axin ryijy Pyhä Yrjänä

Suomen käsityön museon tekstiilitietopalvelun erikoisalaa on ryijyjen ja täkänöiden mallien tunnistaminen. Työn tukena ovat paitsi museon omat kokoelmat, myös vuonna 2005 perustettu tekstiilitietokanta, jota kehitetään ja täydennetään jatkuvasti. Tietokannassa on noin 3000 erilaista ryijyä sekä tietoja myös muista tekstiileistä, joista yleisemmin kaivataan lisätietoja, kuten matoista ja täkänöistä.

Useimmin tietoa kaivataan tekstiilin mallista, sen nimeä, suunnittelijaa tai valmistusvuotta. Tekstiilitietoutta kaipaavalle museon tietopalvelu voikin olla oikea keidas, sillä tunnistustietojen lisäksi museon Konservointikeskus tarjoaa erilaisia ryijyjen hoito- ja säilytysohjeita. On siis helppo saada tietoja, vaikka sen perintöryijyn tarinan selvittämiseen ja sen kunnossapitoon. Sen sijaan monia kysyjiä askarruttava tekstiilin rahallisen arvon määrittäminen ei kuulu museon palveluvalikoimaan, ja sitä varten kehotetaan asiakkaita kääntymään osto- ja myyntialan asiantuntijoiden puoleen.

Suurin osa museossa tehtävistä tietopalvelun selvitystöistä on asiakkaalle täysin maksuttomia. Vasta laajemmista toimeksiannoista peritään hinnaston mukainen korvaus. Jos sinulla on tunnistusta tai lisätietoja kaipaava tekstiili, voit laittaa viestiä tekstiilistä Suomen käsityön museon tietopalveluun craftmuseum.tietopalvelu@jyvaskyla.fi. Liitä viestiin mukaan valokuva tunnistettavasta tekstiilistä, jotta tunnistustyö saadaan heti vauhtiin.

Loppuvuodesta 2020 kuka tahansa voi etsiä kaipaamaansa ryijymallia ja tunnistaa tekstiilejä omatoimisesti verkossa, sillä Suomen käsityön museon kokoelmat julkaistaan vuoden loppuun mennessä Finna.fi-palvelussa. Samalla tuodaan myös tekstiilitietokanta ryijyineen asiakkaiden saataville. Aluksi julkisesti tarkasteltavia tietoja on rajallisesti, sillä vain julkaisuluvan saadut kuvat liitetään palveluun. Ensimmäisenä pääseekin tutustumaan museon omissa kokoelmissa oleviin ryijyihin ja luonnospiirustuksiin.

− Kuvia ja tietoja lisätään kuitenkin sitä mukaa kuin mahdollista, ja tässä voivat myös kaikki ryijyjen ystävät halutessaan olla avuksi toimittamalla museolle laadukkaita − suoraan edestä, luonnonvalossa mutta ei suorassa auringonpaisteessa kuvattuja − ja kuvaajatiedoilla varustettuja ryijykuvia palvelussa käytettäväksi, kertoo Suomen käsityön museon amanuenssi Sari Jantunen.

Teksti: Sari Koskinen

Asiasanat: