Jyväskylän kaupunki lähtee osakkaaksi Suomi-rata Oy -hankeyhtiöön

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt Suomi-rata -hankeyhtiöneuvottelut, joihin on kutsuttu mukaan 20 kuntaa. Taustalla on valtion tavoite saada valtion budjetin ulkopuolisia rahoituseriä suurten ratahankkeiden suunnitteluun. Hankeyhtiön tehtävänä on Helsingin ja Tampereen välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Jyväskylän kaupunki on suhtautunut hankeyhtiömalliin lähtökohtaisesti kriittisesti, koska kyseessä olisi uusi kustannuserä kunnille kunta-valtio kustannustenjakosuhteessa.

Suomi-rata on kansallisesti merkittävä hanke ja parantaisi toteutuessaan myös Jyväskylän kaupungin liikenneyhteyksiä. Hanke hyödyttää Jyväskylän asukkaita ja koko Keski-Suomen elinkeinotoimintaa tarjoamalla nopeampia ja häiriöttömämpiä raideliikenneyhteyksiä Jyväskylästä Helsinkiin. Näin ollen hankeyhtiöön osallistuminen kuuluu Jyväskylän kaupungin yleiseen toimialaan.

Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa lisättynä organisaatiokustannuksilla, jotka ovat 4,72 miljoonaa euroa. Neuvottelutuloksen mukaisesti Jyväskylän kaupungin rahoitusosuus hankeyhtiöstä olisi 1,98 miljoonaa euroa, eli 1,3 %. Kustannus jakautuu noin kymmenen vuoden ajanjaksolle, joka on suunnittelun arvioitu kesto. Kuluvan vuoden osalta Jyväskylän arvioitu rahoitusosuus olisi 28.000 euroa, eli yhtiön perustamiseen liittyvä osakkeiden merkintähinta.

Suomi-radan suunnittelulle on kaksi alustavaa linjavaihtoehtoa: 1) Uusi linjavaihtoehto, joka olisi kokonaan uusi raideyhteys Helsingin ja Tampereen välille Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Uuden linjavaihtoehdon alustava kustannusarvio on 5,75 Mrd. euroa ja matka-ajan nopeutus olisi noin 60-74 minuuttiin nykyisestä 88 minuutista. 2) Pääradan kehittäminen nykyisessä ratakäytävässä lisättynä lentoradalla, eli suoralla raideyhteydellä Tikkurilan pohjoispuolelta Helsinki-Vantaan lehtoasemalle. Tämän vaihtoehdon alustava kustannusarvio on 4,60 Mrd. euroa ja matka-ajan nopeutus olisi noin 80-83 minuuttiin nykyisestä 88 minuutista.

Nyt tehtävä kaupunginvaltuuston päätös on periaatepäätös Suomi-rata -hankeyhtiöön osallistumiseksi. Lopullinen järjestely sekä osakkaiden kesken solmittava osakassopimus tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi myöhemmin erikseen.

Hankkeeseen osallistumisen myötä Jyväskylän kaupunki olisi mukana yhdessä merkittävimmässä liikennepoliittisessa uudistuksessa ja samalla edistäisi Jyväskylä-Tampere-Helsinki raideyhteyden kehittymistä kokonaisuutena. Hankeyhtiömallia tulee kuitenkin arvioida kriittisesti, sillä se tuo Jyväskylän kaupungille ja koko kuntasektorille uusia kustannuseriä, joista aiemmin valtio on kunta-valtio kustannusjakosuhteen mukaisesti vastannut.

Ennen päätöksentekoa valtuutettu Teemu Torssonen (JyHy) esitti, että Jyväskylän kaupunki ei lähde osakkaaksi Suomi-rata Oy -hankeyhtiöön. Koska esitystä ei kannatettu, se raukesi.

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:
1.Jyväskylän kaupunki lähtee osakkaaksi Suomi-rata Oy -hankeyhtiöön esitystekstissä mainituin perustein
2.Perustettavan yhtiön pääomarahoitukseen sitoudutaan enintään 2,1 miljoonalla eurolla, joka sisältää mahdollisen Kanta-Hämeen kuntien irtautumisen hankeyhtiöstä
3.Jyväskylän kaupunki sitoutuu tällä päätöksellä ainoastaan hankkeen suunnitteluun nyt päätettävällä sijoituksella
4.Kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään lopullisen järjestelyn sekä osakkaiden kesken solmittavan osakassopimuksen erikseen myöhemmin.

Tarkistettu hallintosääntö tulee voimaan 1.5.2020

Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkistetun hallintosäännön liitteineen siten, että se tulee voimaan 1.5.2020 alkaen.

