Kaupunginhallitus hyväksyi muun muassa Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja nivelosan hankesuunnitelman, Alvar Aalto -säätiön kanssa tehtävän esisopimuksen kumppanuudesta, päätti tilojen vuokraamisesta sosiaali- ja terveyspalveluille uudesta Sairaala Novasta ja pyytää tarjouksia lapsia, nuoria ja perheitä tukevasta SIB II -hankkeesta. Pöydältä otettiin käsittelyyn erityistoimivallan purkaminen 16.6. alkaen.

Kaupunginhallitus hyväksyi Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja nivelosan hankesuunnitelman

Kaupunginhallitus hyväksyi kahden äänestyksen jälkeen Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museoon yhdistävän nivelosan hankesuunnitelman. Suunnitelman mukaan Jyväskylän Ruusupuistoon rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus. Suunnitelman mukaan museokeskus avautuu yleisölle vuonna 2023 ja se tavoittelee 80 000─100 000 kävijää vuodessa. 

Alvar Aalto -museon peruskorjauksen laajuus on noin 2000 m2 ja samassa yhteydessä rakennettavan nivelosan 375 m2. Kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta museon peruskorjauksen osuus on 5,4 miljoonaa euroa ja museot yhdistävän nivelosan 1,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty investointiavusta 1,5 miljoonaa euroa. Jyväskylän Ruusupuistossa naapuruksina sijaitsevien museoiden väliin tuleva nivelosa on jo otettu huomioon Keski-Suomen museon viime vuonna valmistuneessa peruskorjauksessa.

Hankesuunnitelman mukaan peruskorjauksen ja nivelosan valmistumisen jälkeen peruskorjattavien ja uusien lisätilojen vuokrakulut olisivat 676 000 euroa, josta AlvarAalto-museon osuus tulisi olemaan 390 500 euroa ja Keski-Suomen museon osuus 285 500 €.

Alvar Aalto -museo valmistui vuonna 1973 eikä sitä ole peruskorjattu, joten suojeltu museorakennus on peruskorjausiässä. Uuden museoiden välisen nivelosan myötä museokeskuksen näyttelytilat, luentosali-, auditorio- ja kokoustilat sekä museopedagogiikkaa varten suunnitellut ovat paremmin käytettävissä. Museokauppatila sijoittuu uuteen nivelosaan, joka samalla mahdollistaa esteettömät yhteydet museokeskuksessa. Museomestareiden verstastila sijoittuu Alvar Aalto -museon puolelle ja näyttelykalusteiden ja museokaupan varastotila nivelosaan. Keski-Suomen museon sisäänkäynti toimii museokeskuksen pääsisäänkäyntinä. Alvar Aalto -museon sisäänkäynnin kautta otettaisiin vastaan museokeskuksessa vierailevat ryhmät.

Alvar Aalto -museo ja sen vieressä Keski-Suomen museo toimivat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa. Peruskorjaus ja uusi nivelosa luovat valmistuessaan yhden Suomen kiinnostavimmista näyttelytilakokonaisuuksista. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt museokeskuksen kävijäkokemusta parantavan toimintakonseptin luomiseen 350 000 euron Museovisio -avustuksen vuosille 2020-2023. Konseptin tavoitteena on kulttuuriympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut monitoimitalo, jonka elämykselliset sisällöt houkuttelevat entistä laajempaa yleisöä.

Keskustelun aikana Jukka Hämäläinen (sd.) esitti Johanna Karjulan (kesk.) kannattamana asian pöydälle jättämistä, mutta käsittelyä jatkettiin äänin 9-4. Tämän jälkeen äänestettiin Tomi Kuosmasen (kd.) esittämästä ja Teemu Torssosen (jyhy) kannattamasta esityksestä, että hankesuunnitelma hyväksytään ilman nivelosaa. Tämä esitys hävisi esittelijän pohjaesitykselle äänin 9-4. Tomi Kuosmanen ja Teemu Torssonen jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön esisopimus kumppanuudesta hyväksyttiin 

Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön esisopimuksen kumppanuudesta. Varsinainen sopimus kumppanuudesta solmitaan, kun Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosa valmistuu ja Ruusupuistoon rakentuu Alvar Aalto -museosta ja Keski-Suomen museosta uusi museokeskus vuodesta 2023 alkaen. 

Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön yhteinen päämäärä on vahvistaa arkkitehti Alvar Aallon merkitystä ja Jyväskylää Alvar Aallon kaupunkina. Alvar Aalto -museon toiminta halutaan yhteistyöllä saattaa näkyvämmäksi ja vahvemmin osaksi Jyväskylän kaupungin imagoa ja kulttuurielämää. Kumppanuussopimukseen kootaan kaupungin ja säätiön käytännön yhteistyö ja sovitaan pitkäjänteisestä kumppanuudesta ja tukikäytännöistä. Kumppanuussopimuksella osapuolet sitoutuvat vähintään 20 vuodeksi tiiviiseen yhteistyöhön Jyväskylässä.

Kumppanuussopimuksen arvoksi on arvioitu 515 500 euroa vuodessa ja se muodostuu säätiön palveluista kaupungille ja kaupungin tuesta säätiölle. Summa on laskettu AlvarAalto -museon peruskorjauksen ja nivelosan rakentamisen hankesuunnitelman kustannusten perusteella ja arvio voi tarkentua, kun hankkeen kokonaiskustannukset tarkentuvat. Vuonna 2020 kaupungin avustus säätiölle on kokonaisuudessaan 338 000 + 50 000 euroa.

Jyväskylässä on maailman suurin kokoelma arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, joista merkittävä osa on kaupungin omistuksessa. Kohteista 29 sijaitsee Jyväskylän kaupungin alueella. Kaupungin omistamasta kahdeksasta Aallon suunnittelemasta kiinteistöstä Muuratsalon koetalo ja Alvar Aalto -museo ovat säätiön käytössä, jälkimmäinen vuokrattuna. 

Kumppanuussopimuksessa sovitaan muun muassa Jyväskylän kaupungin omistamien ja säätiön hallussa olevien Alvar Aalto -kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä, kaupungin omistaman Muuratsalon koetalon kokoelmista, kohteen käytöstä ja ylläpidosta, Alvar Aalto -museon Jyväskylässä tuottamista näyttely- ja museopedagogisista palveluista, Jyväskylän kaupungin käytettävissä olevista asiantuntijapalveluista, tekijänoikeus- ja käyttömaksuista, irtaimiston hoidosta, tapahtumien järjestämisestä ja toimimisesta Alvar Aalto -kaupunkien verkostossa.

Kaupunki vuokraa Sairaala Novasta tiloja kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluille 

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen, että Tilapalvelu-liikelaitos vuokraa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön tiloja Sairaala Novasta. Tiloja vuokrataan avoterveydenhuollolle ja kaupunginsairaalalle 1.1.2021 alkaen, tai viimeistään kun tilat ovat käyttäjälle luovutuskunnossa. Uudesta Sairaala Novasta vuokrattavilla tiloilla tullaan korvaamaan Kuokkalan ja Keskustan terveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanottojen tilat. Lisäksi uusilla tiloilla korvataan kaupunginsairaalan Palokan osastojen tiloja ja vuokrattaviin tiloihin tulee myös suun terveydenhuollon, kuntoutus- ja erikoisvastaanottojen sekä sosiaalipäivystyksen tiloja. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön vuokrataan 3 853 m2 sekä yhteiskäyttötiloja 7 400 m2 eli yhteensä 11 253 m2. Tiloista maksettava pääomavuokra on 190 175 €/kk (16,90 €/htm2/kk) ja ylläpitovuokra allekirjoitushetken arvioituun kustannustasoon perustuen 201 203 €/kk (17,88 €/htm2/kk). Ylläpitovuokran määrä tarkistetaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä edeltävän 12 kuukauden toteutuneen kulutuksen ja kustannusten perusteella. 

Tilojen vuokraaminen nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vuokrakustannuksia noin 4,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksia ei voi suoraan verrata terveysasemien nykyvuokrien tasoon, sillä korvaavien tilojen osalta olisi terveysasemille jouduttu rakentamaan uusia tiloja kaupungin omana investointina. Päätökset terveysasemien avosairaanhoidon tilojen siirtämisestä on tehty vuonna 2014 ja ne ovat olleet pohjana myös sosiaali- ja terveyspalveluiden vuonna 2015 hyväksytylle palveluverkkosuunnitelmalle.

Vuokra-aika alkaa 1.1.2021, tai viimeistään siitä päivästä alkaen, kun tilat ovat käyttäjälle luovutuskunnossa. Vuokrasopimus on voimassa 10 vuotta 31.12.2030 saakka ja jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi voimassaolevana 36 kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla, ellei jompikumpi osapuolista ilmoita irtisanovansa sopimusta 12 kuukautta ennen sovitun kymmenen vuoden määräajan päättymistä.

Keskustelun aikana Jukka Hämäläinen (sd.) esitti Teemu Torssosen (jyhy) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Äänestyksen jälkeen äänin 7-3, kolme poissa, hyväksyttiin esittelijän pohjaesitys. Jukka Hämäläinen ja Teemu Torssonen jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Lapsia, nuoria ja heidän perheitään tukeva SIB II -hanke etenee tarjouspyyntövaiheeseen

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti, että kaupunki pyytää tarjousta Tulosperusteiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut lapset SIB II -rahaston hankehallinnoijan hankkimiseksi.

Hankinnassa tilaajina toimivat Jyväskylän kaupunki, Tampereen kaupunki, Karkkilan kaupunki, Vihdin kunta sekä kahden viimeisen yhteinen perusturvakuntayhtymä Karviainen. yhteistyösopimuksen mukaan tarjouspyynnön lähettäminen edellyttää, että jokaisen tilaajan hallitus on hyväksynyt tarjouspyynnön omalta osaltaan. Tarjouskierroksen jälkeen varsinainen hankintapäätös ja hankehallinnoijan valinta edellyttää myös vielä myöhemmin kaupunginhallituksen hyväksynnän. 

Jokaisella kunnalla on oma hanke, jota koskevasta sopimuksesta kunta vastaa yksin. Jyväskylän kaupungin osahanke kohdentuu toisen asteen ja perusopetuksen kohderyhmiin. Jyväskylän osahankkeen tavoite on vähentää NEET-nuorten määrää lisäämällä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää. NEET-nuorista (Not in Education, Employment or Training, suomeksi: Ei koulutuksessa, työssä eikä harjoittelussa) aiheutuu TEM:in laskentamallin mukaan vuosittain Jyväskylän kaupungille yli 20 miljoonan euron kustannukset erilaisina tukina ja menetettyinä verotuloina sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksina.

Tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa (SIB) tilaaja ei maksa palvelusuoritteista, vaan tulospalkkioita sopimuksessa määriteltyjen tulosten saavuttamisesta. Jyväskylän hankkeen enimmäisarvo eli maksettava enimmäispalkkio tuloksista olisi 10 miljoonaa euroa (+ alv). 

Jos hanke alkaa, Jyväskylässä lapsia ja nuoria osallistuu suunnitelman mukaan interventioihin hankeaikana enintään 575. Toisen asteen interventiot (ryhmä 1) kohdennetaan 50 nuoreen vuosittain vuosina 2020 – 2023, eli yhteensä 200 nuoreen eri vuosiluokilta. Kohderyhmään kuuluu nuoria, joilla on selvittämättömiä oppimisen haasteita ja/tai jotka ovat putoamassa tai jo pudonneet opinnoista. Perusopetuksen interventiossa (ryhmä 2) mukaan tulee 70 - 75 lasta vuosittain (6. lk, 12 - 13 v. alkaen), erikseen sovittavilta alakouluilta vuosina 2021 – 2025. Lapset ovat ensimmäisessä perusopetuksen ryhmässä sijoitettuja tai heillä on mahdollisesti tulevaisuudessa kohonnut riski sijoitukseen. Toisen perusopetuksen kohderyhmän muodostavat lapset (6. lk, 12 - 13 v. alkaen), joilla koulumenestys on eri syistä heikko, ja riski luvattomille poissaoloille on kohonnut. Toimenpiteet perusopetuksen interventiossa voivat kohdentua lapsiin, perheisiin tai olla yhteisöllisiä (esim. koululuokka).

Lausunto AaltoAlvarin suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla

Kaupunginhallitus antoi lausunnon Keski-Suomen ELY-keskukselle Jyväskylän Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Jyväskylän Tilapalvelu on teetättänyt Alvar Aalto -säätiöllä vuonna 2018 koko kiinteistöä koskevan rakennushistoriallisen selvityksen, jonka jälkeen suojelun kohdentumista on päätetty täsmentää Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyynnön 17.2.2020 ja sen liitteenä olevan muistion mukaisesti. Muistio noudattelee pääosin kylpyläosaston hankesuunnitelmaa lukuun ottamatta lastenallasta, jonka vesipinta-alaan oltaisiin lisäämässä suojeluesityksestä poiketen altaan päädyssä oleva käyttämätön opetussyvennys.
Suojelupäätöksessä tulisi huomioida ja mahdollistaa AaltoAlvarin tulevat kehittämistarpeet. Kylpyläosaston peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen korjaustyöt etenevät niille vesiliikuntakeskuksen osille, joita ei ole vielä peruskorjattu. Miesten puku- ja pesutilojen, 25 metrin altaan, hyppytornin ja katsomon, sekä kahvion ja näihin liittyvien oheistilojen hankesuunnitelma teetätetään vuosina 2022-2024. Hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään mahdolliset kehittämistarpeet, toiminnalliset ja tekniset muutos- ja korjaustarpeet sekä mahdollisen lisätekniikan sijoittuminen.

Kaupunginhallitus päätti erityistoimivallan purkamisesta

Suomen hallitus on päätti tänään 15.6., että se luopuu valmiuslain käytöstä ja purkaa poikkeusolot. Tästä ilmoituksesta seurasi, että kaupunginhallitus sai käsiteltäväksi pöydältä 16.3. kokouksessa päätetyn ja 17.3. alkaen voimassa olleen kaupungin päätöksenteon erityistoimivallan purkamisen. Kaupunginhallitus päätti, että hallintosäännön liitteen 2 mukainen, muun muassa kaupunginjohtajaa koskeva erityistoimivalta puretaan 16.6. alkaen.  

Kaupunginhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat:
https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginhallitus/jyvaskylan-kaup...

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

Asiasanat: