Jyväskylän kaupungin talouden tilanne on heikentynyt koronakriisin seurauksena merkittävästi. Viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden 2020 alijäämä on -54,5 miljoonaa euroa ja kaupunki velkaantuu 91,6 miljoonaa euroa.

Talouden tilannekuva vaikuttaa useampaan vuoteen

Jyväskylän kaupungin talouden tilanne on heikentynyt koronakriisin seurauksena merkittävästi. Viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden 2020 alijäämä on -54,5 miljoonaa euroa ja kaupunki velkaantuu 91,6 miljoonaa euroa.
 
Koronakriisin seurauksena erityisesti kaupungin kunnallisvero- ja yhteisöverotuottojen ennustetaan romahtavan yli 30 miljoonalla eurolla verrattuna viime syksynä hyväksyttyyn talousarvioon. Tämä vastaa noin 1,5 tuloveroprosentin tuottoa. Suunniteltuja maksu- ja myyntituottoja jää kaupungilta saamatta noin 10 miljoonaa euroa johtuen kulttuuri- ja liikuntapalveluiden suluista ja eri palveluiden vajaakäytöstä. Myös varautumistoimet koronakriisiin lisäävät kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakuluja merkittävästi.
 
Koronakriisin taloudellisten vaikutuksen tarkka arviointi on vielä hyvin vaikeaa ja arvioihin liittyy monia epävarmuustekijöitä.

– Vielä emme tiedä koronakriisin kestoa, talouden supistumisen suuruutta, talouden elpymisen vauhtia tai lomautuksien mahdollista muuttumista työttömyydeksi. Se on kuitenkin selvää, että Jyväskylän kaupungin talous on  selvästi heikommassa tilassa koronakriisin jälkeen kuin ennen sitä. Koronakriisin negatiiviset taloudelliset seurannaisvaikutukset heijastuvat myös kuluvaa vuotta pidemmälle aikavälille, ennakoi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
 
Jo ennen koronakriisiä kuntatalouden tilanne oli kokonaisuutena hankala. Myös Jyväskylän kaupungin tilinpäätös oli viime vuonna 31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taseessa on kertyneitä ylijäämiä 19,9 miljoonaa euroa, joka on vähän suhteessa talouden kokoon.
 
Tilinpäätösennusteessa ei ole huomioitu kaupungin omia sopeutustoimia tai mahdollista valtion taloudellista kompensaatiota kunnille, johon maan hallitus on kevään kehysriihen päätöksissä sitoutunut. Valtion taloudellinen tuki kunnille on tässä poikkeuksellisessa tilanteessa välttämätöntä, sillä kunnat ovat vastanneet koronakriisin hoitamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
 
Valtionvarainministeriön alustavan arvion mukaan koronakriisin negatiiviset vaikutukset kuntatalouteen ovat kuluvana vuonna 1,6 – 2,0 mrd. euroa. Negatiiviset taloudelliset vaikutukset kohdentuvat erityisesti suuriin kaupunkeihin johtuen kaupunkien tulorakenteesta ja palveluvetoisesta elinkeinorakenteesta. Kuitenkin tämän hetken tietojen mukaan valtion taloudellinen tuki ei tule kattamaan kaikkia kuntatalouden taloudellisia menetyksiä ja Jyväskylän kaupungin tulee käynnistää talouden tasapainottamistoimenpiteiden valmistelu välittömästi.

Talousarvion 2021 valmistelussa arvioidaan palveluja, etuuksia ja maksuja

Kaupungin vuoden 2021 talousarvion valmistelu on jo käynnistetty. Talouden alijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna edelleen merkittävä, suuruusluokaltaan -40-50 miljoonaa euroa. Laskennallisesti se vastaa yli 1.000 henkilötyövuotta tai 2,0 tuloveroprosentin tuottoa. Talouden vajeen umpeen kurominen tarkoittaa kuntalaisten kannalta hankalia päätöksiä.  
 
– Talousarvion valmistelun aikana joudutaan arvioimaan palveluiden ja etuuksien supistamista sekä verojen ja maksujen korotuksia. Koronakriisin aiheuttama talouden alijäämä on niin suuri, että sitä ei saada katettua yhden vuoden kuluessa, vaan se vaati useamman vuoden ohjelman, arvioi Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.
 