Kevään 2020 talousarviomuutokset

Yhteenvetona talousarviomuutoksista todetaan, että kevään talousarviomuutokset heikentävät toimintakatetta -1,1 miljoonaa euroa ja valtionosuudet alenevat -2,9 miljoonalla euroa vuoden 2020 alkuperäisestä talousarviosta. Investointitulot lisääntyvät 72.000 euroa ja investointimenot kasvavat 13,7 miljoonaa euroa.

Talousarviomuutokset heikentävät vuosikatetta -4,1 miljoonaa euroa ja vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 50,5 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa poistoista 92,1 %. Tilikauden alijäämä on talousarviomuutosten jälkeen -4,0 miljoonaa euroa.

Kevään 2020 talousarviomuutokset lisäävät rahoitustarvetta 17,7 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden ja kaupungin lainakannan kasvuksi ennustetaan 45,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 talousarvion toteutumisen tilanne käytiin läpi kaupungin johtoryhmän kokouksessa 2.3.2020. Tavoitteeksi asetetiin se, että kuluvan vuoden talousarvioon ei tehdä kevään teknisten muutoksien jälkeen lisätalousarviota, vaan toimialat sopeuttavat kuluvan vuoden toimintansa lautakuntakohtaisiin määrärahoihin. Tämä siitä syystä, että kaupungin taloudellinen asema on heikentynyt ja tulevien vuosien talouden kehityskuvaan liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä liittyen mm. yleisen talous- ja työllisyystilanteen kehitykseen, kevään työmarkkinatilanteeseen, mahdollisiin valtion toimenpiteisiin ja uusiin kuntatalouden tehtäviin sekä Sairaala Novan käyttöönottoon ja sen heijastusvaikutuksiin.

Kestävän talouspolitiikan näkökulmasta keskeisintä on ennakoidusti varmistaa kuluvan vuoden talousarvion toteutuminen tasapainoisena ja käyttötalouden osalta alkuperäisen talousarvion mukaisena. Vuoden 2021 talousarvion laadinnan yhteydessä laaditaan talousohjelma vuosille 2021-2025, jossa kuvataan kaupungin taloudellinen raami seuraavalle valtuustokaudelle ja kootaan toimenpiteet, joilla tilikauden tulosta ja ylijäämäkertymää voidaan vahvistaa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi esitetyt kevään 2020 talousarviomuutokset.

Kisakatu 13-15 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavalla mahdollistetaan viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Täydennysrakentaminen sijoittuu osittain purettavaksi aiotun liikerakennuksen paikalle. Suunnittelualueena on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkittävä alue; Kisakadun kortteli edustaa 1960- luvun alun kerrostalo- ja liikerakennusarkkitehtuuria sekä Viitaniemen alueella varhaisinta rakennuskantaa.

Kaavaan liittyvä aineisto on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa:
https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1022

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä asemakaavan muutokseen liittyvän sitovan tonttijaon.

Hämeenlahti, asemakaavan muutos sekä sitovan tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaavamuutoksen tarkoituksena on ajantasaistaa alueen asemakaavat vastaamaan kaupungin yleiskaavan mukaisia tavoitteita, alueella toteutunutta maankäyttöä sekä yrityselämän tulevia tarpeita. Suunnittelualue sijaitsee Hämeenpohjantien eteläpuolella, Hämeenlahden pohjukassa noin kuusi kilometriä Jyväskylän keskustasta.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa: https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1016

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 4.2.2020 tarkistetussa muodossa.

Saarenmaan koulu päätettiin lakkauttaa 1.8.2020 alkaen

Saarenmaan koulun mahdollista lakkauttamista on käsitelty Jyväskylän kaupungin eri toimielimissä vuosien 2018 ja 2019 aikana. Saarenmaan koulun mahdollista lakkauttamista koskevasta päätöksentekoprosessista erillisenä asiana on sivistyksen toimialajohtaja 13.12.2019 tehnyt päätöksen Saarenmaan koulun toimintojen siirtämisestä Savulahden päiväkotikoulun yhteyteen 7.1.2020 alkaen kevätlukukauden 2020 ajaksi.

Päätös on perustunut lausuntoihin (Jyväskylän Tilapalvelu, työsuojeluvaltuutettu, ympäristöterveystarkastaja) Saarenmaan koulun sisäilmasto-olosuhteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston toteuttamaan työsuojelutarkastukseen Saarenmaan koululla 25.11.2019. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on työsuojelutarkastuksen ja saatujen selvitysten perusteella antanut 27.11.2019 Jyväskylän kaupungille kehotuksen toimittaa työsuojeluviranomaiselle selvitys, mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla Saarenmaan koululla ryhdytään työntekijöiden terveydelle haitallisesta sisäilmastosta aiheutuvan altistumisen estämiseksi.

Savulahden päiväkotikoulun hallinnon alaisuudessa toimivassa Saarenmaan koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 1-4. Koulussa on lukuvuonna 2019-2020 yhteensä 41 oppilasta, kaksi opettajaa, kaksi ohjaajaa ja ruokapalveluvastaava. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä on korkeimmillaan lukuvuonna 2020-2021, jolloin Saarenmaan koulussa on yhteensä 42 oppilasta. Tämän jälkeen oppilasmäärä alkaa laskea tasaisesti ja ennustejakson lopussa lukuvuonna 2026-2027 oppilaita arvioidaan olevan yhteensä 27.
Koulukiinteistön korjausaste on tällä hetkellä 75 % ja kustannusarvio välttämättömille korjauksille koulukiinteistön vanhalle osalle on 850 000 euroa. Saarenmaan koulun asiassa on toteutettu laajasti osallisuutta ja kuulemisia eri muodoissa.

Ennen äänestystä valtuutettu Joonas Könttä (Kesk) esitti Keskustan ryhmän nimissä Teemu Torssosen (JyHy), Kauko Isomäen (PS) ja Jyri Ylösen (Kesk) kannattamana, että Saarenmaan koulua ei lakkauteta.

Äänin 50-17 kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, että Saarenmaan koulu lakkautetaan 1.8.2020 alkaen.

Keskustan valtuustoryhmä, perussuomalaisten valtuustoryhmä ja Teemu Torssonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.8.-31.12.2020

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:
-Valtuuston kokoukset pidetään maanantaisin kello 18.00 seuraavina päivinä: 24.8., 21.9., 26.10., 23.11. ja 7.12.
Valtuuston seminaari pidetään maanantaina 5.10. kello 17.00. Seminaarin yhteydessä on mahdollista pitää myös ylimääräinen kokous, jos puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.
-Valtuuston puheenjohtajan kutsusta kokous tai seminaari voi alkaa myös muuna kellonaikana. Ylimääräisiä kokouksia ja seminaareja pidetään puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
-Kokoukset ja seminaarit pidetään kaupungintalossa. Poikkeuksellisesti kokous tai seminaari voidaan puheenjohtajan kutsusta pitää myös muualla tai hallintosäännössä (liite 1 kaupunginvaltuuston työjärjestys) määrätyllä muulla päätöksentekotavalla.

Keskeneräiset valtuustoaloitteet vuoden 2019 osalta

Kaupunginvaltuusto se totesi valtuustoaloitteet 1-3 loppuun käsitellyiksi ja merkitsee muiden aloitteiden osalta suoritetut toimenpiteet tiedoksi.

Eron myöntäminen Eelis Loikkaselle (Kok.) luottamustehtävistä

Kaupunginvaltuusto myönsi Eelis Loikkaselle eron varavaltuutetun tehtävästä.

Eron myöntäminen Pentti Tossavaiselle (SDP) luottamustehtävistä

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:
1.Kaupunginvaltuusto myönsi Pentti Tossavaiselle eron varavaltuutetun tehtävästä.
2.Kaupunginvaltuusto myönsi Pentti Tossavaiselle eron kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi Jarno Kemiläisen kaupunginhallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Antti-Juhani Kaijanaholle keskusvaalilautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä

Kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa:
-Kaupunginvaltuusto myönsi Antti-Juhani Kaijanaholle eron keskusvaalilautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä.
-Kaupunginvaltuusto valitsi keskusvaalilautakuntaan uudeksi jäseneksi Timo Hautalan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
-Kaupunginvaltuusto valitsi keskusvaalilautakunnan jäsenistä uudeksi puheenjohtajaksi Timo Hautalan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Maarit Venäläiselle sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja uuden varajäsenen valitseminen sivistyslautakuntaan

Kaupunginvaltuusto myönsi Maarit Venäläiselle eron sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi Mika Rantalan lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Ritva Nykäselle sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja uuden varajäsenen valitseminen sivistyslautakuntaan

Kaupunginvaltuusto myönsi Ritva Nykäselle eron sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi Sirkku Ingervon lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Marjatta Vilanderille Jyväskylän seudun jätelautakunnan jäsenen tehtävästä ja uuden jäsenen valitseminen Jyväskylän seudun jätelautakuntaan

Kaupunginvaltuusto myönsi Marjatta Vilanderille eron Jyväskylän seudun jätelautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Muuramen kunnan ehdotuksen mukaisesti uudeksi jäseneksi Petri Pukarin jätelautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Kaupunginvaltuusto valitsi Petri Pukarin uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Muuramen kunnan ehdotuksen mukaisesti Irja Pitkäsen jätelautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Harri Niemiselle käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja uuden lautamiehen valinta

Kaupunginvaltuusto myönsi Harri Niemiselle eron käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen lautamieheksi Ari Harlamovin jäljellä olevaksi toimikaudeksi.


Kaupunginvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat sekä valtuustovideot osoitteessa:
https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat-j...

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen p. 044 2848 504

Asiasanat: