Tulevan syksyn ja talven aikana Jyväskylän kaupunki joutuu tekemään isoja ja hankaliakin ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Vuodelle 2021 säästötavoite on 12,5 miljoonaa euroa ja tulevina vuosina sopeutusta tarvitaan lisää.

Valtion tuki auttaa, muttei pelasta

Valtion neljäs vuoden 2020 lisätalousarvio tarjoaa tervetullutta helpotusta kuntien talousahdinkoon. Siinä luvataan kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen yhteensä 1,4 miljardia euroa. Jyväskylän osuus tästä summasta on 23,5 miljoonaa euroa, jonka lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri saa osuuden sairaanhoitopiireille tarkoitetusta tuesta.

– Kyse on merkittävästä summasta, joka pienentää kaupungin alijäämää ja vähentää velkaantumisen tarvetta. Kyse on kuitenkin määräaikaisesta, tätä vuotta koskevasta tuesta, joka sekin korvaa vain osittain koronan vaikutukset. Vuoden 2021 osalta valtion mahdolliset tukitoimet selviävät aikaisintaan syyskuun budjettiriihen yhteydessä. Sen varaan ei voi kuitenkaan tuudittautua, että valtio hoitaa kuntatalouden ongelmat, vaan meidän tehtävä tarvittavat ratkaisut itse, Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä sanoo.

Hänen mukaansa sinänsä on erittäin hyvä, että valtio on tunnistanut kuntakentän ongelmat ja ottanut huomioon myös sen, että vaikutukset ovat iskeneet pahiten juuri suuriin kaupunkeihin.

– Kunnathan ovat vieneet käytäntöön valtion päätökset ja kantavat seuraukset esimerkiksi liiketoimintojen rajoittamisesta. Isoissa kaupungeissa tämä tuntuu vielä keskimääräistä enemmän, koska niissä verotulojen osuus tuloista ja rajoitusten kohteeksi joutuneiden palveluelinkeinojen merkitys ovat keskimääräistä suurempia.

Jyväskylän kaupunginhallitus antoi kesäkuun alussa tiukan talousarviokehyksen vuodelle 2021. Toimialoille ja liikelaitoksille asetettiin 12,5 miljoonan euron sopeutustavoite toimintakulujen mukaisessa suhteessa talouden tasapainottamiseksi.

Samalla käynnistettiin YT-neuvottelut tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Vuoden 2021 aikana tavoitteena on kaikkiaan 200 henkilötyövuoden pysyvä vähennys.

Linjausten takana on koronapandemia, joka vei pohjaa pois Jyväskylän taloudelta. Etenkin kunnallis- ja yhteisöverojen tuoton romahtaminen aiheuttaa kuluvalle vuodelle arviolta 45–50 miljoonan euron alijäämän, eivätkä koronakriisin taloudelliset vaikutukset rajoitu tähän, vaan tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia on odotettavissa vielä useiden vuosien ajan. 

Syksyn aikana selviää, mitä talousarviokehyksen toteuttaminen käytännössä merkitsee, kun raameihin ryhdytään hakemaan sisältöä. Lautakunnat ja johtokunnat antavat omat talousarvioesityksensä 25.9. mennessä ja kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 19.10. Kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä ja päättää veroprosentit 26.10. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 5.–6.11. ja kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 23.11.

Talous tasapainoon tulevalla valtuustokaudella

Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä ennakoi, että edessä on hankalia päätöksiä. Menoja on karsittava, tuloja on lisättävä ja rakenteita uudistettava. Kaikkeen totuttuun ei ole enää varaa, vaikka kaupungin hyviä palveluja ei olla romuttamassa.

– Talous ei ole sinänsä itseisarvo, vaan kaupungin keskeinen tehtävä on huolehtia kaupunkilaisten hyvinvoinnista, kaupungin elinvoimaisuudesta ja kehityksen edellytysten turvaamisesta. Siksi toimenpiteiden vaikutuksia täytyy miettiä tarkasti kokonaisuuden näkökulmasta, mutta toisaalta palvelut ja investoinnit pitää mitoittaa kestävälle tasolle. Nyt onkin tärkeää löytää ja käyttää kaikki keinot, mikä edellyttää laajaa yksituumaisuutta ja sitouttamista, Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä sanoo.

Yhdessä vuodessa tasapainottaminen ei onnistu, vaikka Lepän mukaan tärkeää onkin reagoida tilanteeseen heti ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kuten nyt ollaan tekemässä.

– Tarvitaan koko seuraavan valtuustokauden kattava talousohjelma, jonka tekemisen keväällä perustettu taloustoimikunta on aloittamassa. Suunnitelman on tarkoitus valmistua maaliskuun 2021 loppuun mennessä ja se määrittelee menotalouden ja investointien tason seuraaviksi vuosiksi, hän sanoo.

Leppä muistuttaa vielä, ettei kyse ole pelkästään koronakriisin seurausten hoitamisesta, vaan tasapainottamisen tarve oli nähtävissä jo ennen sitä. Kyse lähes koko kuntasektoria koskettavasta tulojen ja menojen epäsuhdasta, johon olisi ollut pakko puuttua ilman koronaakin.

Teksti: Ismo Myllylä

Asiasanat: