Edellisen valtuustokauden pääteema Jyväskylässä oli talouden tasapainottaminen. Siinä onnistuttiin hyvin. Kolmena vuonna peräkkäin (2016-2018) kaupungin talous oli kaikilla keskeisillä mittareilla arvioituna tasapainossa: tulos oli positiivinen, velkaa maksettiin pois ja vuosikate kattoi poistot. Kun samaan aikaan muiden maakuntakeskusten talous otti takapakkia, nousimme suurten kaupunkien vertailussa pohjasakasta parhaimmistoon.

Taloustalkoissa onnistuttiin myös siitä näkökulmasta, ettemme tehneet sitä tinkimällä peruspalveluidemme hyvästä tasosta tai korottamalla kunnallisveroa. Sen sijaan karsimme palveluverkkoja, haimme uusia tuottamisen tapoja, vähensimme johtamisen tasoja ja jätimme yli 150 hallinnon tehtävää täyttämättä. Näin saimme painettua Jyväskylän toimintamenot suurten kaupunkien pienimmiksi. Samalla kaupungin veroprosentti pysyi kilpailukykyisenä.

Viime vuosi oli sitten jo vaikeampi. Valtion verokorttiuudistus vei verotuloista lähes 20 miljoonaa ja kun maan myyntitulot jäivät Hippos-hankkeen siirtymisen takia noin 10 miljoonaa alle budjetin, tuli tilinpäätöksestä 31 miljoonalla eurolla alijäämäinen. Vielä tämän vuoden maaliskuussa talouden sukellus vaikutti jäävän tilapäiseksi. Heikosta edellisestä vuodesta huolimatta näytti siltä, että tämän vuoden budjetti pitäisi ja palaisimme tasapainoisen talouden tielle. Selvää kuitenkin oli, että pitkällä aikavälillä haasteita olisi edessä. Yleinen talouskehitys hiipuu, väestön ikääntyminen kasvattaa menopaineita ja sairaala Novan valmistuminen nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Siksi jo alkuvuodesta päätimme alkaa valmistella talousohjelmaa seuraavalle valtuustokaudelle. Ajatus oli, että lähtemällä ajoissa liikkeelle vältämme talouden kriisiytymisen.

Sitten tuli koronapandemia. Se on iskenyt erityisesti suurten kaupunkien talouteen, koska tuloistamme valtaosa on veroja ja elinkeinorakenteemme palveluvaltainen. Näihin koronarajoitukset ovat vaikuttaneet kaikkein suorimmin. Jyväskylän talouteen korona lyö tälle vuodelle arviolta 50 miljoonan euron loven. Suurin syy tähän on nimenomaan verotulojen romahtaminen. Loppu selittyy maksu- ja myyntituottojen menetyksillä ja vain pieni osa itse koronan hoitokustannuksilla. Sama tilanne on kaikissa suurissa kaupungeissa. Valitettavasti koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät rajoitu tähän vuoteen, vaan se aiheuttaa kunnille tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia vielä useiden vuosien ajan.

Nyt olemme siis tilanteessa, jossa taloutta on taas tasapainotettava. Tilanne on vähintään yhtä vaikea kuin edellisellä valtuustokaudella. On tärkeää, että jo ensi vuoden talousarviossa otetaan selkeä käännös oikeaan suuntaan ja sitä jatketaan koko seuraavan valtuustokauden kattavalla talousohjelmalla. Menoja on karsittava, tuloja on lisättävä ja rakenteita uudistettava sekä palveluissa että koko kaupunkikonsernissa. Tämä on tehtävä niin, että edellytykset kaupungin vahvalle kasvulle ja elinvoimalle säilyvät. Syytä äkkijarrutukseen tai paniikkiin ei silti ole. Onnistumme tässä samoilla eväillä kuin edelliselläkin kerralla: päättäjien ja henkilöstön sitoutumisella ja keskinäisellä luottamuksella.

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto

Asiasanat: