Kaupunginjohtajan talousselonteko valtuustolle

Kaupunginjohtaja Koivisto esittää 8.6.2020 kaupunginvaltuustolle selonteon kaupungin taloudellisesta tilanteesta.

Kaupunginhallitus antoi vuoden 2021 talousarviokehyksen

Koronaviruksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on merkittävät negatiiviset vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen. Kaupungin menot ja tulot olivat epätasapainossa jo ennen koronakriisiä, sillä viime vuoden tilinpäätös oli

-31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taseessa on vuoden 2019 lopussa kertyneitä ylijäämiä 19,9 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernin taseessa 4,2 miljoonaa euroa. Kaupungin ylijäämäkertymä on heikko suhteessa talouden kokoon.

Koronakriisin aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kaupungin kuluvan vuoden talouteen ovat tämän hetkisen arvion mukaan suuruusluokaltaan -45-50 miljoonaa euroa. Merkittävin vaikutus koronakriisillä on kaupungin kunnallisvero- ja yhteisöverotuottoihin, joiden ennustetaan romahtavan yli 30 miljoonaa euroa hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna verolykkäyskompensaatio huomioituna.

Huhtikuun kolmannesvuosikatsauksen tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden alijäämä on -49,7 miljoonaa euroa ja kaupunki velkaantuu 86,8 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteen mukaisesti alijäämäkertymä on vuoden lopussa

-29,8 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteessa ei kuitenkaan ole huomioitu mahdollista valtion taloudellista kompensaatiota.

Toimialoille ja liikelaitoksille asetetaan yhteensä 12,5 miljoonan euron talouden sopeutustavoite toimintakulujen mukaisessa suhteessa kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tasapainottamistavoite jakaantuu seuraavasti: konsernihallinto 1,1 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveyspalvelut 4,4 miljoonaa euroa, kasvun ja oppimisen palvelut 3,5 miljoonaa euroa, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 0,75 miljoonaa euroa, kaupunkirakennepalvelut 0,95 miljoonaa euroa, Tilapalvelu -liikelaitos 0,9 miljoonaa euroa, Kylän Kattaus -liikelaitos 0,4 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen pelastuslaitos 0,5 miljoonaa euroa.

Talousarvioon sisältyvien säästötavoitteiden toteuttamiseksi talousarvion 2021 laadinnan yhteydessä tullaan käynnistämään YT-neuvottelut tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Syksyn talousarvioaikataulutus on laadittu kaupungin käytössä olleen toimintatavan mukaisesti. Lautakunnat ja johtokunnat antavat omat talousarvioesityksensä 25.9.2020 mennessä. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 19.10.2020, kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 26.10.2020 ja päättää veroprosentit. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 5.-6.11.2020 ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.11.2020. Lautakunnat ja johtokunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat talousarvion hyväksymisen jälkeen. Poikkeustilanteen takia kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle annetaan tarvittaessa katsauksia taloustilanteesta.

Kaupunginhallitus päätti muutetun päätösesityksen mukaisesti, että

1. Lautakuntien tulee tehdä vuoden 2021 talousarvioesityksensä siten, että enintään seuraavat nettomenot toteutuvat:

  • Konsernihallinto 57 699 600
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut 417 887 600
  • Kasvun ja oppimisen palvelut 224 166 300
  • Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 41 821 300                      
  • Kaupunkirakennepalvelut 13 971 000

2. Liikelaitoksien tulee tehdä talousarvionsa seuraavien taloussuunnittelu- ja hinnoitteluohjeiden mukaisesti:

Tilapalvelun tilikauden tuloksen tulee olla -0,5 miljoonaa euroa, jolla pienennetään kertyneitä ylijäämiä. Tilapalvelun talousarvioon tulee sisällyttää 0,9 miljoonan euron säästötoimet. Hinnoittelussa huomioidaan tilamuutokset ja investointien aktivointien vaikutus. Sisäiset vuokrat säilytetään kuluvan vuoden tasolla.

Kylän Kattauksen tilikauden tuloksen tulee olla 0 euroa. Kylän Kattauksen talousarvioon tulee sisällyttää 0,4 miljoonan euron säästötoimet. Hinnoitteluun tehdään 4,0 % hintojen korotus johtuen uusista toimitiloista.

Pelastuslaitoksen tilikauden tuloksen tulee olla 0 euroa ja talousarvioesitykseen tulee sisällyttää 0,5 miljoonan euron säästötoimet.

3. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys toteutuu. Toiminnallisten tavoitteiden tulee olla yksiselitteisiä, mitattavia ja selkeästi raportoitavissa.

4. Lautakuntien ja johtokuntien tulee antaa talousarvioesityksensä viimeistään 25.9.2020 mennessä, siitä mitä toimenpiteitä talousarviokehyksen toteuttaminen vaatii. Toimialoilta edellytetään suunnitelmaa ja toimenpide-ehdotuksia siitä, miten säästötavoitetta voidaan toteuttaa sekä arviointia toimenpiteiden vaikutuksista toimialan sisällä ja heijastusvaikutuksista toimialojen välillä.

5. Kaupunginhallitus arvioi kehyksen säästötavoitetta ja säästöjen jaksottamista tuleville vuosille talousarvioprosessin aikana uudelleen heti kun yleisestä talouden kehityksestä ja mahdollisesta valtion tuesta kuntataloudelle on enemmän tietoa.

6. Kaupunginhallituksen talousarvioseminaari pidetään 5.-6.11.2020.

Kaupunginhallitus päätti aloittaa yhteistoimintamenettelyn

Kaupunginhallitus päätti aloittaa yhteistoimintamenettelyn ja antaa neuvotteluesityksen. Kaupunginjohtaja on valtuutettu tekemään teknisluontoisia muutoksia neuvotteluesitykseen. Kaupunginjohtaja informoi kaupunginhallitusta säännöllisesti yhteistoimintamenettelyjen etenemisestä.

Jyväskylän kaupungin talouden heikentynyt tila on kytköksissä yleiseen kuntatalouden heikkenemiseen. Talousarvion kehyspäätösesitys on laadittu siten, että se sisältää toimialoille ja liikelaitoksille yhteensä 12,5 miljoonan euron talouden sopeuttamistavoitteen. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys toteutuu. Lähtökohtaisesti mahdolliset lisätarpeet tulee kattaa asetettavan talousarviokehyksen sisällä.

Jyväskylän kaupungin talousarvioesitykseen joudutaan punnitsemaan hyvin laaja-alaisesti ja eri tavoin vaikuttavia toimenpiteitä, jotta talouden tasapainottamista edistetään. On mahdollista, että vuoden 2021 kaupungin talousarvioehdotuksessa tullaan esittämään sellaisia talouden tasapainottamisen toimenpiteitä, joilla on esimerkiksi henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa tai palvelurakenteessa tai osana sitä käsitellään henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavia palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita. Työnantaja joutuu myös harkitsemaan taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä lomautuksia, osa-aikaistamisia, irtisanomisia tai muita merkittäviä muutoksia palvelussuhteiden ehdoissa.

Osana talouden tasapainottamista on vähennettävä myös henkilöstömenoja. Tämä edellyttää myös palveluiden tarkastelemista. Tasapainottamisen tavoite johtaa tarpeeseen toteuttaa pysyviä, rakenteellisia kustannussäästöjä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi toimintojen uudelleen organisointeja ja supistamisia kaupungin eri toimialoilla. Kestävien ja pysyvien kustannussäästöjen saavuttaminen voi edellyttää myös esimerkiksi toimintojen lakkauttamista tai ulkoistamista, tehtävien tai toimintojen yhdistämistä tai keskittämistä sisäisesti sekä muutoksia töiden järjestelyyn. Tällöin voidaan arvioida ja toteuttaa muutoksia myös työnjaossa, tehtävänkuvissa sekä hyödyntää eläköitymistä ja muuta henkilöstön vaihtuvuutta.

On mahdollista, että lisäksi jouduttaisiin harkitsemaan taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä lomautuksia, osa-aikaistamisia, irtisanomisia tai muita merkittäviä muutoksia palvelussuhteiden ehdoissa. Nämä toimenpiteet voisivat tämän hetken arvion mukaan kohdentua koko henkilöstöön, koska tarkempia suunnitelmia työnantajan harkitsemista toimenpiteistä ei ole vielä tehty. Vuoden 2021 aikana tavoitteena olisi kokonaisuutena 200 henkilötyövuoden pysyvä vähennys, joka arvion mukaan voisi tarkoittaa mahdollisten irtisanomisten kohdentumista enintään 180 henkilöön.

Koronavirustilanteeseen liittyen on edelleen mahdollista myös työn teon estyminen ja/tai vähentyminen, ja sen perusteella työnantajalla on mahdollisesti tarve edelleen syksyn 2020 ja vuoden 2021 aikana lomautuksiin koskien koko henkilöstöä kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Tilanne on siten nopeasti muuttuva, että työnantajan on voitava reagoida tarvittaessa nopeasti, mikäli työn määrän vähentymisen arvioidaan edelleen jatkuvan tilapäisesti siten, että työnantajalla on tarve lomauttaa henkilöstöä enintään 90 päivän ajan. Työnantajan on ennakoitava myös sitä, että koronavirusepidemia voi vaikuttaa kaupungissa tarjolla olevan työn määrään suoraan ja välillisesti myös siten, että työn määrä vähentyy pidempään kuin enintään 90 päiväksi.

Työnantajan harkitsemat toimenpiteet täsmentyvät varsinaisen talousarviovalmistelun edetessä. Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.

Jyväskylän kaupungin vuoden 2019 tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Tarkastuslautakunta saattaa Jyväskylän kaupungin tilivuotta 2019 koskevan tilintarkastuskertomuksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tilivuoden 2019 tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille. Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi.

Tilintarkastuskertomus vuodelta 2019 ja vastuullisen tilintarkastajan raportti vuoden 2019 tilintarkastuksista

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi tilintarkastajan raportin vuoden 2019 tilintarkastuksesta.

Työllisyyspalveluiden avustusten myöntämisen uudet periaatteet hyväksyttiin 1.1.2021 alkaen

Työllisyyspalvelujen avustusten myöntämisen periaatteet on hyväksytty edellisen kerran kaupunginhallituksessa v. 2016.

Vuoden alusta 1.1.2021 avustuksiin budjetoitava määräraha jaetaan kahteen osaan 1.1.2021 alkaen:

Osa A - dynaaminen hankintamenettely (vuosiarvio 400 000 e):

Dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS eli Dynamic Purchasing System) on sähköinen hankintamenettely, joka on avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville palveluntuottajille koko kestonsa ajan. Kaupunki määrittelee soveltuvuusehdot, kuvaa hankittavat palvelut ja arvioi dynaamisella hankintamenettelyllä hankittavien palvelujen määrän. Dynaaminen hankintamenettely mahdollistaa palvelujen hankinnan sekä 3. sektorin toimijoilta että yrityksiltä. Dynaamiseen hankintamenettelyllä 3. sektorilta voidaan hankkia kuntouttavan työtoiminnan ohjausta ja yrityksiltä työllistämistä edistävää valmennusta. Hankittavat palvelut sekä soveltuvuusehdot määritellään tarkemmin syksyn 2020 aikana.

Osa B - hankkeiden kuntarahoitusosuudet sekä uusien toimintojen käynnistysavustukset (vuosiarvio 200 000 e):

Määräraha on jatkuvassa haussa eikä sille määritellä erillistä hakuaikaa. Joustava hakumenettely mahdollistaa nopean reagoinnin vuoden mittaa käynnistyviin hankkeisiin tai uusiin, käynnistyviin palvelumuotoihin. Hankkeiden kuntarahoitusosuuksien mitoituksessa käytetään harkintaa hankkeen laajuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Hankehallinnoijilta edellytetään etukäteissuunnittelua työllisyyspalvelujen kanssa hankkeen hakuvaiheessa.

Työllisyyspalveluiden yleisinä periaatteina avustusten myöntämisessä ja dynaamisessa hankinnassa sovelletaan seuraavaa:

  • Palveluntuottajan kotikunnan on oltava Jyväskylä
  • Hakeutuminen toteutetaan sähköisen järjestelmän avulla.
  • Hakuaikaa ei ole sidottu tiettyyn aikaan, vaan haku on auki ympäri vuoden sekä osassa A että osassa B käytettävissä olevan määrärahan puitteissa
  • Hakijan (osa B) on toimitettava hakemuksen yhteydessä suunnitelma ja kuvaus hankkeesta tai käynnistyvästä toiminnasta. Lisäksi edellytyksenä on edellisen toimintakauden toimintakertomus, joka sisältää tilintarkastus- tai toiminnantarkastusdokumentin.
  • Osassa A hankinta on työnhakija-asiakaskohtainen. Palveluntuottajalle ei kiintiöidä asiakasmäärää. Hankinta perustuu työnhakija-asiakkaan palvelutarpeeseen.
  • Osassa B avustus on hanke-/toimintakohtainen.
  • Avustus on käytettävä siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Käyttötarkoituksen muutoksesta on otettava yhteyttä avustuksen myöntäjään.
  • Dynaamisen hankintamenettelyn avulla toteutettavista palveluista ja valmennuksista raportoidaan kaupungin määrittelemällä tavalla.
    • Avustuksen käytöstä on raportoitava avustuksen myöntäjälle sovitulla tavalla

Avustuksia ei myönnetä:

tapahtumiin ja hankkeisiin, jotka tuottavat voittoa tai joiden tarkoitus on liiketaloudellinen toiminta, investointeihin ja kiinteän tai irtaimen omaisuuden hankintaan, kaupalliseen kustannus- ja julkaisutoimintaan, apurahoina ja stipendeinä edelleen jaettaviksi, peruskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja opinnäytetöiden tekemiseen, opinto- ja virkistysmatkoihin, avustusta ei myöskään pääsääntöisesti myönnetä ulkomaille suuntautuvan matkan kustannuksiin, alkoholi-, elintarvike- ja ruokailukustannuksiin.

Tuulikki Väliniemi (SDP) esitti Jukka Hämäläisen (SDP) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.  

Kaupunginhallitus päätti äänin 8-5 hyväksyä työllisyyspalvelujen hankintamenettelyn käyttöönoton ja avustusten myöntämisen periaatteet edellä esitetyn mukaisesti 1.1.2021 alkaen.

Väliniemi ja Hämäläinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Vastine Luova Linna Oy:n oikaisuvaatimukseen

Kaupunginhallitus päätti hylätä yksinyrittäjän tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen ja pysyttää elinkeinojohtajan viranhaltijapäätöksen nro 29/2020 voimassa sellaisenaan.

Lausunto henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista

Kaupunginhallitus päättää antaa valtiovarainministeriölle lausunnon (kh 1.6.2020/125) henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista.

Päätösehdotus hyväksyttiin alla olevilla muutoksilla:

Lausunnon alkuosasta poistetaan seuraava teksti: ”Pitkällä tähtäimellä HETU-uudistus on perusteltu. Loppuraportissa ehdotetut uudistustoimet ovat yksilön oikeusturvan kannalta kannatettavia.”

Lausunnon alkuosaan lisätään seuraava teksti: ”Loppuraportissa ehdotetut uudistustoimet vaikeuttaisivat henkilötunnuksen käyttöä identiteettirikoksissa ja mahdollistaisivat yhden yksilöivän tunnuksen käytön useassa palvelussa. Siten ehdotuksen tavoitteet ovat etenkin yksilön oikeusturvan kannalta kannatettavia.”

Perusopetuksen palveluverkkoselvitys vuosille 2020-2025

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen Jyväskylän perusopetuksen palveluverkosta ja sen kehittämisestä sekä saattaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Perusopetuksen palveluverkkoselvitys laaditaan vuosittain seuraavan viiden vuoden ajanjaksolle. Väestöennusteiden mukaiset oppilasmäärät tarkistetaan vuosittain. Tämän tiedon perusteella voidaan määrittää palvelukapasiteetti sekä toimenpide- ja kehitysohjelma oppilasmäärää vastaavaksi. Toimipisteiden muodostaman palveluverkon lisäksi kyse on tilakapasiteetin käytön ohjaamisesta taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla. Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma ohjaa osaltaan kaupungin talonrakennuksen investointiohjelmaa sekä oppimisympäristöjen kehittämisen ratkaisuja.

Palveluverkkotyötä ohjaavissa periaatteissa todetaan mm. tasavertaisuuden toteutuminen tilojen käytön (kapasiteetti), varustelun ja pedagogiikan osalta, yhtenäisen opinpolun mahdollistaminen nivelvaiheita madaltaen, koulut pyritään sijoittamaan alueellisesti tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, palveluverkon tulee olla joustava, jotta pystytään yhteiskunnan muuttuvissa tilanteissa ja tuetaan liikunnallista toimintakulttuuria.

Viime vuosien matala syntyvyys tulee näkymään kouluikäisten määrässä heti 2020-luvun alkupuolella. Voimakkaassa kasvussa lähivuosina on 13-15 vuotiaiden määrä, joka on korkeimmillaan vuonna 2024. Tämän jälkeen oppilaiden määrä alkaa laskea tasaisesti. Tilojen käytön tehokkuutta parannetaan reagoimalla oppilasmäärien muutoksiin aiempaa joustavammin. Keskeistä on määritellä lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimintaperiaatteet, joilla tilojen käyttö saadaan säilymään tehokkaana palvelutarpeen muuttuessa. Keskeistä on yhteistyö perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen välillä.

Vuoden 2020 palveluverkkoselvityksessä keskitytään nimenomaan Säynätsalo-Keljonkankaan ja Vaajakosken alueiden koulutilojen sijoittumiseen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Jyväskylän oppilasmäärän suuren laskun seurauksena joudutaan jatkossa varautumaan myös yksiköiden toiminnan lakkauttamisiin tai koulutilojen osittaiseen purkuun. Uudet ja korvaavat kiinteistöt sijoittuvat väestökeskittymiin ja ne mitoitetaan kooltaan alueiden oppilasmäärää vastaaviksi.

Jyväskylän kaupungin koulujen tilaratkaisujen osalta pyritään joustavuuteen oppilasmäärän muutosten mukaisesti. Tarkastelun keskiössä on lähitulevaisuudessa Säynätsalon-Keljonkankaan sekä Vaajakosken alueet. Säynätsalon 1-4 –luokkalaiset sijoittuvat Säynätsalon ja Muuratsalon päiväkotikouluihin jo tulevana syksynä. Keljonkankaan yhtenäiskoulun valmistuttua syksyllä 2021 ei Lehtisaaren koulun tiloja ei enää tarvita. Kaikki Keljonkankaan ja Säynätsalon alueen 5-9 luokkien oppilaat aloittavat koulunkäyntinsä Keljonkankaan yhtenäiskoulussa syksyllä 2021.

Säynätsalon-Keljonkankaan kouluverkon kehittämisessä on osallistettu alueen koulujen oppilaita ja henkilökuntaa. Myös oppilaiden huoltajat ovat päässeet esittämään mielipiteensä tuleviin kouluratkaisuihin liittyen kuntalaistilaisuuksissa ja sähköisten kyselyjen myötä. Kouluverkkoon liittyen on laadittu myös lapsivaikutusten arviointi.

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys vuosille 2020 – 2025

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen Jyväskylän varhaiskasvatuksen palveluverkosta ja sen kehittämisestä sekä saattaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö muuttuu 1.8.2020 alkaen niin, että subjektiivisen oikeuden rajaamisen mahdollisuus 20h/vko poistuu sekä henkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten välinen suhdeluku muuttuu 1:7. Esiopetuksen velvoittavuus ja pedagogiikan korostuminen valtakunnallisesti näkyvät myös kysynnässä. Myös varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma säätelevät ja normittavat varhaiskasvatuspalveluja entistä tiukemmin ja vaikuttavat oppimisympäristöjen suunnitteluun. Lasten tasa-arvon sekä kokonaisverkon ja kustannusvaikutusten hallinnan takia yksityisen ja julkisen palvelutarjonnan suhdetta on tarvetta säädellä.

Varhaiskasvatukseen osallistumisprosenttia halutaan nostaa erityisesti 5-vuotiaiden lasten osalta.

Varhaiskasvatuspalveluissa oli 1 379 lasta enemmän vuonna 2020 kuin vuonna 2010. Palvelujen piirissä vuonna 2010 oli 0–6-vuotiaista 54,7 prosenttia. Vuonna 2020 lasten osallistumisaste on noussut 75,1 prosenttiin. Vuoteen 2025 mennessä osallistumisasteen ennustetaan nousevan 78 prosenttiin. Viime vuosina varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä ja lasten osallisuusaste on noussut ennakoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen tiloissa on varauduttava toiminnalliseen joustoon, koska eri ikäisille lapsille on lain mukaan varattava kapasiteettia eri määrä (alle 3-vuotiaat ja yli 3-vuotiaat) ja eri ikäiset lapset käyttävät palveluja määrältään eri tavoin. Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden lasten palvelun tarve nousee oleellisesti kevättoimintakaudella.

Alkuvuodesta 2020 kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on ollut 55 prosenttia 0–6-vuotiaista lapsista, yksityisissä päiväkodeissa 16 prosenttia, kunnallisessa perhepäivähoidossa kaksi prosenttia, yksityisessä perhepäivähoidossa kolme prosenttia ja kerhoissa kolme prosenttia. Yksityisen ja kunnallisen palvelujen välillä on havaittavissa erilaistumiskehitystä, kun kunnallisten ja yksityisten palvelujen asiakaskunnat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Syntyvyyden laskun myötä varhaiskasvatuspalveluita käyttävien lasten määrän arvioidaan olevan nyt huipussaan, eikä varhaiskasvatuspalveluiden kapasiteettitarpeessa oleteta tapahtuvan nopeita muutoksia.

