Keski-Suomen museon syksyn näyttelyissä tehdään kurkistus keskisuomalaisiin taiteilijakoteihin sekä 30 vuotta täyttävään Tanssisali Lutakkoon.

Keski-Suomen museo

  • Atelieerit Ateenan liepeillä − Varhaiset keskisuomalaiset taiteilijakodit 22.8.2020−24.1.2021
  • Lutakko 2020 11.9.2020−10.1.2021
  • Alvar Aallon katu 7 ti−su 11−18

Elokuun lopussa Keski-Suomen museon Alahallissa aukeaa varhaisia keskisuomalaisia taiteilijakoteja esittelevä Atelieerit Ateenan liepeillä -näyttely. Näyttelyssä sukelletaan ensimmäisten keskisuomalaisten kuvataiteilijoiden ateljeekotien elämään. Esillä on kotielämää sekä taiteilijoiden perheenjäseniä ja tietenkin työhuoneita kuvaavia tauluja sekä esineistöä Keski-Suomen museon kokoelmista.

Alvar Cawén, Jonas Heiska, Urho Lehtinen ja Carl Bengts viitoittivat keskisuomalaisen kuvataiteen ensiaskeleet 1900-luvun alussa. Heiska ja Lehtinen rakennuttivat taiteilijakodit vain kivenheiton päähän toisistaan Jyväskylän Älylään. Bengts osti kodin Äijälänjoen varresta. Cawén puolestaan vietti lapsuutensa Mutasen pappilassa Korpilahdella. Hänen ateljeekotinsa sijaitsi myöhemmin Helsingissä, mutta sen sisustuksesta suuri osa oli peräisin lapsuudenkodista Korpilahdelta. Kalustuksen kruunasi Cawénin äidin Eleonora Boije af Gennäsin perintöflyygeli Ilolan kartanosta Porvoosta.

Näyttelyssä selviää, kuka kutsui kotikaupunkiaan aina Ateenaksi. Kenen ateljeekotia kutsuttiin Pälveläksi, kenen Kumpulaksi ja kenen kotipesää on puolestaan luonnehdittu Pienois-Kalelaksi. Kuka hoiti mehiläisiä ja kenen silmäteränä olivat puutarhan omenapuut? Entäpä kuka joutui luopumaan huvilastaan juuri ennen kuolemaa?

30-vuotias liveklubi esittäytyy

Syyskuussa KeMu:n yläkerran Taidehallissa on aistittavissa hikisen liveklubin elämää. Millaista on meno 30-vuotiaassa Tanssisali Lutakossa? Aivan Jyväskylän Matkakeskuksen tuntumassa sijaitseva klubi on maankuulu keikkapaikka ja kaupungin musa-skenen sydän.

Näyttely koostuu suurikokoisista valokuvatulosteista viime vuosilta. Ne valottavat esiintyjien, yleisön ja Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys ry:n eli Jelmun vapaaehtoistyöntekijöiden arkea ja juhlaa elävän musiikin eturintamassa. Näyttelyyn liittyy myös tapahtumaohjelma, joka sisältää muun muassa työpajoja.

− Korona pääsi yllättämään, mutta onneksi Lutakko-näyttely toteutuu eli ihan kaikki juhlavuoden suunnitelmat eivät menneet uusiksi. Tästä tulee hyvä ja varmasti syksyllä soi keikatkin taas, toteaa Tanssisali Lutakon promoottori ja ohjelmistovastaava Raine Pulkkinen.

Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys ry, Taiteen edistämiskeskus ja Luovan valokuvauksen keskus ry.

Teksti: Tarja Poikonen