Suomen käsityön museo esittelee vuosittain perinteisen käsityötekniikan omien kokoelmiensa kautta. Tekniikasta julkaistaan vuosittain artikkeli museon verkkosivuilla ja käsityötekniikan piirteitä esitellään omassa kokonaisuudessaan museon perusnäyttelyssä. Tänä vuonna perinteiseksi käsityötekniikaksi valittiin täkänä ja sitä esittelevä artikkeli on julkaistu museon verkossa. 

Lisätietoja

Raija Manninen, museolehtori, Suomen käsityön museo, p. 040 502 2887, raija.manninen [at] jyvaskyla.fi 

Sari Jantunen, amanuenssi, Suomen käsityön museo, p. 050 311 8894, sari.jantunen [at] jyvaskyla.fi 

Aikaisemmin Suomen käsityön museo valitsi vuosittain Vuoden käsityöläisen (v. 2008–2017). Valinnalla koeteltiin käsityökentän rajoja, mutta muuttuvien aikojen myötä valinnan merkitys pieneni. Museo päättikin korvata vuoden käsityöläisen valinnan vuosittaisella perinteisen käsityötekniikan historian esittelyllä, joilla korostetaan käsillä tekemisen valtavaa taitoarsenaalia. Nyt valitulla tekniikalla, täkänällä, on pitkä historia, joka ulottuu Suomessa jo 1300-luvulle. Alun perin tekstiilejä kudottiin luostareissa kirkollisiin tarkoituksiin sekä säätyläiskodeissa, linnoissa ja kartanoissa käyttö- ja vientitavaroiksi. Täkänä on kaksinkertainen kangaspuissa kutomalla tuotettu kangas, jossa loimilangat risteytyvät lastoin poimimalla aikaansaatujen kuvioiden rajoilla niin, että kankaaseen muodostuu onteloita. Monipuolisena, kaksipuolisena ja vahvana tekstiilinä täkänä on täyttänyt suomalaisessa kodissa monta roolia – vuode- ja rekipeitteinä, pöytäliinoina, oviverhoina, seinävaatteina ja keittiötekstiileinä sekä talon tytön kapioina. Koko artikkeli löytyy verkosta, ladattavana pdf:nä

"Alkusysäys täkänän valinnaksi vuoden perinteiseksi käsityötekniikaksi tuli täkänää tutkivan Anna-Kaisa Kaartisen vierailusta museon arkistossa. Kyseisestä tekniikasta ja tekstiilistä ei ole kovin paljon tietoa saatavissa ja se on nykyään useimmille vieras, vaikka täkänä oli 1950–60 -luvuilla todella suosittu tekstiili”, valinnasta kertoo Suomen käsityön museon amanuenssi Sari Jantunen

”Suomen käsityön museon arkistossa on runsaasti hienoja, alkuperäisiä täkänäluonnoksia, mutta niitä ei paperimateriaalin vuoksi voi juurikaan näyttelyssä esitellä”, Jantunen jatkaa. Luonnoksista koottiinkin museon perusnäyttelyn koosteeseen 200 kuvan esitys, joka antaa erinomaisen kuvan tekniikan monipuolisuudesta. Esityksen luonnokset on järjestetty vuosikymmenittäin aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen mukaan. Mukana on muun muassa yhden sotavuosien jälkeisen täkänäsuunnittelijan, Maija Kolsi-Mäkelän, luonnoksia. 

Jo vuonna 2019 toteutettiin vuoden perinteinen käsityötekniikka -vitriini Suomen käsityön museon perusnäyttelyyn Käsityössä elämän tuntu. Villakirjontaa käsitellyt mininäyttely herätti kovasti ihastusta. Nyt aihetta käsittelevä artikkeli on myös lisätty museon verkkosivuille. Villakirjonnan näyttelyesineiden valinnan yhteydessä tehtiin myös video, jossa esiteltiin kokoelmaesineiden säilytystä ja tekstiilikonservaattorin tekemää työtä näyttelyesineiden kuntotarkastuksen yhteydessä. vimeo.com/273288327 Perinteisten käsityötekniikoiden artikkelisarja jatkuu myös ensi vuonna. Päätöstä seuraavasta tekniikasta ei ole tehty, mutta se julkaistaan Taidon päivänä 14.4.2021.