Palveluverkkoselvityksen mukaan talonrakennuksen investointiohjelmaan vuosille 2021–25 tarvitaan yhteensä 39,5 milj. euroa. Vuonna 2020 taloussuunnitelmassa ovat vanhoina hankkeina Kortepohjan päiväkotikoulu (5,0 M€), Keskustan päiväkotikoulu (7,5 M€) ja Pohjanlammen päiväkoti (8,5 M€). Suluissa olevat euromäärät ovat varhaiskasvatuksen osuuksia hankkeiden kokonaisuuksista. Uutena hankkeena investointiohjelmaan esitetään Haukkamäen päiväkodin vanhan osan korvaamista (5 M€) sekä päiväkoti-investointeja (13,5 M€), jotka nimetään myöhemmin tarkemman selvityksen jälkeen alueille, joiden päiväkotikiinteistöjä on korvattava 6–10 vuoden sisällä.

Vuodesta 2015 varhaiskasvatuspalvelujen (päiväkodit ja perhepäivähoito) piirissä olevien lasten määrä on kasvanut 460:lla vuoteen 2020. Käyttötalouden bruttomenot (toimintakate) ovat kasvaneet varhaiskasvatuspalvelujen osalta vastaavana ajanjaksona 16,5 milj. euroa. Vuoteen 2025 mennessä varhaiskasvatuspalvelujen piirissä arvioidaan olevan noin 600 lasta vähemmän kuin nyt (luku sisältää myös kunnallisen kerhotoiminnan). Kysynnän hallinnan ja ohjauksen ennusteen mukaan yksityisten päiväkotien hoitopaikat lisääntyvät ja palvelusetelimenot kasvavat. Kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä yksityisessä perhepäivähoidossa hoitopaikat vähenevät. Vuosittaiset käyttötalousmenot kääntyvät tarkasteluajanjaksolla laskuun ja pienenevät arviolta yhteensä noin 3,7 milj. euroa.

Sivistyslautakunnan varajäsenen uudelleen valitseminen

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää sivistyslautakunnan varajäsenen valinnasta uudestaan ja että se myöntää Sirkku Ingervolle eron sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Touko Aallolle (Vihr.) kaupunginhallituksen jäsenen tehtävästä

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Touko Aallolle eron kaupunginhallituksen jäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen kaupunginhallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Kaisa Peltosen ja Raisa Ojaluodon (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloiteäitiys- ja lantionpohjan fysioterapia helpommin saataville jokaiselle naiselle

Kaisa Peltonen, Raisa Ojaluoto (Vihr.) sekä 27 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään synnyttäneille äideille neuvolapalveluiden yhteydessä äitiysfysioterapeuttien palveluiden järjestämistä ennen ja jälkeen synnytyksen. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylässä laaditaan suunnitelma äitiysfysioterapian palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi siten, että jokaisella raskaana olevalla ja vastasynnyttäneellä on yhdenvertainen oikeus riittävään yksilöllisesti ohjattuun äitiysfysioterapiaan.

Vastauksessa todetaan mm., että tällä hetkellä fysioterapiapalveluja toteutetaan laajasti ryhmämuotoisena tukena, hoidontarpeen arvioinnin kautta yksilöllisenä hoitona sekä ilman lääkärin lähetettä tapahtuvana fysioterapian suoravastaanottona. Jatkossa uudistetaan fysioterapia- ja äitiysneuvolapalveluiden keskitettyä palveluviestintää sekä sitoutetaan vahvemmin ryhmätoimintojen ja laadukkaasti opastettujen itsehoito-ohjelmien käyttöön.

Kaupunginhallitus päätti ottaa asian kiireellisenä pöydältä käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus saattaa esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta tehdyt toimet riittäviksi.

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2019

Arviointikertomus 2019

Kaupunginhallitus päätti ottaa asian kiireellisenä pöydältä käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi arviointikertomuksen 2019 sekä siitä saadut lausunnot.

Kaupunginhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat 

Lisätietoja

  • kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
  • kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089
  • kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353
  • kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501