Jyväskylän kaupunginhallitus on reagoinut heikentyneeseen talouden tilanteeseen ja ryhtynyt talouden tasapainottamistoimiin. Kaupunginhallituksen asettaman taloustoimikunnan tehtävänä on laatia talousohjelma seuraavaksi valtuustokaudeksi. Talousohjelmassa asetetaan tavoitearvot keskeisille talouden tunnusluvuille vuosiksi 2021-2025, tunnistetaan taloudelliset epävarmuustekijät ja esitetään toimenpide-ehdotukset taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronakriisin aiheuttaman muuttuneen talouden tilanteen vuoksi taloustoimikunnan työskentely on käynnistynyt akuutin talouden tilannekuvan käsittelyllä ja tulevan talousarvion talouspolitiikan linjan määrittelyllä. Taloustoimikunnassa on edustajat kaikista valtuustoryhmistä.  
 
– Helppoja ja nopeita ratkaisuja tähän tilanteeseen ei ole. Tavoitteena tulee olla talouden tasapaino, mutta keinot sen saavuttamiseksi on valittava viisaasti. Kipeitäkin päätöksiä tulee varmasti tehtäväksi. Kestävät ratkaisut edellyttävät hyvää tietopohjaa ja vaikutusten ennakkoarviointia. Korona-ajassa jo nyt opitut ja hyviksi todetut uudet toimintatavat on hyödynnettävä myös jatkossa ja kaikkia toimintoja on tarkasteltava ennakkoluulottomasti. Talousohjelma ja toimenpide-ehdotukset laaditaan tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa. Henkilöstö ja kuntalaiset tullaan myös osallistamaan työhön. Tilanne on monella tavoin poikkeuksellinen ja vakava. Kunnan keskeinen tehtävä on pitää huolta kuntalaisten hyvinvoinnista, ja kunnan elinvoimasta. Tässä tehtävässä onnistumiseksi tarvitsemme meitä kaikkia, sanoo Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela.

Vuoden 2021 talousarvion valmistelua on tiivistetty

Kaupunginhallitus antaa vuoden 2021 talousarvion laadintaohjeen 1.6.2020. Lautakunnat antavat omat lausuntonsa talousarviosta elokuun aikana ja kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 14.9.2020. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 1.-2.10.2020 ja kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden 2021 talousarvion ja tekee veropäätökset kokouksessaan 26.10.2020. Talousarvion laadinta-aikataulua on mahdollista täsmentää, mikäli maan hallituksen päätökset aiheuttavat tarvetta aikataulumuutoksille.
 
Taloustoimikunnan tiedotteet yms. tulevat jatkossa Talousarvio-sivulle.

Taloustoimikunnan kokoonpano

Meri Lumela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, toimikunnan puheenjohtaja
Juha Suonperä, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Eila Tiainen, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja
Heidi Rentola, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
Irina Tuokko, sivistyslautakunnan puheenjohtaja
Antti Saleva, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja
Ahti Ruoppila, kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja
Kauko Isomäki, Perussuomalaisten valtuustoryhmän edustaja
Tomi Kuosmanen, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän edustaja
Arto Lampila, Piraattipuolueen valtuustoryhmän edustaja
Teemu Torssonen, Jyväskyläläisten hyväksi (Jyhy) -valtuustoryhmän edustaja
Ulla Sinikka Sihvonen, henkilöstön edustaja (Pekka Kupari, varaedustaja)
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, esittelijä
Kati Kallimo, toimialajohtaja (sosiaali- ja terveyspalvelut)
Eino Leisimo, toimialajohtaja (sivistyspalvelut)
Erja Saarivaara, toimialajohtaja (kaupunkirakennepalvelut)
Heli Leinonkoski, kansliapäällikkö (konsernihallinto)
Lasse Leppä, talous- ja strategiajohtaja
Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja
Erikka Saastamoinen, taloussuunnittelupäällikkö, sihteeri
 
Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, puh. 050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 050 336 2819
talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä, puh. 050 599 9545