Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kokouksessaan myönteisen lausunnon Sairaala Novan tilojen vuokraamisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Tiloihin siirtyy ensi vuoden alussa mm. Kuokkalan ja Keskustan väestön lääkäri- ja hoitajavastaanotot. Lautakunta päätti kokouksessa myös Huhtasuon terveysaseman palveluiden kilpailutuksen käynnistämisestä ja tarkensi etälääkärivastaanotoista perittävien maksujen periaatteita.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lausunto Sairaala Novan Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen vuokrasopimuksesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kokouksessaan Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnalle ja edelleen Jyväskylän kaupunginhallitukselle myönteisen lausunnon Sairaala Novan tilojen vuokraamisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Sairaala Novasta vuokrattavilla tiloilla tullaan korvaamaan kahden terveysaseman, Kuokkalan ja Keskustan, lääkäri- ja hoitajavastaanottojen tilat. Lisäksi tiloja vuokrataan kaupunginsairaalan käyttöön korvaamaan mm. Palokan osastojen tiloja. Sairaalaan tulee lisäksi tiloja Jyväskylän kaupungin suun terveydenhuollon, kuntoutus- ja erikoisvastaanottojen sekä sosiaalipäivystyksen käyttöön. Kaupunginhallitus tekee lopullisen päätöksen tilojen vuokraamisesta kesäkuussa 2020. 

Lautakunnan lausunnon mukaan tilojen vuokraaminen mahdollistaa palveluiden tuottamisen nykyaikaisissa, terveellisissä ja turvallisissa tiloissa moderneilla toimintamalleilla. Toiminta samoissa tiloissa erikoissairaanhoidon kanssa mahdollistaa palveluiden ja hoidon integraation sekä nopeat, ympärivuorokautiset konsultaatiot. Novan terveysasemalla röntgentutkimukset ovat saatavilla asukkaille saman katon alta. Tältä osin tutkimuksia tarvitsevien potilaiden palveluiden saanti helpottuu, sillä Kuokkalan ja Keskustan terveysasemien potilaat joutuvat nykyisin käymään röntgentutkimuksissa Kyllön terveysasemalla tai keskussairaalassa. 

Tilojen vuokraaminen nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vuokrakustannuksia noin 4,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksia ei voi suoraan verrata terveysasemien nykyvuokrien tasoon, vaan laskennassa tulee huomioida, että elinkaarensa päässä olevien terveysasemien tilalle olisi tullut joka tapauksessa rakentaa uudet tilat.  Uuden sairaalan sisältä vuokratut tilat ovat siten kustannuksiltaan vertailukelpoiset tilanteeseen, jossa kaupunki olisi rakentanut kaksi uutta terveysasemaa sekä uudet tilat kaupunginsairaalan vuodeosastopotilaiden käyttöön. Laskennassa on huomioitu myös se, että Sairaala Novan tiloissa on käytettävissä mm. röntgen- ja laboratoriopalvelut, joten moni asia voidaan hoitaa yhdellä käynnillä eikä erillisiä tilainvestointeja tarvitse tehdä. 

Kustannusten laskennassa on huomioitava lisäksi muu tilankäytön tehostaminen kaupungin palveluissa. Kaupunginsairaalan 100 sairaansijaa siirtyvät uuteen sairaalaan pääosin Palokan sairaalasta, jonka vapautuvat osastot muutetaan remontin jälkeen vastaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin, jolloin Keljon vanhainkodin tiloista voidaan luopua. Kaupunginsairaalan tilat sijaitsevat jatkossa lähekkäin Sairaala Novassa ja Kyllön sairaalassa, jolloin yhteistyö tiivistyy erikoissairaanhoidon kanssa, henkilöstön hyödyntäminen mm. nopeissa sijaisuustarpeissa helpottuu ja säästöjä syntyy mm. potilaiden kuljetuksissa.

Tilojen vuokrauksen taustalla on Jyväskylän kaupunginhallituksen 28.4.2014 antamat ohjeet sairaalan suunnitteluun. Päätöksessä linjattiin, että uuteen sairaalaan rakennetaan tilat myös Keskustan ja Kuokkalan terveysasemien väestön avosairaanhoidon palveluille (lääkäri- ja hoitajavastaanotot) sekä kaupunginsairaalan sadalle sairaansijalle. Kaupunginhallituksen linjauksen myötä perusturvalautakunta teki 22.5.2014 erillisen päätöksen avosairaanhoidon palveluiden siirtämisestä uuteen sairaalaan välittömästi sen valmistuttua. Kaupunginhallituksen linjausten ja perusturvalautakunnan siirtopäätösten pohjalta päivitettiin vuonna 2015 terveyspalveluiden palveluverkko, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.5.2015.  

Asiakasmaksujen tarkentaminen avosairaanhoidon etäpalveluiden osalta

Sosiaali- ja terveyslautakunta tarkensi asiakasmaksuista joulukuussa 2019 tekemäänsä päätöstä etälääkärikäyntien osalta. Jatkossa etälääkärikäynnin maksu voidaan periä lääkärin hoitopuhelusta silloin, kun se korvaa muutoin terveysasemalla tehtävän henkilökohtaisen hoitokäynnin.  

Taustalla on koronatilanne, joka on muuttanut avosairaanhoidon palvelujen tuottamistapoja ja potilaiden palveluihin hakeutumista. Riskiryhmien suojelemiseksi vastaanottoaikoja on siirretty soveltuvissa tapauksissa puhelinvastaanotoiksi ja osa potilaista on lykännyt hoitoon hakeutumista terveysasemille. Tämän seurauksena tavallista suurempi määrä potilaista on saanut hoidon etävastaanotolla tai lääkärin toteuttamana hoitopuheluna.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on jo vuoden 2020 asiakasmaksuissa päättänyt, että etälääkärin vastaanotosta peritään 20,60 euron maksu. Päätöksessä ei kuitenkaan ole määritelty sitä, milloin puhelimessa tapahtuva hoitopuhelu katsotaan etävastaanottokäynniksi ja milloin muuhun käyntiin sisältyväksi ns. soittoajaksi. 

Jatkossa avoterveydenhuollon vastaanottopalveluissa etävastaanotoksi määritellään videovastaanoton lisäksi vastaanottokäynnin korvaava hoitopuhelu, joka vastaa sisällöllisesti perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa hoito- tai palvelukontaktia. Käyntiasiointia korvaava maksullinen etäpalvelu ei siten ole yleinen, anonyymisti annettu terveysneuvonta taikka yleistä ohjausta ja neuvontaa tarjoava chat-, sähköposti-, tekstiviesti- tai muu vastaava palvelu. Jos soittoaika on varattu tutkimustulosten antamiseksi, maksua ei peritä. 

Etäpalveluna toteutettavan hoitopuhelun maksu on 20,60 euroa. Maksu voidaan periä 1.6.2020 alkaen ja maksut kerryttävät maksukattoa. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä kolmelta (3) ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana.  

Huhtasuon avosairaanhoidon palveluiden kilpailuttaminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että Huhtasuon terveysaseman avosairaanhoidon palvelut järjestetään tulevaisuudessa ostopalveluna ja valtuutti avoterveydenhuollon palvelualueen toteuttamaan kilpailutuksen. Taustalla on Huhtasuon terveysaseman palveluiden lääkäri- ja hoitajapalveluiden heikko saatavuus. Toimintaa on pyöritetty pitkälti ostopalvelulääkäreiden avulla, joka on nostanut kustannuksia ja aiheuttanut vaihtelevuutta henkilöstötilanteessa. Nyt toteutettavalla kilpailutuksella halutaan varmistaa terveysaseman pysyvä henkilöstöresurssi ja helpottaa alueen väestön hoitoon pääsyä vuosien epävarman tilanteen jälkeen.  

Kiireettömään hoitoon pääsy lääkärille on Huhtasuolla ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 37 päivää. Kun tilannetta verrataan kaupungin ulkoistettuihin terveysasemiin, ero on merkittävä. Korpilahden, Tikkakosken ja Säynätsalon ulkoistetuilla terveysasemilla kiireettömälle lääkärivastaanotolle on päässyt vuonna 2019 keskimäärin 13 päivässä. 

Kilpailutus esitetään toteutettavaksi avoimena hankintamenettelynä. Kilpailutuksessa palveluiden saatavuudelle asetetaan kriteerit, jotka takaavat mm. hoitoon pääsyn aikarajat ja sitovat palveluntuottajaa.
Malli perustuu Korpilahden, Tikkakosken ja Säynätsalon avosairaanhoidon kilpailutuksessa käytettyihin kriteereihin. Sitovien kriteereiden käyttöönoton myötä hoitoon pääsy toimipisteissä on nopeutunut ja hoidon saatavuus ja laatu parantunut. 

Nykyinen vakituinen henkilöstö (6 henkilöä) siirtyy kilpailutuksen voittaneelle tuottajalle liikkeen luovutuksen periaatteilla. 

Kyydinvälityspalvelun ja sen ohjauksessa olevan sopimusliikenteen kilpailuttaminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta valtuutti sosiaalipalveluiden palvelualueen järjestämään kyydinvälityspalvelun ja sen ohjauksessa olevan sopimusliikenteen liittymällä maakunnalliseen hankintaan. Hankinta koostuu vammaispalvelulain mukaisista asiointi- sekä työ- ja opiskelumatkoista ja ryhmäkuljetuksista, joissa kuljetetaan kehitysvammaisia asiakkaita päivä- ja työtoimintaan ja ikääntyneitä asiakkaita kuntouttaviin päiväkeskuksiin. 

