Jyväskylän kaupungin taloustilanne on poikkeuksellisen haastava ja vuoden 2021 talousarviota valmistellaan epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Vuoden 2021 talousarvion laadintaan liittyen esitetään koko kaupunkia koskevan uuden yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Osana yhteistoimintamenettelyä käsitellään edelleen vaikuttavaa koronavirustilannetta ja siitä mahdollisesti myös jatkossa aiheutuvia vaikutuksia.

Koronaviruksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on merkittävät negatiiviset vaikutukset kaupungin talouteen ja koronatilanne jatkuu edelleen epävarmana. Kaupungin menot ja tulot olivat epätasapainossa jo ennen koronakriisiä, sillä viime vuoden tilinpäätös oli -31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Koronakriisin aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kaupungin kuluvan vuoden talouteen ovat tämän hetkisen arvion mukaan -45-50 miljoonaa euroa. Merkittävin vaikutus koronakriisillä on kaupungin kunnallisvero- ja yhteisöverotuottoihin, joiden ennustetaan romahtavan yli 30 miljoonaa euroa. Huhtikuun kolmannesvuosikatsauksen tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden alijäämä on -49,7 miljoonaa euroa ja kaupunki velkaantuu 86,8 miljoonaa euroa.
 
Talouden kuva on heikentynyt koronakriisin johdosta merkittävästi ja ilman koronakriisiäkin talouteen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tästä johtuen kaupungin on aloitettava talouden tasapainottamistoimenpiteiden valmistelu osana talousarvion 2021 laatimista. Ensi vuoden talousarvion kehystä ei ole realistista laatia tasapainoiseksi ilman valtion kompensaatiota tai veronkorotuksia pelkästään toimialoille ja liikelaitoksille annetun sopeuttamistavoitteen turvin.
 
Vuoden 2021 talousarvion kehyspäätösesitys on laadittu siten, että se sisältää kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille yhteensä 12,5 miljoonan euron talouden sopeuttamistavoitteen toimintakulujen mukaisessa suhteessa. Tasapainottamistavoite jakaantuu seuraavasti: konsernihallinto 1,1 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveyspalvelut 4,4 miljoonaa euroa, kasvun ja oppimisen palvelut 3,5 miljoonaa euroa, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 0,75 miljoonaa euroa, kaupunkirakennepalvelut 0,95 miljoonaa euroa, Tilapalvelun liikelaitos 0,9 miljoonaa euroa, Kylän Kattaus liikelaitos 0,4 miljoonaa euroa ja Keski-Suomen pelastuslaitos 0,5 miljoonaa euroa.

Koko kaupunkia koskeva yhteistoimintamenettely alkanee 11.6.2020

Talousarvioon liittyvän yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi jo valmistelun varhaisessa vaiheessa, jotta henkilöstön edustajien kanssa voidaan käsitellä taloudellista tilannetta, sen edellyttämiä toimenpiteitä ja etsiä realistisia vaihtoehtoja. Neuvotteluissa tarkastellaan myös koronatilanteen jatkoa.
 
Vuoden 2021 talousarvioesityksessä arvioidaan laaja-alaisesti ja eri tavoin toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Toimenpiteillä voi olla esimerkiksi henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa tai palvelurakenteessa tai henkilöstön asemaan vaikuttavia palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita. Työnantaja joutuu myös harkitsemaan taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä lomautuksia, osa-aikaistamisia, irtisanomisia tai muita merkittäviä muutoksia palvelussuhteiden ehdoissa. Tällöin toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kaupunginhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
 
Koronavirustilanteesta johtuvasta työn vähenemisestä on käyty jo kevään aikana koko kaupunkia koskevat yhteistoimintaneuvottelut kahdessa osassa. Näiden neuvottelujen perusteella (POIS koronavirustilanteen takia) ovat mahdollisia enintään 90 päivää kestävät määräaikaiset lomautukset työn vähentyessä sivistyspalveluiden toimialalla enintään syyskuun 2020 loppuun saakka ja muualla kaupungissa vuoden 2020 loppuun saakka. Alkavassa neuvottelussa tarkastellaan lomautustilannetta näiden aikarajojen jälkeen.
 
Jyväskylän kaupungin henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2019 palkallisia henkilötyövuosia oli yhteensä noin 7 300, vakituisia työntekijöitä ja viranhaltijoita oli kaupungin palveluksessa vuoden 2019 viimeisenä päivänä yhteensä 6 669, sijaisia ja muuta määräaikaista henkilöstöä 1 775 ja sivutoimista henkilöstöä yhteensä 719.
 
Osana talouden tasapainottamista on vähennettävä myös henkilöstömenoja. Tämä edellyttää myös palveluiden tarkastelemista. Tasapainottamisen tavoite johtaa tarpeeseen toteuttaa pysyviä, rakenteellisia kustannussäästöjä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi toimintojen uudelleen organisointeja ja supistamisia kaupungin eri toimialoilla. Kestävien ja pysyvien kustannussäästöjen saavuttaminen voi edellyttää myös toimintojen lakkauttamista tai ulkoistamista, tehtävien tai toimintojen yhdistämistä tai keskittämistä sisäisesti sekä muutoksia töiden järjestelyyn.
 
Tällöin voidaan arvioida ja mahdollisesti toteuttaa muutoksia myös työnjaossa, tehtävänkuvissa sekä hyödyntää eläköitymistä ja muuta henkilöstön vaihtuvuutta. Myös sijaisten käytössä on toteutettava tarkkaa harkintaa. On kuitenkin mahdollista, että talousarvion toteuttamiseksi edellä kuvatut toimet eivät olisi riittäviä, vaan sen lisäksi jouduttaisiin harkitsemaan taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä lomautuksia, osa-aikaistamisia, irtisanomisia tai muita merkittäviä muutoksia palvelussuhteiden ehdoissa.
 
Vuoden 2021 aikana tavoitteena olisi kokonaisuutena 200 henkilötyövuoden pysyvä vähennys, joka arvion mukaan voisi tarkoittaa mahdollisten irtisanomisten kohdentumista enintään 180 henkilöön. Arvioinnissa on huomioitu se, ettei mahdollisen irtisanomisen vaikutus ala vuoden alusta lukien. Luku pitää sisällään myös mahdolliset niin sanotut irtisanomisperusteiset ehtomuutokset, jolloin mahdollisesti irtisanottavien määrä olisi tätä pienempi. Mikäli mahdolliset vähennykset toteutettaisiin osa-aikaistamisina tai lomautuksina, voisivat toimenpiteet kohdentua edellä mainittua merkittävästi useampaan henkilöön.
 
Työnantajan harkitsemat toimenpiteet täsmentyvät varsinaisen talousarviovalmistelun edetessä ja yhteistoimintamenettely aikataulutetaan osaksi talousarviovalmisteluprosessia. Yhteistoimintamenettely ja -neuvottelu ulottuu koko kaupungin organisaatioon mukaan lukien liikelaitokset. Yhteistoimintamenettelyssä läpikäytävien työnantajan harkitsemien toimenpiteiden toteutus olisi mahdollista vuonna 2020 ja vuonna 2021.

Talousarviovalmistelun eteneminen

Talousarvio laaditaan edellisvuosien aikataulun tapaan. Lautakunnat ja johtokunnat antavat omat talousarvioesityksensä 25.9.2020 mennessä. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 19.10.2020 ja kaupunginvaltuusto käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 26.10.2020 ja päättää veroprosentit.  Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 5.-6.11.2020 ja talousarvio hyväksytään kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.11.2020. Lautakunnat ja johtokunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat talousarvion hyväksymisen jälkeen. Poikkeustilanteesta johtuen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle annetaan tarvittaessa katsauksia taloustilanteesta.
 
Yllä olevien asioiden asiakohdat 119 ja 120 kaupunginhallituksen esityslistalla

Lisätietoja
Jyväskylän kaupunki
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, p. 050 336 2819
Lasse Leppä, talous- ja strategiajohtaja, p. 050 599 9545
Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja, p. 040 761 8760