Jyväskylän kaupunginvaltuusto edellytti kuluvan vuoden talousarviossa, että kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuudesta tehdään ulkopuolinen selvitys. Tehty analyysi osoittaa, että Jyväskylän kaupungin väestön palvelutarve on hieman maan keskiarvoa korkeampaa. Kustannukset ovat kuitenkin maan alhaisempien joukossa. Isossa kuvassa painopiste on siten oikeanlainen ja ennaltaehkäisevillä palveluilla on monessa kohdassa onnistuttu hillitsemään erityistason palveluiden käyttöä.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto edellytti kuluvan vuoden talousarviossa, että kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuudesta tehdään ulkopuolinen selvitys. Tehty analyysi osoittaa, että Jyväskylän kaupungin väestön palvelutarve on hieman maan keskiarvoa korkeampaa. Kustannukset ovat kuitenkin maan alhaisempien joukossa. Isossa kuvassa painopiste on siten oikeanlainen ja ennaltaehkäisevillä palveluilla on onnistuttu hillitsemään erityistason palveluiden käyttöä. 

Jyväskylässäkin kustannustenjako noudattaa kuitenkin valtakunnallisesti havaittua linjaa siitä, että yli jopa 80 % sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason kustannuksista käytetään kahta tai useampaa kroonista sairautta sairastavien asukkaiden palveluihin. Heidän osuutensa väestöstä on kuitenkin vain noin 20 %. Paljon keskustelussa ollut 80-20-malli toteutuu siten myös Jyväskylässä. 

- Jyväskylässä noin 28 000 pitkäaikaissairautta sairastavien asukkaiden palvelut aiheuttavat vuositasolla yli 230 miljoonan euron kustannukset. Syynä on usein hoitojen kalleus, mutta valitettavan usein myös se, ettei selkeää vastuuta asiakkaan palvelukokonaisuudesta määritellä ja asiakas joutuu turvautumaan useaan palveluun. Silti hän ei välttämättä saa apua asiaansa ja turhista käynneistä muodostuu kustannuksia. Ongelmat syvenevät, eikä asiakas todellisuudessa saa oikeanlaista apua mistään, toteaa toimialajohtaja Kati Kallimo tuloksista. 

Raportissa esitetäänkin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistä palveluohjausta asukkaille ja toisaalta palveluiden yhdistämistä ikäkaariajattelun mukaisesti.  

- Meidän tulee nyt kehittämistyössä keskittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisiin asiakkaisiin ja pohtia, miten kokonaisuus saataisiin heidän kannaltaan toimivaksi. Painopisteenä tulee raportin mukaisesti olemaan mm. mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, joiden palveluita voidaan edelleen kehittää, kun perustason palvelut siirtyivät toukokuun alussa takaisin sairaanhoitopiiriltä kaupungin omaksi toiminnaksi, Kallimo toteaa. 

Ikäkaariajattelun mukaiseen organisaation siirtyminen tarkoittaa palveluiden kokoamista lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden tarpeisiin yhden johdon alle. Toimialajohtaja Kallimo ei tässä kohdassa organisaatiomuutoksesta innostu, vaan pitää tärkeämpänä toiminnallisia muutoksia eli esimerkiksi yhteisten asiakkuuksien hoitamista palvelurajojen yli. 

- Lähdemme tekemään toiminnallista muutosta asiakaslähtöisten palveluiden toteuttamiseksi käytännön tasolla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiosta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta analyysi näyttää, että todellisuudessa yhteistyö ei kaikilta osin vielä toimi halutulla tasolla. Kustannusten lisäksi palveluiden siiloutuminen aiheuttaa valtavan määrän inhimillistä tuskaa ja lähdemme ratkaisemaan, miten voimme kulkea paljon palveluita käyttävien rinnalla siten, että turhat käynnit jäävät pois ja ihminen saa aidosti apua silloin, kun omat voimavarat ovat vähinä.  

Suunnittelu ja yhteistyö on kaupungilla jo käynnistetty esimerkiksi lapsiperheiden ja aikuisväestön sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluohjauksen osalta.

- Alkuvuonna käynnistettiin kaupungin strategian mukaisesti tiiviimpi yhteistyö sivistyksen kanssa lasten ja nuorten palveluiden tiivistämiseksi. Parhaillaan mietimme hyvin konkreettisesti, miten lasten tai nuorten pahoinvointi voidaan tunnistaa ajoissa ja tarjota varhaista tukea perheille laajalla rintamalla esimerkiksi koulujen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välillä, Kallimo tiivistää.  

Raportissa huomio kiinnittyy lisäksi ikääntyneen väestön määrän kasvuun sekä heidän kasvavaan palvelutarpeeseen. Tässä työssä Jyväskylässä ollaan jo pitkällä. 

- Parhaillaan mietimme uudenlaisia asumisratkaisuja ikääntyneille yhdessä kaavoituksen ja kaupungin tilapalvelun kanssa. Tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja tulevaisuuden asumistarpeita jo etupainotteisesti niin, että mahdollisimman moni voi asua kotonaan mahdollisimman kevyiden palveluiden turvin. Samaan aikaan digitalisaation tuomia mahdollisuuksia muun muassa etähoivassa otetaan jo käyttöön, Kati Kallimo kuvailee. 

Jyväskylän kaupunginvaltuuston edellytettyä ulkopuolisen selvityksen tekemistä, selvitystyö kilpailutettiin ja toteuttajaksi valikoitui FCG Oy. FCG hyödynsi analyysia tehdessään laajasti mm. Tilastokeskuksen ja THL:n tietoja sekä Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistettyjä asiakas- ja potilasaineistoja hoitoon ja palveluun sekä väestön palvelutarpeisiin liittyen. 

Lisätietoja: Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302