Maakunnallisen yhteistyön taustalla on Sipilän hallituskauden maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaihe, jonka aikana Keski-Suomen kunnat lukuun ottamatta Jyväskylää aloittivat kuntien yhteisen välityspalvelun hankinnan suunnittelun. Suunnittelu on edennyt pian alkamassa olevaan hankintavaiheeseen. Jyväskylän kaupunki on kilpailuttanut omat kyydinvälityspalvelunsa ja sopimuskauden päättyessä vuosina 2021–2022 on luontevaa olla mukana Keski-Suomen kuntien yhteisen kyydinvälityksen hankinnassa. Jyväskylän kaupungin liittyminen maakunnalliseen välityssopimukseen laajentaa hankintapohjaa, luo yhtenäisen toimintatavan maakuntaan ja lisää yhteistyötä sekä selkeyttää kuljetusten ohjaukseen liittyvää toimintaa. 

Jyväskylän tilausmäärä kyydinvälityskeskuksen kautta välitetyillä kuljetuksilla oli yhteensä 171 919 yhdensuuntaista matkaa vuonna 2019. Maakuntavalmistelun yhteydessä vuonna 2018 tehdyn tilastokartoituksen mukaan maakunnan alueella tehtiin Vammaispalvelulain mukaisia matkoja yhteensä 192 167 kappaletta, joista Jyväskylässä 101 849 kpl (53%). Yhtenäistämällä kuljetukset yhden maakunnallisen välityspalvelun alaisuuteen on odotettavissa tilaushinnan aleneminen myös Jyväskylän kuljetusten osalta. 

Maakunnallinen kyydinvälityskeskus mahdollistaa kuljetusten yhdistelyn eri kuntien välisessä liikenteessä. Vammaispalvelulain mukaiset asiointimatkat voivat ulottua Jyväskylän naapurikunnan alueelle, jolloin mahdollistuu kuntien välinen kyytien yhdistely. Maakunnan kattava kyydinvälityspalvelu turvaa myös Jyväskylän lähikunnissa asuvien jyväskyläläisten asumispalveluiden asiakkaiden kuljetuspalvelut, koska laajempi kokonaisuus on houkuttelevampi myös palveluntuottajien näkökulmasta. 

Jyväskylän kaupungin roolina on tilaajatahona edelleen sopimusten hallinnointi kaupungin osalta ja kyydinvälityksestä ja sopimuskuljetuksista tehdään edelleen erilliset sopimukset.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2019 arviointikertomuksesta

Lautakunta käsitteli kokouksessa myös tarkastuslautakunnan laatimaa arviointikertomusta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialalla tarkastuslautakunta on arvioinut vuoden 2019 osalta avosairaanhoidon sekä vanhuspalveluiden palvelurakenteita ja toiminnan tuloksellisuutta. Tilastoanalyysia ja kustannusvertailua on tehty yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtavien viranhaltijoiden sekä tarkastuslautakunnan edustajien kanssa. 

Lautakunta pitää hyvänä sitä, että tarkastuslautakunta ulkopuolisena toimijana käy läpi lautakuntien alaisen toiminnan tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunnan kanssa tehty yhteistyö on sparrannut toimialan oman toiminnan kustannusvertailua ulkoiseen palvelutuotantoon sekä palvelusetelin että ostopalvelutoiminnan osalta. 

Kaisa Peltosen ja Raisa Ojaluodon (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia helpommin saataville jokaiselle naiselle

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi vastauksensa Kaisa Peltosen, Raisa Ojaluodon sekä 27 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteen, jossa esitetään synnyttäneille äideille neuvolapalveluiden yhteydessä äitiysfysioterapeuttien palveluiden järjestämistä ennen ja jälkeen synnytyksen. 

Laajassa vastauksessa todetaan muun muassa, että Jyväskylässä on laajat ja kattavat äitiyspalvelut. Nykyisen mallin mukaan lantionpohjan kuntoutuksen ja äitiysfysioterapian järjestäminen kuntalaisille pystytään tuottamaan kunnan omana toimintana asiakkaalle edullisesti ja tasavertaisesti. Palvelut ovat jokaiselle saavutettavissa, sillä palveluihin ei tarvitse lähetettä ja useat palveluista ovat maksuttomia. 

Lisäksi todetaan, että Jyväskylän terveyspalvelujen liikuntaneuvontaa tullaan jatkossa kohdentamaan odottavien äitien lisäksi myös synnyttäneille naisille. Synnyttäneiden naisten ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa valmistellaan aloitettavaksi syksyllä 2020. Ryhmämuotoisena 1,5h liikuntaneuvonta järjestetään 6 kertaa vuodessa äitiysfysioterapeutiksi kouluttautuneen fysioterapeutin ohjaamana. Ryhmien määrien lisääminen arvioidaan tarpeen mukaan. Vastaus on luettavissa kokonaisuudessaan asian esityslistatekstistä. 
___________________________

Lautakunta käsitteli kokouksessa lisäksi kolmea oikaisuvaatimusasiaa, jotka lautakunta hylkäsi aiheettomina. 

Kokouksen esityslista ja liitteet (pdf-muoto) ovat luettavissa lautakunnan verkkosivuilla.
 
Lisätietoja: Heidi Rentola, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, p. 040 0537 824 ja 
Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja, p. 050 442 2302