Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevissä perhepalveluissa keskiössä on perheiden, parien ja yksilöiden keskustelu- ja ohjausapu, joten poikkeustilan alettua keväällä etäyhteyksiin siirtyminen oli mahdollista ja suositeltavaa.

Teknologia mahdollistaa jo melko hyvät kuva- ja ääniyhteydet ja parhaimmillaan keskustelun osapuolet kokevat olevansa aidosti läsnä toistensa kanssa.

Perheoikeudellisissa palveluissa yllätyttiin siitä, miten hyvin asiakkaisiin saatiin yhteys etäyhteyksillä ja asiat saatiin hoidettua ilman suurempia teknisiä haasteita. Vanhemmuuteen ja lasten tilanteisiin liittyvät asiat voivat kuitenkin olla joskus hyvinkin herkkiä tai mutkikkaita, jolloin varsinkin sovittelutyyppisissä keskusteluissa korostuu äänenpainot ja kehon kieli.

– Olemme havainneet, että kaikille ihmisille ei etäyhteyden kautta neuvottelu sovi. Joidenkin on vaikea aloittaa puhumista, kun puheenvuoroa joutuu pyytämään eikä kehon kielellä voi viestiä. Joiltakin asiakkailta on tullutkin palautetta, että he eivät koe tulleensa riittävästi kuulluksi, kertoo Mirja Laitinen, kaupungin johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja.

Toisaalta etäyhteydet voivat palvella erityisen hyvin tietyissä tilanteissa ja tiettyjä ihmisiä.

– Esimerkiksi perheasioiden sovittelussa on joskus helpompikin keskustella, kun ei olla samassa tilassa fyysisesti. Kaukana asuviin tai työn sitomiin osapuoliin sai paremmin yhteyden etäyhteyksin, kun he tekivät töitä kotosalla, huomauttaa Jyväskylän kaupungin perheneuvolan palveluesimies Eeva Nyberg.

Etäyhteydet täydentävät palveluita tulevaisuudessakin

Kaikilla tänä keväänä kotoa käsin etätöitä tehneillä perheellisillä lienee kokemusta siitä, ettei ”aikuisten asioita” saa keskusteltua rauhassa. Perheneuvolan etävastaanotoissa huomattiin myönteisenä tilanteen toinen puoli, eli se, että kotiympäristössä lapsilta katosi vieraskoreus ja heidän asiansa tulivat aidommin esille.

– Lapselle on tärkeää näyttää omia juttuja. Lapsi saattoi esimerkiksi haluta näyttää itselleen tärkeän lelun tai piirustuksen videon välityksellä, Nyberg kuvailee.

Perheoikeudellisissa palveluissa ja perheneuvolassa kokemukset etäyhteyksien käyttämisestä olivat sen verran myönteisiä, että tulevaisuudessa poikkeusajan jälkeenkin etäyhteyttä käytetään ainakin osana palveluprosessia, esimerkiksi jos toinen vanhempi asuu kaukana toisesta vanhemmasta. Tämä säästää sekä työntekijöiden että asiakkaiden matkustukseen käytettävää aikaa ja rahaa, minkä lisäksi etäyhteydet voivat aidosti rikastaa palvelun laatua.

Teksti: Maija Mörsky

Asiasanat: